Hngh, hankala aihe, hankala teksti. Tuollaisiin asenteisiin törmää liian usein, joten jälkiseuraukset ovat varmasti olemassa! Käsittelit aihetta aika tasaisesti ottaen huomioon sen tunteiden määrän, joka päähenkilön olemukseen varmasti mahtui. Mies rakastaa naista ja nainen miestä, he rakastuvat, menevät naimisiin ja tekevät lapsia. Tuon ajatusmallin luulisi kahlitsevan aikalailla kasvua ja itsensä etsimistä, luulen osaavani kuvitella jotenkuten. En loppuviimeksi edes ihmettele päähenkilön ratkaisua, tuollainen tilanne ajaisi varmasti ahdinkoon aika monet.
Otsikko leikittelee kahdella eri näkökulmalla varsin taidokkaasti, epävarmuus on hyvä tehokeino. Kallistun itse mieluummin rakkauden puolelle, vihreähiuksinen tyttö kuulosti nimittäin sen verran ihanalta. :') Mutta koska maailma ei ole reilu, vihreätukka ottaa tietenkin toisen ja päähenkilö joutuu tyytymään traagiseen osaansa. Kuvailu oli jätetty miltei kokonaan pois, pidin ratkaisusta, koska se tuntui korostavan toivottomuutta sujuvasti. Tässä tekstissä oli ehdottomasti surullisinta se, kuinka mitään ei ikinä paljastunut muulle maailmalle, vaan kuinka kaikki kätkettiin itseensä viimeiseen saakka.
Kiitos silti, hieno lukukokemus.
