Perillinen, Sairasmielinen koetus, K-11

[Winifred]

alaotsikko: Perillinen, Murtagh/Eragon, K-13, angst, drama, romance //Kupla lisäsi fandomin otsikkoon.

Title: Sairasmielinen koetus
Author: Winifred
Beta: Noup.
Genre: Angst, drama, romance, slash
Rating: K-11
Pairing: Murtagh/Eragon
Disclaimer: Christopher Paolini omistaa Perillisen, en minä.
Varoitukset: Insestiä, sikäli kun sisarpuolten suhde sitä on.
Summary: Sairautta on monenlaista.

A/N: Osallistuu Kaiken maailma ficlettejä -haasteeseen 16.12.-25.12. “Sairaus”, Fandom10 -haasteeseen sekä Yhtyeen tuotanto -haasteeseen kappaleella Ocean soul, joka on Nightwishin käsialaa. Haasteiden yhdistely on hauskaa puuhaa, kuten huomaa : D Täytyy sanoa, että tuo ‘sairaus’ ilmenee tässä ficletissä osittain rivien välistä ja omaa järkeä käyttämällä.

Sanamäärä 300 (kappaleen sanoja ei laskettu).

Spoilaa kirjoja Eragon ja Esikoinen.


Sairasmielinen koetus

One more night
To bear this nightmare
What more do I have to say

Hän oli sairas, ainakin hän luuli niin. Jano piinasi häntä, kurkku oli kuiva ja hän oli valmis vannomaan ettei ollut juonut kulaustakaan päiväkausiin. Hänellä oli kuumeinen olo, ihon alla polttelivat pienet liekit eivätkä ajatukset tuntuneet pysyvän selkeinä. Aivan kuin hänen omaa mieltään eristäisi sankka sumukerros. Maailma oli kadonnut hänen ympäriltään, sillä vaikka hän tunsi hiekanjyvien hankaavan kipeästi polviaan, ja vaikka hän kuuli veden pauhun, hän ei kyennyt erottamaan selkeitä linjoja.

Muisti ei toiminut kunnolla, hänen mielessään välähteli muistoja, joista ei voinut tietää olivatko ne totta vai eivät. Raskas huohotus karkasi hänen huuliltaan, kun hän tunsi iskun selässään. Hän kaatui karheaan hiekkaan naarmuttaen kasvojaan. Muisto täytti hänen mielensä, hän saattoi tuntea muistojensa ohranvaalean pojan hyväilevän hänen kasvojaan karheilla, työnkovettamilla sormilla. Silti se kosketus muistui pehmeänä.

Toinen isku selkään. Hänen silmissä musteni ja älähdys karkasi huulilta. Ketään ei ollut hänen lähettyvillään, mutta silti iskut kirvelivät ja säteilivät kipua kuin joku olisi seisonut hänen takanaan.

Keho oli antamassa periksi, se ei jaksanut enää nälkää, janoa ja kipua. Tätä sairautta, joka ei antanut armoa. Mieli oli heikko, mutta se muisti ohranvaalean pojan leikkimielisen, rakastavan katseen. Maailman kauneimman olennon, joka oli rakastanut häntä. Ehkä rakasti vieläkin, hän ei voinut olla varma. Hän ei muistanut.

Kuumuus löi vasten hänen kasvojaan tuoden uuden muiston mukanaan. Muistossa oli kuuma, mutta hän ei välittänyt siitä. Sillä ohranvaalean huulet olivat ahnaina vasten hänen omiaan. Vieraat kädet vaeltelivat hänen kehollaan haluten koskettaa jokaista kohtaa. Hän tunsi toisen vartalon painautuneena kiihkeänä omaansa vasten.

Eragon. Hän muisti tuon nimen, tuon pojan. Väärin oli rakastaa kiihkeästi omaa veljeään, mutta hän ei välittänyt. Kivun lävitsekin hän tunsi toivoa ja rakkautta, kyllä kaikki kääntyisi paremmaksi. Olihan hänellä joku jota rakastaa.

Sumu katosi hänen ympäriltään, karkea hiekka oli enää muisto vain ja hän huomasi makaavansa marmorin kovalla ja kylmällä lattialla. Katsoessaan yläpuolelleen hän muisti. Sairasmielinen koetus.

Murtagh.

Walking the tide line
I hear your name
Is angels whispering
Something so beautiful it hurts


A/N2: Kommentit ovat aina tervetulleita : )

[Sisilja]

Heipskukkuu, olen eka! Omituista...

Mitäköhän minä voisin tästä sanoa? No, ensinnäkin pidin tästä. Murtaghin tunteet Eragonia kohtaan oli luotu taitavasti, ne välittyivät hyvin rivienkin välistä.

Minusta Murtagh on aina ollut vähän niin kuin kohtalonsa narri. Että häntä piestään ja heitellään suuntaan ja toiseen, eikä hänellä ole mitään pysyvää, josta tarrata kiinni. Välillä säälittää tuo poikaraukka.

Mutta onneksi hänellä on Eragon, jos ei muussa, niin fanfictionissa. He sopivat toisilleen jollain erikoisella tavalla. Harmi, ettei Paolini ole tätä tajunnut, tosin neljäs kirja on vielä ilmestymättä. Odotan sitä innolla, sisälsi se sitten E/M:ää tai ei.

Ja lukisin mielelläni lisää tekstejäsi tällä parituksella.   

[Karolain]

Oijh! Perillinen ficcejä.

Olin hetkeksi ehtinyt unohtaa Murtaghin ja Eragonin olevan veljiä ja kun sen tajusin (hieman ennen kuin sen mainitsit ficissä, en nimittäin lukenut alkutietoja), en tiennyt yökätäkö ajatukselle vai mitä tästä oikein ajatella? Parituksena tosiaan hieman hupsu ja en pidä sinällään insestistä, mutta täytyy myöntää Murtahg ja Eragon olisivat ihana pari.

Kuvailusi oli ihanaa luettavaa eikä mikään tökkinyt, tosin...

Sillä ohranvaalean huulet olivat ahnaina vasten hänen omiaan.

Pidin tuota lausetta hieman outona, mutta ei se haitannut.

Jätit mukavasti ajateltavaa lukijallekin, etkä pukenut kaikkea sanoiksi. Tykkäsin. Pitäisi lukea joku päivä kaikki 3 ilmestynyttä kirjaa, kun alkaa olla unhohduksissa mitä Eragonissa ainakin tapahtui.

Kiitos.

[Winifred]

Susityttö, kiitos kommentistasi, piristi mukavasti ^^ Murtagh on kyllä tosiaan kohtalonsa narri ja Eragon/Murtagh on hyvä paritus. Vaikka Paolini ei sitä viimeiseen kirjaan laittaisikaan, niin ainahan se on siellä, rivien välissä. Koska Eragonin ja Murtaghin välillä on jännitettä, joka toimii aivan mahtavasti : D Joten varmasti tulen kirjoittamaan enemmänkin tällä parituksella. Kiitos vielä kerran, että kommentoit!

Karolain, kiitoksi kommentistasi! Itse en insestistä pidä, mutta minua ärsyttää niin hirveästi se, että Eragon ja Murtagh ovat velipuolia, koska he tosiaan olisivat ihana pari. Hyvä että tykkäsit kuvailusta ^^ Kiitos kommentistasi vielä kerran, olen aina otettu jos joku jaksaa kommentoida tekstejäni : )

Mustalupiini, kiitos kovasti kommentistasi! Huojentavaa kuulla, että tykkäsit tästä, että kuvailu toimi ja hahmot. Eragon/Murtagh on kyllä niin selvänä elokuvassa, sitä ei voi kiistää : D

[Sca]

Hhihi, kirjoittelen tässä juuri itsekin Eragon/Murtaghia, ja tunnelmaan päästäkseni ajattelin tulla lukemaan jonkun E/M-ficin, ja mieleeni tuli tämä, kun olen jonkun muunkin Perillinen-ficin sinulta joskus lukenut Ja ajattelinpa samalla jättää kommentinkin (:

Pidin kuvailusta kovasti, se oli ihanaa ja juuri sopivan 'mystistä', ei liian arkista tälläiseen lyhyehköön ficciin. Ja tässä jätettiin kivasti asioita lukijan mielikuvituksen varaan, ei sanottu suoraan missä tilanteessa Murtagh nyt on jne En nyt osaa oikein selittää ajatuksiani kunnolla, mutta kuitenkin.

Eli siis pidin tästä paljon, kiitos tästä lukukokemuksesta :--)