Tuskin ehdin eksyä silmiisiAuthor: Neriah
Beta: none
Disclaimer: Mahtava JKR omistaa hahmot, minä leikin niillä. En saa tästä rahaa.
Genre: Romance, fluff
Pairing: Sirius/Remus
Rating: K-11
A/N: Mun oli pakko viimein edes yrittää kirjoittaa Sirius/Remusta. Toivottavasti tämä raapale ei ole ihan kamala.
Yö hiipi illan yli pikkuhiljaa, hiljensi yksinäisen linnun ja havisutti puita lempeästi. Se liu'utti pilvet kuun eteen, eikä päästänyt tähtiäkään pilkistämään pilvipeittonsa alta. Nyt nukkumaan, yö sanoi.
Sirius oli tapansa mukaan toista mieltä, ja istuikin kaikessa rauhassa takkatulen ääressä Remuksen kotona.
“Kuu on pian täysi”, Sirius totesi ohimennen tuijotellessaan liekkeihin. Hän sai vastaukseksi Remuksen vaimean ynähdyksen takaansa.
“Haluatko viettää sen yön täällä?” Sirius kysyi, ja sai jälleen vastaukseksi pelkän ynähdyksen.
“Remus”, Sirius huokaisi. Remus Lupin oikaisi itsensä kirjoituspöydän ääressä ja venytteli.
“Juomaa ei ole enää”, Remus muistutti väsyneesti. Sirius hymyili takkatulelle, ja kääntyi sitten nojatuolissaan ystäväänsä kohden.
“Osaan minä sinut aisoissa pitää”, mies naurahti hilpeästi. Remus kohautti ääneti olkiaan, mikä sai Siriuksen hymyilemään entistä leveämmin. Mies nousikin tuolistaan ja asteli parilla askelella toisen selän taakse. Sirius kietoi kätensä miehen hartioiden ympärille, ja puraisi tämän korvaa. Remus huitaisi velhoa kädellään kauemmas.
“Älä nyt, Remus”, Sirius sanoi muka harmistuneena.
“Sinusta ei valitettavasti ole seuraksi parin illan sisään”, Sirius jatkoi, ja kumartui sitten kuljettamaan käsiään toisen rintakehää pitkin. Remuksen huulilla kyti pieni hymy, ja Sirius otti tilanteen haltuunsa kääntämällä rakkaansa kasvot itseään kohden. Kiharatukkainen mies painoi karheat huulensa ystävänsä omille, ja Remus vastasi suudelmaan.
“Olet riesa, Sirius”, Remus murahti irtauduttuaan. Sirius hymyili ilkikurisesti, ja painoi vielä yhden tarkkaan harkitun suudelman Remuksen lämpimälle iholle.