Jänis istui maassa, "päätä itse"-oneshot, S

[littlewitch]

Tässä kenties hieman uudenlainen oneshot, en tiedä onko ideaa käytetty aikaisemmin, mutta mä keksin itse tämän omassa pienessä päässäni enkä kopioinut keneltäkään.
Kannattaa lukea kohta 'Paritukset/hahmot' Ja lukemisen iloa.

Nimi: Jänis istui maassa
Kirjoittaja: littlewitch
Ikäraja: S
Paritukset/hahmot: Tässä onkin tän oneshotin erikoisuus. Mä olen lyönyt sulle pöytään tekstin, jossa henkilön ikää, sukupuolta tai muutakaan ei tule esille (kiitos Luojalle suomenkielen 'hän'-pronominista joka on sukupuolineutraali toisin kuin vaikka he ja she tai il ja elle.), ja sä saat päättää hahmot.
Eli, suosittelen lukemaan tekstin kerran läpi ja miettimään, kenet Potter-hahmoista siihen kuvitteli. Sitten voi leikkiä ajatuksella että jos se olisikin joku muu henkilö, esim. Ginny, Draco, Dumbledore....
Pyydän myös kommentoimaan tätä tekstiä+ideaa joka tuli littlewitchin omasta pääkopasta, ja kertomaan kenet kuvitteli tarinaan ja millaista se oli jne.
Genre: draama, oneshot
Vastuunvapaus: kaikki hahmot ja paikat jotka kuvittelette on Rowlingin, enkä saa tästä mitään korvausta (paitsi kommenteista hyvän mielen).

-

jänis istui maassa Torkkuen torkkuen Mikä sul on jänönen kun et enää Hyppele hyppää pois hyppää Pois hyppää pois

Laulu ei jättänyt häntä rauhaan. Se seurasi häntä pitkin maita ja mantuja, hiljaisia pitkiä käytäviä joita hän unissaan kulki. Hän ei koskaan päässyt sitä pakoon eikä nähnyt sitä: se kiiri hänen kintereillään kuin lounatuuli, huokuen hiljaista itsetyytyväisyyttä ja tuota kamalaa laulua.

jänis istui maassa Torkkuen torkkuen Mikä sul on jänönen kun et enää Hyppele hyppää pois hyppää Pois hyppää pois

Ja joka yö hän heräsi tasan kuutta yli kahden. Hän katseli verhoja ja sängynpäätyä, pientä valojuovaa joka lankesi kankaan välistä. Hän tunsi eri öinä eri tunteita: joskus hän vain vaivoin onnistui pidättelemään raivoa, joka tärisytti hänen vartaloaan ja hakkasi kallon sisäpinnalle. Joskus hänen poskiaan pitkin valuivat vuolaat kyyneleet. Joskus taas – hyvin harvoin kylläkin – kävi niin, että hän rakasti mailmaa joka solullaan muutaman millisekuntin ajan, kunnes jokin muu tunne tuli ja pyyhkäisi sen yli kuin tsunami.

jänis istui maassa Torkkuen torkkuen Mikä sul on jänönen kun et enää Hyppele hyppää pois hyppää Pois hyppää pois

Joka aamu hän tukahdutti aamulla sävelet sisällään vaikka kuulikin ne yhä heikosti. Ne häilähtelivät ihmismassan yllä kuin kuiskien ota kiinni jos saat, juoksivat pakoon tuulen lailla ja jättivät hänet rauhaan.
Hetkeksi.
Kunnes saapui ilta joka kuin aukaisi soittorasian kannen, ja kauhea leikki alkoi taas.

jänis istui maassa Torkkuen torkkuen Mikä sul on jänönen kun et enää Hyppele hyppää pois hyppää Pois hyppää pois HYPPÄÄ POIS POIS POIS!

-

[Yökulkija]

Oikeasti! En ole koskaan törmännyt mihinkään tällaiseen, mutta ideana aivan loistava. Se, että tähän sopisi aivan kuka tahansa. Ja joka hahmolla tarinasta tulee vähän erilainen.

jänis istui maassa Torkkuen torkkuen Mikä sul on jänönen kun et enää Hyppele hyppää pois hyppää Pois hyppää pois HYPPÄÄ POIS POIS POIS!

Aluksi häiritsi nuo isot kirjaimet ja välimerkittömyys, mutta sehän tuo tähän aivan oman tyylinsä. Piinaavan ja sekopäisen. Tykkäsin tosi paljon lopusta, jossa pois-sanaa kerrattiin. Entistä sekopäisempää.

Tykkäsin tässä ficissä siitä, kuinka kirjoitustyyli sopii ideaan. Henkilöhän oli käytännössä tulossa hulluksi, ja kuvailu tehosti mielikuvaa. Muutenkin kuvailu oli tosi nättiä (enkä nyt ota tähän mitään esimerkkiä, koska muuten joutuisin lainaamaan koko ficin).

Oikeastaan kuvittelin tarinaan aluksi jonkun, en ketään potterhahmoa. Sen jälkeen minulla tuli mieleen Ginny ja Hermione. Joka kerralla alkoi verrata tapahtumia kyseisen henkilön menneisyyteen, mikä loi tarinaan syvyyttä. Tämä oli jotain uutta, mitä en koskaan varmaankaan olisi itse tullut ajatelleeksi (ja saat olla varma, että tulen tästä lähin muuttelemaan tarinoiden henkilöitä toisiksi). Ihan mahtava idea ja lukijan kannalta todella kiinnostava. Tästä taisi tulla kertaheitolla ficci, johon tulen palaamaan yhä uudestaan.

Kunnes saapui ilta joka kuin aukaisi soittorasian kannen, ja kauhea leikki alkoi taas.

Ihan hitusen hämy kohta tuon joka kuin -yhdistelmän kanssa (ja joka-sanan eteen tulee pilkku). Toimisi varmaankin ilman kuin-sanaa ilman, että merkitys muuttuu (näin nipotuksena).

Luokittelisin tämän muuten ficletiksi one-shotin sijaan lyhyyden takia. Ja sori että tästä tuli vähän kankea kommentti, olen kirjoittanut viime aikoina ihan liikaa esseitä. :-)

[littlewitch]

Voi kiitos paljon, Yökulkija! Mä kuvittelin itse tähän Chon, Ginnyn ja Siriuksen, mutta Hermionekin sopis tähän. Oon aika uus täällä, joten mulle ei ole ihan selvää vielä nää kaikki määritelmät, mut tekemällä oppii.
Kiva jos tykkäsit!

[Morwen]

Oli ihan pakko tulla kurkkaamaan tätäkin ficciäsi, kun tutustuin äsken siihen toiseen vastaavaan, "Sinä ystävänpäivänä"-ficciisi.

Pidän tästä kovasti, kenties vieläkin enemmän kuin siitä toisesta. Idea on tosiaan mahtava, ja tässä olet kyllä aivan loistavasti osannut kuvailla hulluksi tulemisen tunnetta, kuten Yökulkija tuossa jo sanoikin. Oikein taitavaa! Ja arvaa vaan, mikä laulu muuten soi tällä hetkellä päässäni... (O-ou... )

Tähän voi tosiaan kuvitella vaikka kenet: Voldemortin, Bellatrixin, Vauhkomielen...he tulivat jostain syystä ensimmäisinä mieleeni, ehkä siksi että kaikilla heistä "viiraa" muutenkin enemmän tai vähemmän päästä (tai no, Vauhkomielellä nyt ei varsinaisesti, mutta onhan hän kumminkin vähän omituinen tyyppi). Mutta, tämä tosiaan saa hyvin erilaisia sävyjä riippuen siitä, kenet tähän kuvittelee.

Hieno ficci, tosi piristävää vaihtelua!

[littlewitch]

Kiitos hei hirveästi kommenteista, oon aina ilonen ku nään että joku on jaksanu oikeesti jopa lukea mun kirjoituksia. Ja Morwen, jos heräät yhtäkkiä öisin kello kahdelta ja päässäsi soi "Jänis istui maassa ...." niin mä en ole sitten syyllinen ....

[Fiorella]

Tässä ficissä, ja etenkin tuossa lauseessa Kunnes saapui ilta joka kuin aukaisi soittorasian kannen, ja kauhea leikki alkoi taas on jotain kaikessa yksinkertaisuudessaan kaameaa. Ja myös laulunsanojen hämmentävissä kohdissa olevia suuria kirjaimia, kuin painotuksia sävelmässä. Tulee mieleen jokin sellainen kauhuelokuva, joissa on aavelapsia jotka eivät tarkoita mitään pahaa mutta kammottavat kuitenkin.

Pidin ideastasi, koska tämä todellakin muuntuu sen mukaan, ketä kyseiseksi henkilöksi kuvittelee. Minä ajattelin ensimmäisenä Puoliverisen prinssin nuorta Dracoa, joka painiskelee Voldemortin odotusten täyttämisen ja jatkuvien epäonnistumisiensa kanssa. En tiedä mistä juuri Draco tuli mieleeni, ehkä siksi että olen aikoinaan lukenut niin monta ficciä joissa Draco joko lauleskelee jotain hönttiä pikku sävelmää tai on muuten vain uneton ja synkkämielinen.

Toivottavasti moni muukin tulee lukeneeksi tämän ficcisi. Olen utelias näkemään mitä muut tähän vastaavat ja kommentoivat.