Nimi: Ei uutta aamua ilman ehtoonkoittoa
Kirjoittaja: Rowena
Ikäraja: S
Fandom: Game of Thrones
Hamot: Brienne/Jaime
Tyylilaji: 12+ virkettä –haaste (musta tää on varsin kuvaava tyylilaji, ainakin mulla tämän haasteen teksteistä tulee aina jotenkin runollisempia kuin mitä mun tekstit yleensä on).
Yhteenveto: Tarthissa ei suolata niin rankalla kädellä kuin Kuninkaansatamassa. Kirjoittajan sana: Tämä on tarina siitä, miten sanan atomi saa ujutettua Westerosiin
. 12+ virkettä XVIII –haasteen (sanalista on tekstin lopussa) lisäksi tämä teksti on inspiroitunut sitaatista, joka on ficin alussa. Lainaus on peräisin Inspissitaattihaasteesta, ja sen on antanut mulle
kaaos.
Ei uutta aamua ilman ehtoonkoittoa
I fell in love the way you fall asleep: slowly, and then all at once.
– John GreenBrienne tunsi olonsa täysin virkeäksi, vaikka yö oli pimeimmillään. Ulkona pohjoisen rakeet kopisivat ikkunaan kuin pienet kivet. Briennen uni oli ollut aina kevyttä, ”ohutta ja hapanta kuin liian laiha kesäviini”, kuten isä tapasi sanoa, eikä Brienne suuresta tahdonvoimastaan huolimatta kyennyt nukkumaan tällaisessa metelissä.
Mutta Brienneä ei harmittanut olla ilman unta, ei tänä yönä, ei nyt, kun Jaime makasi hänen vieressään ja nukkui sikeästi. ”Puhtaalla omallatunnolla nukkuu hyvin”, oli Briennen isoäiti (levätköön hänen tuhkansa rauhassa Tarthin suurimman joenhaaran mutkassa) tavannut sanoa. Brienne tiesi, että Jaimen omatunto oli kaikkea muuta kuin puhdas, Brienne tiesi miehen juoksevan aaveitaan pakoon päivästä toiseen, mutta hän oli onnellinen siitä, että mies sai sentään nukkua yönsä levollisesti.
”Olisitpa sinä aina siinä”, Brienne ajatteli, vaikka tiesi toivovansa paljon.
Muutamaa päivää aikaisemmin Brienne oli kirjoittanut isälleen ja kertonut kaiken taistelusta kuolleiden armeijaa vastaan, myös sen, miten ser Jaime Lannister oli taistellut hänen rinnallaan ja pelastanut hänen henkensä. Isä varmasti osaisi lukea viestin rivienvälit. Isä todennäköisesti lähettäisi jonkun murhaamaan ainoan tyttärensä siitä hyvästä, että tämä oli ystävystynyt Kuninkaansurmaajan kanssa. Tai sitten isä järjestäisi juhlat sen kunniaksi, että hankala tytär oli vihdoin löytänyt jonkun yhtä hankalan vierelleen – ei isästä koskaan voinut tietää varmasti.
Brienne oli kertonut kirjeestä Jaimelle, jonka vihreissä silmissä oli välkähtänyt ensin kauhu ja sitten huvittuneisuus:
”Mahtaakohan kunnianarvoisa lordi Selwyn Tarth laskea minut istumaan pöytäänsä ja käyttämään samaa suolaa kanssaan?”
”Tarthissa ei suolata niin rankalla kädellä kuin Kuninkaansatamassa”, oli Brienne vastannut vienosti kierrellen, sillä totta puhuen hänen oli hyvin vaikeaa kuvitella Jaimea vieraaksi Ehtoonkoiton saliin.
Kauan sitten isä oli kertonut Briennelle lukuisia kertoja mahtavasta Lannisterin suvun Jaimesta, Seitsemän valtakunnan parhaasta miekkamiehestä, mutta hullun kuninkaan kuoleman jälkeen isä ei enää koskaan ollut lausunut Jaimen nimeä, vaan kutsui häntä käärmeeksi tai valapatoksi. Ehtoonkoiton hovissa kaikki olivat omaksuneet herransa viileyden Kuninkaansurmaajaa kohtaan. Atomi-matami, Briennen opettajatar, oli pitänyt varmana tietona, että Lannisterin leijona oli juonut hullun kuninkaan verta tullakseen vielä vahvemmaksi. Raippa-Rick, isän tallimestari, taas oli kertonut kuulleensa, miten Kuninkaansurmaaja makasi paitsi sisarensa, myös kääpiöveljensä kanssa. Ei ollut ihme, että Briennellä oli mennyt tovi oppia luottamaan Jaimeen ja näkemään hänet paljaana niistä pahansuovista juoruista, joita Briennen päähän oli vuosikaudet istutettu.
Jaime hätkähti unissaan rajusti ja ähkäisi kivusta. Brienne tiesi, että miehen silvotussa kädessä oli usein aavekipua, särkyä, joka vaelsi pitkin sormia, joita ei enää ollut. Mieli täynnä usvaista hellyyttä Brienne kietoi kätensä Jaimen ympärille. Jaime heräsi, kääntyi ympäri ja hautasi kasvonsa vähemmän hyveellisesti Briennen pisamien peittämiin rintoihin. Brienne hymähti ja painoi omat kasvonsa miehen unesta pörheisiin hiuksiin.
Ikkunan takana pimeä yö oli vaihtumassa kuulaaksi, rakeettomaksi aamuksi, ja Briennen viimeinen ajatus ennen unta oli Tarthin tunnuslause:
Ei uutta aamua ilman ehtoonkoittoa. Sanalista:
1. virkeä
2. kivi
3. hapan
4. ilman
5. haara
6. juosta
7. sinä
8. ja
9. viesti
10. murhata
11. juhla
12. vihreä
13. suola
14. vieno
15. käärme
16. viileä
17. atomi
18. raippa
19. paljas
20. kipu
21. vaeltaa
22. usva
23. hyveellinen
24. pörheä
25. yö