Kirjoittaja: faux pas
Ikäraja: K-11
Paritus: Sailor Star Fighter/Prinsessa Kakyuu
Vastuuvapaus: En omista Bishoujo Senshi Sailor Moon-franchisea tai sen ihania hahmoja.
Genre: romance, fluff, femme, angst
Yhteenveto: "Karkota melankoliani, taistele, loista kanssani."
Varoitukset: -
A/N: Osallistuu Rare10-haasteeseen parituksella Fighter/Kakyuu.
Koska Sailor Moonista on niin helppo keksiä rarepareja. On monia sellaisia parituksia, joiden voisi kuvitella olevan ihan yleisiä (kuten esim. tämä), mutta oikeasti kaikki ovat kiinnostuineita vain pääparista ja muutamasta muusta Inner Senshi-parituksista. (Ami/Mako ei harmikseni ole rarea.)
Tein haasteeseen osallistuessani itselleni listan mahdollisista parituksista, ja otin tämän nyt sitten seuraavaksi. Nimeä ei tarvinnut miettiä kauaa, halusin nimittäin rinnastaa tämän meidän aurinkokuntamme senshien prinsessakunnioitukseen ja mietittyäni erinäisiä muita vaihtoehtoja päädyin käännösversioon StarS-kauden ehkä rakastetuimman soundtrackin nimestä: For the Sake of the Princess. Väänsin sen sitten vielä "minä"-muotoon korostaakseni sitä, että tässähän on nyt kyseessä siis paritusficci. ^^ Vähemmän dramaattiseksi ja ehkä sopivammaksikin taustamusiikiksi tarjoaisin Kakyuun teemaa.
Aah, tuleepa pitkä A/N. Noh. Tapahtuma-aika on siis animen lopun jälkeen, Kakyuun ja Starlightien palattua Kinmokulle. Ja koska Usagi/Rei ei ole rareparitus, ajattelin vähän rinnastaa tätä siihen. Seiyahan on vähän samanlainen kuin Rei, vakavina hetkinä siis. Genrenähän on siis femme, eli ignoroikaamme animen päätös tehdä Starlighteista fyysiesti miehiä ja palatkaamme mangan todellisuuteen. (Tai voihan sen ajatella animenkin todellisuutena, jos porukka kerran pääsi kotiin ja naamioitumiselle ei ole enää tarvetta.) Saattaa tulla aika sokerista, pitäkää varanne.Kinmoku talvella oli kaunis. Olosuhteet olivat Maan kaltaiset, mutta Kinmokun talvi oli lempeä ja viileä verrattuna Maan pohjoisten osien jäätävään kylmyyteen ja lumimassoihin.
Kuninkaallisen puutarhan eksoottisia kasveja verhosi ohut pakkaspitsi. Kukat eivät tietenkään kukkineet, muutamaa harvinaista poikkeusta lukuun ottamatta, mutta kasvien lehtivihreä säästyi.
Kuninkaallinen puutarha oli valtava, noin New Yorkin Central Parkin kokoinen. Palatsi sijaitsi korkealla kukkulalla ja puutarha osin laaksossa sen eteläpuolella, joten valkoisen marmoripalatsin lukuisille parvekkeille saattoi unohtaa itsensä katselemaan puutarhan yli kaukana kohoavia vuoria.
Prinsessa Kakyuu makasi divaanilla alimmalla ja suurimmalla, barokkityyliin koristellulla parvekkeella. Aamu ei ollut vielä pitkällä, ja palatsin useista tulisijoista hohkaava lämpö piti hänet talven viileyden ulottumattomissa. Palatsi oli lähes tyhjä ja jo heränneiden hovineitojen ja muiden palvelijoiden hääräilyä tuskin kuuli. Kakyuu nousi istumaan divaanille ja kuiskasi ilmaan kutsun.
"Fighter..."Verhon takaa kuului pieni mutta paljastava korkokengän kannan kliksahdus. Mustahiuksinen nainen siirsi verhoa edestään nähdäkseen kutsujansa. Jokin ilmassa ja prinsessan äänessä henki varovaista melankoliaa, aivan kuin hiljaisuuden särkyminen olisi vienyt mukanaan jotain, jota ei voinut tuoda enää takaisin. Fighter kallisti päätään ja siirsi kulmakarvansa huolestuneeseen ilmeeseen.
Molemmilla oli päällään pitkät, läpinäkyvät aamutakit, Kakyuulla punainen ja Fighterilla musta. Molemmat oli tehty mittatilaustyönä ja mitoitettu tarkkaan rintojen, vyötärön ja lantion kohdalta. Fighterilla ei ollut tavanomaisia mustia nahkasaappaitaan, vaan kevyet, mustat samettikorkokengät.
Fighter kopisi lähemmäs majesteettiaan pienillä ja hitailla askelilla, mahdollisimman hiljaa. Hän pysähtyi aivan naisen taakse ja polvistui asettaakseen käden tämän olkapäälle,
varovasti. Kakyuun punaiset hiukset olivat kiinnittämättä, ne leiskuivat alas ohuena verhona pitkin selkää.
Fighter ei sanonut mitään, kun prinsessa käänsi päätään ja katsoi alaviistoon, lattialle. Fighter näki hänen kasvonsa, ne olivat surulliset.
"Prinsessa...?"
"Fighter..."
Fighterin ääni ei ollut juuri kuiskausta voimakkaampi, mutta Kakyuun ääni oli hädin tuskin kuuluva.
"Luuletko, että Endymion on Serenitylle yhtä tärkeä kuin hän oli minulle?"
'Hän'... Kinmokun prinssi, prinsessan kihlattu, Galaxian uhri. Ei ensimmäinen, ei viimeinen, mutta yhtä kaikki kallis uhri.
"Varmasti."
Fighteria hieman satutti myöntää totuus, mutta sen kierteleminen ei auttanut. Kakyuu huokaisi itkuisesti, kuin häneen olisi sattunut. Fighter kiersi tämän kaulan suudellakseen sitä pehmeästi, Kakyuu hengitti syvään ja nojasi tämän rintoihin. Fighter kietoi kätensä prinsessan ympärille. Kakyuun punaiset hiukset tulvivat Fighterin olkapään yli.
"Prinsessa..."
Fighter nousi ylös, kiersi divaanin ja polvistui uudestaan prinsessansa eteen. Hän polvistui samaan asentoon kuin kosijat, samaan asentoon kuin hän oli polvistunut Kuun prinsessan eteen Maan pinnalla. Hän poimi prinsessan käden ja suuteli tämän kämmenselkää, osoittaen pohjatonta kunnioitusta ja uskollisuutta. Kakyuu katsoi Fighteria lempeästi ja huokaisi taas, hengitti surunsa pois.
Fighter nousi taas ja suuteli prinsessaa. Prinsessa suuteli takaisin. Fighter kuljetti kätensä Kakyuun povelle ja tunsi sen lämmön. Kakyuu siirsi oman kätensä Fighterin rinnoille.
Kaksi kirkkaana loistavaa tähteä, kaksi kristallia tuikkivat samaan tahtiin.
A/N: Paljon nimien toistelua. Alun perin tässä piti olla enemmän dialogia.
En näköjään pysty keskittymään kovin pitkään ficciin. Tämäkin tuntui paljon pidemmältä kuin mitä se itse asiassa on. Voi kettu.
En tiedä, mitä muut tykkäävät tuosta kielikuvasta "leiskua" hiuksista puhuttaessa, mutta jotenkin itse tykkäsin. ^^ Jos vesi kerran lainehtii, niin Prinsessa Tulipallon punaiset hiuksethan voisivat leiskua. (No joo, toisaalta ne samat hiukset myös "tulvivat", mutta joo.)
Jos joku ihmetteli tuota referenssiä Kakyuun entiseen rakastajaan, niin se ei itse asiassa ole ihan omaa keksintöäni vaan siitä mainittiin joskus mangassa. Tämä tuntematon rakastaja kuulemma kuoli Galaxian hyökkäyksessä Kinmokulle, ja tämä oli kuulemma Kakyuun "kohtalon osoittama tosirakkaus". Tästä tuli tietenkin ihan mieleen Usagi ja Mamoru. (Sitä taas en tiedä, miksei tämä rakastaja herännyt henkiin kaikkien muiden herätessä, mutta älkää nyt viekö toisilta hauskaa pois. 
Taivutin tässä paria muutakin tosiseikkaa.)
