FMA: Matkalla minne tahansa, S, 2 x tuplaraapale

[Kaatosade]

Fandom: Fullmetal Alchemist
Disclaimer: Hiromu Arakawa omistaa hahmot ja maailman, minä en saa hänen luomuksillaan leikkimisestä minkäänlaista korvausta.

Otsikko: Matkalla minne tahansa
Kirjoittaja: Pics
Beta: -
Paritus: Roy/Ed
Ikäraja: S
Genre: Draama, romantiikka
Summary: Ehkä hänen pitäisi muuttaa Cretaan, värjätä hiuksensa ja vaihtaa nimensä.

A/N Tässä on vastaus Spurttiraapale II -haasteen 7. kierrokselle, inspaksi annetut sanat olivat "unelias" ja "lippu." Omaan aakkosprojektiin kohtaan M. Yhtyeen tuotanto -haaste, bändinä Don Huonot ja biisinä Kiitoradalla. Hii, tätä oli todella kiva kirjoittaa, tykkäsin ideasta itse.



Matkalla minne tahansa

1.

Junassa oli unelias tunnelma. Se sopi Edille hyvin, sillä näin hänellä oli mahdollisuus keskittyä itsesäälissä vellomiseen. Hän ei yleensä harrastanut sellaista, mutta häntä ei ollutkaan ikinä aikaisemmin nolottanut näin paljon.

Hän lojui selällään penkillä katsellen ohi vilahtelevia puiden latvoja. Jokaisen myötä hänen ja Keskuksen väliin jäävä matka kasvoi, mutta ei riittävän nopeasti eikä hän tiennyt, miten kauas hänen olisi matkustettava. Ehkä hänen pitäisi muuttaa Cretaan, värjätä hiuksensa ja vaihtaa nimensä. Se kuulosti todella hyvältä ajatukselta.

”Veli...” Al aloitti epäröiden. ”Eikö meidän pitäisi mennä takaisin?”

”Ei! Minä en voi mennä takaisin.”

”Ei se ole oikeasti niin vakavaa...”

”Hyvähän sinun on sanoa”, Ed murisi ja linnoittautui tylyyn hiljaisuuteen, jota Al ei uskaltanut rikkoa.

Helvetti, kyllähän hänen olisi jo pitänyt tottua siihen, että esikunnan taukohuoneessa miesten jutut saattoivat joskus karata hyvinkin pitkälle. Kun Havoc oli erityisen villin keskustelun päätteeksi lohkaissut, että ehkäpä Edin pitäisi iskeä eversti koska he näyttäisivät hyvältä yhdessä, hänen olisi pitänyt kuitata heitto sanomalla vaikka, että Havocilla vaikutti olevan poikkeuksellisen häiriintyneitä fantasioita. Mutta ei. Hänen aivonsa olivat pysähtyneet täydellisesti ja sitten hän oli kauhukseen tuntenut punastuvansa yhä kirkkaammin ja kirkkaammin.

Se oli ollut pelkkä vitsi, mutta hän oli mennyt lukkoon paljastaen itsensä kaikille. Ei, tuhannen kilometrin välimatka ei olisi tarpeeksi.




2.

Kun rautatieaseman lipunmyyjä kertoi, että Ed oli ostanut lipun ensimmäiseen länteen lähtevään junaan, Roy tiesi. Hän oli arvaillut ja toivonut, kyllä vain, kaikki ne pienet katseet, kaikki se tarkoituksellinen ärsyttäminen ja huomion hakeminen, kaikki tekosyyt pysytellä hänen läheisyydessään. Hän oli epäillyt, mutta nyt hän tiesi.

Ja nyt, kun hän vihdoin tiesi, että voisi sulkea Edin syliinsä eikä tämä pitäisi sitä vastenmielisenä... tietenkin Ed oli jo monen tunnin matkan päässä.

”Mitä sinä oikein odotat?” hän kivahti Havocille, jonka oli käskenyt ajaa heidät asemalle. ”Hyppää junaan ja hae hänet takaisin!”

”Mitä?” Havoc näytti typertyneeltä.

”Sanoin, että mene hakemaan hänet takaisin, kun kerran sait hänet juoksemaan karkuunkin.”

”Mutta... mistä minä tiedän, hän on voinut vaikka vaihtaa junaa, ja entä jos hän ei halua tulla?”

”Se on sinun ongelmasi! Etsi hänet ja raahaa takaisin vaikka väkisin säkkiin sullottuna, kunhan vain tuot hänet luokseni, tuliko selväksi!”

”Kyllä, herra eversti”, Havoc huokasi. Mikäli hänen teki mieli laskea leikkiä oikeaan osumisestaan, hän järkevästi hillitsi kielensä. Roy oli pahalla tuulella ja oli myös vetänyt hansikkaat käsiinsä.

Juna lähti länteen Havoc mukanaan ja Roy arvaili, milloin tämä palaisi. Päivän, viikon, kuukauden kuluttua? Silloin hän näkisi myös Edin, koska Havoc ei yksinkertaisesti uskaltaisi tulla takaisin yksin.

Roy olisi Ediä vastassa.



 
Kiitoradalla
(Don Huonot)

syytön vai syyllinen, teen lähtöselvityksen
tavarat liukuhihnalle, hyvästit tälle kaupungille
tarvitsen johtolankoja, näytä jotain mitä multa jäi huomaamatta

matkustajia pyydetään turvavyöt kiinnittämään
oottamaan paikoillaan todistajien lausuntoja
matkalla minne tahansa, pakoon ei täältä päästä kuitenkaan

miksi rakkaus on aina yhteentörmäys
täydessä vauhdissa ja ilman jarruja?
miksi rakkaus on aina yhteentörmäys
tuhoon tuomittu retki, ohimenevä hetki kiitoradalla?

moottorit kehräävät, kone liikkeelle nytkähtää
tuomari lyö nuijallaan, tuomio täytäntöön pannaan
ansaitsenko rangaistuksen, kohta renkaat maasta irtoaa

miksi rakkaus on aina yhteentörmäys
täydessä vauhdissa ja ilman jarruja?
miksi rakkaus on aina yhteentörmäys
tuhoon tuomittu retki, ohimenevä hetki kiitoradalla?

miksi rakkaus on aina yhteentörmäys
tuomio salamaoikeudenkäynnillä?
miksi rakkaus on aina yhteentörmäys
rangaistus ilman valitusoikeutta?

miksi rakkaus on aina yhteentörmäys
täydessä vauhdissa ja ilman jarruja?
miksi rakkaus on aina yhteentörmäys
tuhoon tuomittu retki, ohimenevä hetki kiitoradalla?

[Arte]

Tekikin kauheasti mieli lukea jotain FMA-pitoista tekstiä, joten tämä sattui silmiin mitä parhaiten tuolta Kommentointikampanja-topicista.

Voi Ed parkaa. Minulta meni hetken aikaa ymmärtää, mistä on kysymys, kun oletin, että miehet olivat jo ennestään suhteessa. Siksi hänen äkkipikainen lähtö vaikuttikin aluksi vähän turhan äkkipikaiselta, mutta nyt se vastaa erittäin edmäistä toimintaa. Jännää vain, että ilmeisesti myös Al tietää asiasta. Jäin pohtimaan, kertoiko Ed pakon edessä vai tuliko asia esiin jo aiemmin. Poika on sen verran terävä, että olisi varmasti osannut valehdella sujuvasti, jos vain olisi halunnut. Mutta Alille se on kyllä toisinaan turhan vaikeaa, on niin suloista, kuinka herkkä veljesten suhde oikein onkaan.

Pidin toisesta tuplaraapaleesta vielä enemmän kuin ensimmäisestä. Havoc on erittäin fiksu mies, kun tajusi olla vinoilematta everstin kustannuksella. Tosin, olisi ollut huvittavaa lukea Roysta kärventämässä miehen vaaleaa tukkaa. Mutta aw, ei tälle kyllä voi muuta todeta. Onnea Havocille, eiköhän hän joskus tule takaisin. Roy on hienon määrätietoinen mies.

kunhan vain tuot hänet luokseni, tuliko selväksi!”

Tämä oli ehdottomasti paras. <3

Kiitos!

//: Ai niin, unohdin sanoa tuosta biisistä. Olit saanut siitä hienot inspat, teemat välittyivät tekstiin kyllä erittäin hyvin. Tykkäsin, kuinka vahvasti matkustaminen oli sekä tekstissä että biisissä mukana.

[Snouk]

En edes muista, milloin viimeksi olisin lukenut näin matalan ikärajan fikkiä, mutta näköjään sekin vaihteeksi kannatti. Kommenttikampanjasta on oikeasti hyötyä näköjään. Pidempää fikkiä tälläisella tyylillä en olisi varmaan jaksanut lukea, joten pituus oli oikein sopiva. Olen liian jumiutunut fikkeihin K-15:sta ylöspäin, ehkä voisi palata vähän takaisin alemmaskin.

Muidenkin sun FMA-fikkien myötä, ja koko itse mangasarjan, jota thanks to you rupesin lukemaan ja olenkin ahminut ihan kiitettävästi, Roy/Ed on muotoutunut suosikkiparituksekseni, joten yllätys yllätys, sekin asia oli täysin kohdallaan. Muun parituksen FMA-fikkejä en ole tainnut edes nähdä missään, saatikka lukenut.

Tykkäsin ihan hirveästi siitä, että otsikko oli repäisty tuosta biisistä. Itselläni on ärsyttävä tapa aina väenvängällä sisällyttää se nimi itse fikkiin, jolloin koko homma on pelkkää pakkopullaa. Ihanaa huomata, että tällainen tapa oikeasti toimii. Sitä paitsi, Don Huonot.♥.

Yleensä mä ihkutan ihan kamalasti loppuja, mutta tästä mun täytyy sanoa, että pidin alusta ihan kamalasti. Juuri tuollainen lyhyt ja vähän kuvaileva lause on loistava tapa aloittaa fikki, etenkin lyhyt sellainen. Oli myös mukavaa, että jo heti toisessa virkkeessä alettiin kertoa stooria tuollain ööh epäselvästi. Se herätti kivasti mielenkiinnon ja nopea asiaan siirtyminen oli erittäin hyvä valinta, tosin tavallaan "pakollinenkin", oneshotti kun on kyseessä.

Jos satut olemaan mensan jäsen, luultavasti olet tähän mennessä huomannut, että tykkäsin. Voisin lainailla joitakin pätkiä, mutta niitä kertyisi aivan liikaa, joten en tee sitä. Samaten voisin lainata koko fikin, mutta loppukevennykseksi kiitoksen ohella voisin liittää lempparilauseeni:

Silloin hän näkisi myös Edin, koska Havoc ei yksinkertaisesti uskaltaisi tulla takaisin yksin.

[psycanard]

Jotenkin todella suloista ajatella Edin juoksevan karkuun noloa tilannetta jossa se on saatu julkisesti nöyryytettyä. Saattaa vain olla, että Havoc joutuu tekemään pidemmänkin etsintä reissun jäljittäessään Ediä, vaikka toisaalta eihän Ed koskaan ole Roylta täysin pystynyt piiloutumaan. Al parka todellakin vain joutuu kestämään kaikki Edin tuulahdukset.

”Mitä sinä oikein odotat?” hän kivahti Havocille, jonka oli käskenyt ajaa heidät asemalle. ”Hyppää junaan ja hae hänet takaisin!”

Tämä oli virnistyksiä nostattava kohta monen muun lisäksi, mutta erityisesti siksi, että Roy automaattisesti oletti että Havoc luonnollisesti lähtee heti hakemaan Edin takaisin, kun oli tätä kiusoitellutkin. Ja olen erittäin paljon samaa mieltä Snouk:in kanssa siitä asiasta, että koko ficcin voisi hyvin lainailla lemppari kohdaksi. 

[Odo]

Kiroan koneeni jonnekin hyvin kauas ja kamalaan paikkaan. Kirjoitin pitkän kommentin tähän, mutta kopioidessani sitä Wordille, että näen sanamäärän (siksi, että tietäisin sopiiko tämä 365kommentti-haasteeseen) ja se sen sijaan liitti tähän jonkun turhan linkin hävittäen toki koko kommentin. No yritetään uudestaan, unohdan tosin varmasti jotain tärkeää. D: Ihan vain näin offina.

Mutta siis niin se kommentointi. Ed/Roy on mielestäni oikein mukava paritus ja jotenkin saat sen pidettyä mielenkiintoisena löytämällä aina uusia erilaisia tilanteita noista kahdesta, niin ettei siihen kyllästy vaikkei ylläkään ihan OTP -  tasolleni. Tämäkin oli hieman erilainen Ed/Roy en ole ennen törmännyt sellaiseen, jossa Ed tuolla tavoin pakenisi ja bustaisi itsensä Havocin pilailujen tähden, vaikka herrahan osui hyvin oikeaan sanoessaan, että he kaksi näyttäisivät hyvältä yhdessä. Voin niin kuvitella tilanteen, jossa Ed ja Roy kiistelevät jostain näyttäen vanhalta avioparilta ja Havoc sitten toteaa asian ääneen. 

Hahmotkin toimivat hyvin omina itsenään ja on todellakin hyvin edimäistä paeta nöyryytyksen saattelemana niin kauas kuin suinkin mahdollista ja ottaa Al mukaan, niin että pikkuveljen täytyy vain tyytyä osaansa matkuessa "pikkujutun" vuoksi kauakis ja valmistautua siihen, että Ed todella vaihtaisi jopa nimensä piiloutuakseen. Ed vain on sellainen. Alku saikin ajattelemaan, että mitä ihmettä keskuksessa oli tapahtunut, vaikka se ei ollutkana yllättävän vaikeaa yhdistää Royhin. Tämmöistä, mitä kakkos raapaleessa sitten kerrottiin en olisi kyllä osannut arvata, joten pisteet siitä.

Todella mukavaa ja piristävää tekstiä ja Havoc on aina plussaa, kun se jää monesti liian sivulliseksi, vaikka onhan se tavallaan tärkeä hahmo Mustangin joukoissa ja siinä mielessä paljon esillä (vaikka Riza onkin enemmän). Sekin toimi kivasti juuri tuommoisena itsenään kuin kuuluukin ja voin niin hyvin kuvitella hänet ihmettelemässä tilannetta ja yrittäen hillitä kielensä Royn lähettäessä hänet Edin perään, voi Jean raasua. 

Kiitokset tästä, heti tuli parempi aamu (tai no päivän puolellahan tässä kai jo ollaan). <3

~ Odoshi

[pinkutti]

Alkuun mie vaan totean, että olipa söpö ficci.

Ja nyt asiaan. Jälleen kerran kirjotit tosi sujuvaa tekstiä. Ja oli mukava välillä lukea taas lievempi ikärajaista mitä yleensä luen. Siun kirjottamat ficit ei oo koskaan tylsiä.
Oli ihanaa, että tää oli noin molempien näkökulmasta. Ja kuten joku toinenkin jo tais mainita, luulin alkuun et Ed oli mennyt hiljaisuudellaan paljastamaan niitten jo käynnissä olevan suhteen. Mut mie jotenkin luulin, että olis jotenkin pahempi asia mitä Ed ois tehny, mutta sitten Edin mittapuulla ajateltuna toi oli aaika iso juttu.

Hohohoo, mie jotenkin rakastan kun Roy pääsee käyttämään valtaansa (=uhkailemaan alkemiallaan varsinkin Havocia ). Oli jotenkin sulosta, että Roy sai tietää tolla lailla. Tai ei sulosta, mut sellasta... Juu, mie taidan lopettaa tähän, 3 tunnin yöunilla ja 8 tunnin koulupäivällä järkevän kommentin laatiminen n turhaa. Pinkutti kiittää ja kuittaa <3

[cykesb]

Ensiksi, Pics, sun tekstit on aina yhtä ihania ja mua hävettää kun en osaa kommentoida mitään rakentavaa. No minäpä yritän.

Se oli ollut pelkkä vitsi, mutta hän oli mennyt lukkoon paljastaen itsensä kaikille. Ei, tuhannen kilometrin välimatka ei olisi tarpeeksi.

Tämä kohta oli jotenkin niin edimäinen ja niin täynnä häpeää. Täydellinen lause ekan raapaleen loppuun.

Ekassa raapaleessa oli selvästikin tunnettavissa häpeä ja kaikki ne monimutkaiset tunteet joita varmastikin tuohon tapahtumaan liittyi.

Juna lähti länteen Havoc mukanaan ja Roy arvaili, milloin tämä palaisi. Päivän, viikon, kuukauden kuluttua? Silloin hän näkisi myös Edin, koska Havoc ei yksinkertaisesti uskaltaisi tulla takaisin yksin.

Roy olisi Ediä vastassa.

Aw. Toivottavasti Havoc palaa pian Ed mukanaan. Roy on söpön päättäväinen. ♥

Biisi sopi loppuun mahtavasti ja olit selvästiki saanu siitä hyvät inspikset.

Kiitos päivän piristyksestä ja ihanasta ficistä.

[NeitiMusta]

Mä yritän nyt saada jotakin järkevää aikaseks. *revistelee päätään*
No,niin.

Tämä oli suloinen. Todella suloinen. Suloista kuvitella, että Ed oikeasti lähtee nolostuneena mahollisimman kauas, sulosta, että Roy lähettää Havocin hakeen sitä ja että se haluu olla vastassa kun Ed tulee takas. Kerrassaan kaikki on sulosta.
Sä saat kyllä kaikista hahmoista sellaset oikeenlaiset ja ne on ihania! Mä tykkään kyllä sun kirjotustyylistä..

NeitiMusta.

[Elfmaiden]

Nyt vasta hoksasin, miten hyvä tämäkin on...!
Ehkä hieman hämmentävän rohkeaa ja avointa toimintaa Roylta paljastaa tilanteensa Havokille, mutta romanttista kyllä.
Jäin pohtimaan, oliko Roy mahdollisesti paikalla kahvihuoneessa Edin paljastaessa ihastumisensa? Vai keltä tämä olisi kuullut reaktiosta...?
Olisi melko räväkkää kyllä Havokilta vitsailla Roysta ja Edistä kummankin ollessa paikalla samaan aikaan...

Tykkään Don Huonojen Kiitoradasta, se sopii tähän hyvin. Pidän myös siitä, että sanat sai lukea kerralla ja rauhassa - minun on vaikea keskittyä sanoihin tekstin seassa säkeittäin.

[Prumrose]

Mua nyt hieman hävettää myöntää, että vaikka oon sun vannoutunut fanisi - erityisesti FMA ficcien osalta - niin tämä lienee ensimmäinen lukemani alle K15 ficci... Ehhehhee, ai miten niin riippuvainen Roy/Ed porn.. KRÖHÖM - siis parituksesta?

Joo no, sitten asiaan. Tämä oli ihan super suloinen, oikeasti. Juuri tämän kaltaista iltasatua kaipailinkin. Sopimus seksuaalisesta kanssakäymisestä on aiheuttanut mulle jonkinlaisia pakkomielteitä - tai no, niitäkin, mutta se mitä tarkoitin oli, että sen takia mulle on muodostunut päähän tunteita aristeleva Roy, joten olen aina ihan hurmioissa kun löydän ficin, jossa Royllakin on tunteita, jotka uskaltaa itselleen myöntää, if you know what i mean.

Joten siis ei ole varmaan vaikea arvata suosikki lausettani, mutta lainaan sen tähän silti.

Ja nyt, kun hän vihdoin tiesi, että voisi sulkea Edin syliinsä eikä tämä pitäisi sitä vastenmielisenä... tietenkin Ed oli jo monen tunnin matkan päässä.

♥, kiva myös tuo ironia.. Hyvin tyypillistä heille.

Mitään erityisen järkevää tai rakentavaa, en osaa - enkä ole koskaan osannutkaan - kommentoida sun ficceihin, joten opi sietämään tätä loputonta ihkuttamisen kehumisen määrää.

Kiitos tästä ♥

~ aribella