Ooi, Ron/Hermionea. ♥ Surullista tosin, mutta tykkään kuitenkin!
Kirjoitat sujuvasti ja hyvin; kuvailit tapahtumia, ihmisiä ja tunteita kunnolla ja reilusti, sillä tavalla ettei jäänyt häiritseviä aukkoja tai huonosti muotoiltuja lauseita, kaikki oli tasaista ja sellaista että tekstiä oli helppo ja mukava lukea. Ei ollut sellainen fiilis niin kuin joskus joitakin ficcejä lukiessa, että tekisi mieli rullata ruudun alalaitaan ja katsoa että kuinka paljon tätä oikein on jäljellä, jaksankohan nyt lukea. Ficissä pysyi tosi hyvin mukana ja se herätti tunteita.
Hermione ja Ron sopivat jotenkin idyllisesti kovin hyvin yhteen, sillä tavalla tasaisesti ja söpösti. Kuitenkin törmää tosi usein ficceihin joissa ollaan hiljaa, riidellään tai lähdetään, ja silloin ehkä eniten kiinnostaisi että miksi. Siksi tämä hieman häiritsikin - mitä todella oli tapahtunut, miksi he erosivat, miksi se oli hyvästi ja että kumpi jätti kumman, miksi. Se tässä olikin aika mielenkiintoista: molemmat tuntuivat olevan hyvin ahdistuneita ja epätoivoisia, ei oikein tiennyt että erosivatko he lopulta vai oliko jotain muuta tapahtunut. Saatan olla vähän yksinkertainenkin, mutta en ihan täysin hahmottanut että mitä oli tapahtunut.
Yksi ainoa repliikki ficin lopussa oli toimiva: se lopetti tämän, se lopetti kaiken. Hermione tiesi, ettei Ron tulisi takaisin, että huone pysyisi siltä osin tyhjänä, ei hänen tarvinnut seurata Ronin matkaa kadun poikki ja anoa takaisin, se todella oli ohi. Lopullista ja sillä tavalla kovin kylmää - hienoa oikeastaan, ettei tässä ollut enempää repliikkejä, sillä tavalla tuo yksi toimi todella hyvin.
Tunnelmaa tässä kyllä oli! Hermione tuntui olevan hyvin surullinen ja pettynyt, ehkä itseensä, ehkä molempiin, Ron taas ei oikein tiennyt että mitä tehdä ja miten päin olla, lähteminen oli kai sitten helpompaa kun ei osannut sanoa oikeita sanoja. Vaivaantunut, sanaton hetki kaksikon välillä oli uskottava ja todentuntuinen. Tästä jäi sellainen fiilis, että olisi halunnut tehdä jotakin, korjata tilanteen, kirjoittaa kaiken olevan paremmin - jotenkin siis todella inspiroiva tai enemmänkin kirjoittamaan innoittava fic. Pidin, vaikken kaikkea ihan ymmärtänytkään. Hienoa työtä! : )