(Valo)vuosiin | K-11 | Sirius/Remus | scifi-AU, draama | raapalesarja, 9/x - keskeytetty

[Avaruuspiraatti]

Sirius ilmestyy Remuksen alukselle monen (valo)vuoden jälkeen ja pistää tämän elämän sekaisin.


Nimi: (Valo)vuosiin
Kirjoittaja: Avaruuspiraatti

Fandom: Harry Potter
Paritus: Sirius/Remus, taustalla Harry/Draco

Ikäraja: K-11
Tyylilaji: scifi-AU, draama

Haasteet: Spurttiraapale V (14. kierros), Vuosi raapalehtien VII

Vastuunvapaus: Kaikki tunnistettavat hahmot, tapahtumat ja miljööt kuuluvat J.K. Rowlingille. En ansaitse tällä rahaa.


A/N: Tämä on spin-off-fikki scifi-drarrylleni Loputon ikuisuus (K-11). Halusin kirjoittaa siitä, mitä kulissien takana tapahtui Remuksen ja Siriuksen välillä. Tuota drarrya ei ole pakko lukea tätä ymmärtääkseen, mutta totta kai se tuo fikin maailmaan syvyyttä ja sisältöä!

( V A L O ) V U O S I I N

1.
100 sanaa

Remus oli juuri nauttimassa aamun ensimmäistä teekupillistaan, kun yksi nuorista kadeteista soitti hänelle sisäpuhelimella.

– Komentaja Lupin? Kadetti Colin Creevey tässä, poika puhui nopeasti. Hän kuulosti hermostuneelta.

– Kerro, Creevey.

– Sirius Musta odottaa teitä hangaari kolmosessa.

Remus oli tukehtua aamuteehensä. – Anteeksi, mitä sinä sanoit?

– Sirius Musta on saapunut hangaari kolmoseen ja haluaa tavata teidät, herra komentaja. Hän saapui tänne… öh, varsin kyseenalaisella pelti– aluksella.

– Sirius Musta on saapunut… Ei ole todellista! Mitä Sirius tekee minun aluksellani?

– Hänellä on teille tärkeää asiaa, herra komentaja.

– Ei ole todellista…

– Kyllä se vain on, Creevey vakuutti. – Öh, lähetänkö Mustan yläkan–?

– Älä missään nimessä päästä häntä silmistäsi!


A/N: Minä käytin koko eilisen päiväni suomimytologiaoriginaalini kirjoittamiseen ja luultavasti keskityn nyt siihen yksistään tässä seuraavat päivät, joten tässä sitä sirremusta, josta puhuin! Mulla on tätä jokunen raapale varastossa. Toivottavasti siihen mennessä, kun nekin loppuvat, olen intoutunut palaamaan raapaloimaan

[Avaruuspiraatti]

A/N: Ajattelin nyt kuitenkin julkaista toisenkin raapaleen tänään, koska nämä ovat kivempia kahden komboissa!


2.
100 sanaa

– Remus, Sirius huudahti ilahtuneena ja levitti käsiään. – Pitkästä aikaa.

Remus marssi hangaarin poikki leuka kireänä raivosta. Siriuksen takana kourallinen mekaanikkoja kiersi parhaat päivänsä nähnyttä alusta, jonka ei olisi ensisilmäyksellä uskonut edes lentävän. Jotenkin se oli silti päätynyt hangaari kolmoseen.

– Olisin tullut itse komentokeskukseen, mutta tuo Creeveyn poika tuossa ei päästänyt minua.

– Kuuluu protokollaan, Remus mutisi ja seisahtui Siriuksen eteen. – Mitä sinä teet minun aluksellani?

– Ääh, Sirius huokaisi, – olisihan minun pitänyt arvata, että olet vieläkin takakireä.

– Tämä on tähtilaivaston alus, Remus ärähti. – Sinun ei pitäisi missään nimessä olla täällä!

Sirius heilautti vähätellen kättään. – Pikku juttuja. Kuule, etkö tarjoaisi vanhalle kaverillesi teetä?

[Melodie]

Ohhoh! Mitenköhän tästä Remuksen kiukusta päädytään siihen mitä olemme Dracon kanssa nähneet! Jännittävä alku! Totta kai Siriuksella on joku epäilyttävä peltipurkki! Voi Remusta, tämä taitaa tietää vaikeuksia...

[Vendela]

Jee, tämä on täällä! Ilmoitan jo heti kärkeen, että hyppään seuraamaan, sillä tämä AU-avaruushommasi on kyllä todella kiinnostava monessakin mielessä Kahden kombo kuulostaa kyllä hyvältä jatkoakin ajatellen

Kun tuota H/D-rapsusarjaasi olen seurannut, niin oli kivaa kun on jo jonkunlainen mielikuva miljööstä. Toki tätä voi lukea ilman tuota toistakin, mutta ainakin näiden ensimmäisten osien perusteella sanoisin, että nämä täydentävät toisiaan. Colin oli mukava tyyppi tuolla ja taas yksi osuva side canoniin (olen ehkä sanonutkin, että tykkään bongailla näitä ).

Sirius taas marssii kuin joku euroopan avaruudenomistaja paikalle ja olettaa automaattisesti että hänelle tarjoillaan teetä Ihanan siriusmaista! Kutkuttaa kuulla lisää miksi juuri tässä universumissa Siriuksen ei pitäisi olla tuolla aluksella, ja millä ihmeen peltipurkilla tämä on lennellyt!

Joten, jatkoa jään odottelemaan ja toivottelen kirjoitusintoa kaikkiin projekteihisi

Vendela

[Fairy tale]

Mistähän se Remus on noin käärmeissään? Tässä oli reipas aloitus ja heti mentiin suoraan asiaan, jollaisesta tykkään kovin. 

[Thelina]

Oikein lupaava alku ja mahtavaa, että päätit julkaista tämän! Niin Siriuksen tapaista saapua yllättäen ja vieläpä hyvin epäilyttävällä aluksella Vaikuttaa siltä, että Siriuksella ja Remuksella on myös yhteistä menneisyyttä takanaan, kuten Harrylla ja Dracolla Loputtomassa ikuisuudessa. Ehkäpä saamme tietää lisää tarinan edetessä! Kiitos näistä palasista, Sirius ja Remus ovat aina parhautta ja innolla odotan, mitä tulet heistä kirjoittamaan <3

[Avaruuspiraatti]

Melodie, Siriuksella on keinonsa pehmittää kiukkuisimmatkin komentajat! Se, onko Remuksen mielestä oma pehmittymisensä hyvä asia, onkin sitten asia erikseen Kiitos kommentista! ♥

Vendela, Minustakin jotenkin Siriukselle sopivaa vain ilmestyä paikalle ilmoittamatta (ja kutsumatta, jopa epätoivottuna) ja erittäin rämällä ja kyseenalaisella avaruusaluksella. Se tuo minusta myös hauskaa vastakkainasettelua hänen ja Remuksen välille. Kiitos kommentista ja kirjoitusinnon toivotuksista!

Fairy tale, Ehkäpä joku näistä seuraavista hieman valottaisi Remuksen, öh, käärmeisyyttä Kivaa, että sinäkin olet tätä lukemassa. Kiitos kommentista ♥

Thelina, Yhteistä menneisyyttä hyvinkin! Tapani mukaan en tietenkään voi paljastaa kaikkea heti ensimmäisissä raapaleissa Kiitos sinullekin kommentista ♥


3.
100 sanaa

– Johan on, Sirius vihelsi, – eivät ne ole ainakaan komentajan sviitistä säästelleet.

– Ei tämä ole mikään sviitti, Remus mutisi ja johdatti Siriuksen peremmälle toimistoonsa.

– Missä sinä nukut?

– Tuon oven takana.

– Saanko käydä katsomassa.

– Et.

– Miksen?

Remus hengitti syvään hillitäkseen hermonsa. – Ne ovat minun henkilökohtaiset tilani.

Sirius kohautti olkiaan ja kävi koputtamassa työpöydän puuta. – Jykevää tekoa.

– Mitä sinä teet täällä, Sirius?

Sirius istuutui työpöydän laidalle. Hän näytti paikalleen sopimattomalta nuhjuisen takkinsa ja liian pitkän tukkansa kanssa. Sirius oli antanut sänkensäkin kasvaa suttuiseksi.

– Kuulin, että palkkasit Harryn komennukselle neljänteen sektoriin, Sirius sanoi, eikä peitellyt tyytymättömyyttään.

Remus hengitti taas syvään. Tästä tulisi pitkä päivä.


4.
100 sanaa

– En voi uskoa, että palkkasit sen Malfoyn pojan Harryn pariksi.

– Hän on taitava pilotti ja ampuja ja valmistui huippuarvosanoin kadettikoulusta. Ja tulivathan he Harryn kanssa ihan hyvin juttuunkin kouluaikoina eikä …

– Remus.

– … Harry ainakaan näyttänyt kamalan järkyttyneeltä, kun kerroin hänelle, vaikka Draco taisikin hieman kalveta ja –.

– Remus.

– Mitä?

– Haluaisin mieluummin kahvia. Onko sinulla kahvia?

– Mutta pyysit teetä.

– Ja nyt pyydän kahvia. Etkö voisi käskeä jotain kadeteistasi keittämään meille pannullisen?

– Se ei kuulu heidän työtehtäviinsä.

– Sinä olet heidän komentajansa, Remus. Voit käskyttää heitä, miten haluat.

– Se ei… hemmetti soikoon, Sirius. Minä keitän sinulle kahvia. Haluatko tumma- vai vaaleapaahtoista?

– Tarvitseeko sinun edes kysyä?


5.
100 sanaa

Heitä oli ollut aina kolme: hän, Sirius ja Harry. Sen jälkeen, kun James ja Lily olivat kuolleet SS Godrickin tulituksessa, heistä oli tullut kummallinen, mutta tiivis perhe. Remus oli Siriuksen kanssa kasvattanut Harryn ja onnistunut siinä tehtävässä ihan mallikkaasti, vaikkei heistä ollut aina ollutkaan täydellisiksi vanhempien korvikkeiksi.

Ja yhtäkkiä oli ollut vain Remus: Harry oli seurannut Jamesin jalanjäljissä kadettikouluun ja Sirius… no, Sirius oli aina tullut ja mennyt miten huvitti. Ja kun tästä ei ollut kuulunut mitään kuukauteen, Remus oli hyväksynyt paikan varakomentajana.

– Miten olet voinut?

Remus tuijotti Siriusta kahvikuppinsa yli ja mietti, ettei oikeastaan halunnut vastata.

Miksi sinä lähdit?

[Fairy tale]

Haha, Sirius nuhjuisena pitkäksi venähtäneen tukkansa kanssa ja tuli sillä kyseenalaisella peltialuksella. Mulle tuli jo eilen mielikuva palkkionmetsästäjästä joka on kova lyömään vetoa mistä milloinkin ja tämän päivän kuvaus jotenkin vahvisti sitä.

Mielenkiitoista raotusta heidän ja Harryn menneisyyteen.
Siriuksella seikkailuvietti on aikast kova.

[Vendela]

Oih, Sirius ja Remus ovat kasvattaneet Harryn, ihanaa! Tästä tykkään todella paljon, harmi vain ettei tämän tropen ficcejä ole kirjoitettu kovin paljon, ainakaan suomeksi. Tuo, että Harry on seurannut Jamesin jalanjälijissä oli ihana yksityiskohta ja vaikka sen toki tiesi, että Harry on käynyt kadettikoulun, niin tuo isän mainitseminen tässä yhteydessä oli hieno.

Jäin väkisin miettimään, että tullaanko Peteriä näkemään näissä kummassakaan rapsusarjassa. Mutta se jää varmasti nähtäväksi

Tykkäsin todella paljon Remuksen ja Siriuksen dialogista, se on toimivaa ja omalla tavallaan (ainakin Siriuksen puolelta) rentoa. Remus on huippu sanoessaa, että hän keittää Siriukselle kahvia, sopii hänen tyyliinsä

Kiitos näistä rapsuista, kumpaakin sarjaa on mukava seurata

Vendela

[Melodie]

Voi Sirius! Vähän epäkohteliasta käytöstä tuollainen häipyminen. Sirius on varmaan ollut hämmästynyt kun ei palatessaan ole löytänyt Remusta odottelemasta...

Vai on Harry niin läheinen Remuksellekin! Ja tuollaiselle vaaralliselle tehtävälle lähetetty, voi sentään (vieläpä sen Malfoyn kanssa!). Ihanaa että Sirius ja Remus ovat hänet yhdessä kasvattaneet.

[Thelina]

Huvittava tuo Sirius edelleen, kun tutkii paikkoja, näyttää nuhjuiselta ja haluaa kahvia Ja sehän onkin kiinnostavaa, että Sirius ja Remus ovat kasvattaneet Harryn! Vielä ei silti selvinnyt, ovatko he olleet rakastavaisia, vai onko heillä muuten vaan ollut tällainen yhteishuoltajuus Voi Remusta, jäänyt raukka yksin, kun Sirius tulee ja menee miten huvittaa (taatusti ajelemassa peltipurkilla pitkin galakseja)! Haistan, että jonkinlaista soutamista ja huopaamista on tiedossa näiden kahden välillä, sitä lukee mielellään sinun kirjoittamana, ihanaa ja kamalaa samaan aikaan ♥

[Avaruuspiraatti]

A/N: Kiitos kommenteista Fairy tale, Vendela, Melodie ja Thelina! ♥ Minäkin hellyn ajatukselle, että Sirius ja Remus olisivat kasvattaneet Harryn kaksin - enpä sitä muuten tähän olisi kirjoittanutkaan Se, millainen suhde Siriuksella ja Remuksella menneisyydessä on ollut, aukenee pikkuhiljaa.

Minä vähän laiskistan nyt päivitystahtiani. Olen innostunut kamalasti kirjoittamaan suomimytologiaoriginaaliani (sen raapalesarjaversiota voi käydä jo lukeamassa täältä, k-11, tällain häveliään hävyttömänä itsemainostuksena…), enkä siksi ole pistänyt juurikaan (lue: en yhtään) aikaa muihin tarinoihini tai fikkeihini Tällä viikolla on spurttiraapaleen uusi kierros, mutta luulen, että kirjoitan toisenmoista sirremusta sitä varten, kun sain siitä tietynlaiset vibat~ Mutta hei, kivaa että olette tätäkin tarinaa lukemassa ja yritän olla pitämättä liian pitkiä taukoja osien välissä


6.
100 sanaa

– Missä minä nukun?

– Et voi jäädä tänne, Remus sanoi tiukasti ja tuijotti Siriusta, joka makasi hänen sohvallaan ja heilutteli varpaitaan kuin häntä ärsyttääkseen. Siriuksen vasemmassa sukassa oli isovarpaan kohdalla reikä.

– Et voi missään nimessä jäädä tänne, Remus toisti, kun Sirius risti kätensä päänsä alle ja ummisti silmänsä. – Sirius. Sirius, kuunteletko sinä minua?

– Tämä sohva on vähän lyhyt. Onko sinulla vierashuonetta?

Remus hengitti syvään ja hieroi ohimoitaan.

– Voisit pyytää jotain kadeteistasi valmistelemaan minulle huoneen –.

– Sirius.

Sirius raotti toista silmäänsä.

– Etkö voisi vain… lähteä?

– En.

Remus heitti kätensä ilmaan. – Hyvä on. Hyvä on. Hemmetti. Minä käyn vaihtamassa lakanat sänkyyni. Nukun vaikka toimistossani…


7.
100 sanaa

Remus yritti olla välittämättä katseista, jotka seurasivat häntä ja Siriusta aluksen käytävillä ja kafeteriassa. Oli tuskallisen selvää, ettei Sirius kuulunut tähtilaivastoon saati aluksen henkilökuntaan, mikä tietenkin kiinnitti jokaisen uteliaan silmäparin huomion.

– Voisit lainata minulta puhtaita vaatteita, Remus yritti sanoa mahdollisimman kohteliaasti, kun he istuivat syömässä hänen tarjoamaansa lounasta ja Sirius pyyhki rasvaisia sormiaan takkiinsa.

– Minä olen ihan tyytyväinen omiin kuteisiini, mutta kiitos.

– Sulautuisit paremmin joukkoonkin.

– Nuo kauluspaidat näyttävät epämukavilta.

– Ei sinun tarvitse– … Sirius. Lopeta se sormien imeminen!

– Sanoinko jo, että olet vieläkin takakireä?

Remus hieroi kasvojaan ja hymyili nopeasti ohi käveleville upseereille. – On minulla tavallisiakin vaatteita.

– Luultavasti vain rumia villapaitoja.

[Vendela]

Voihan Remuksen villapaidat Tämä Siriuksesi on varsin ärsyttävä tyyppi, enkä ihmettele yhtään että Remus repii kohta hiukset päästään. Mutta siis hyvällä tavalla ärysttävä, sellainen sopivan hellyttävä ja ärsyttävä, ja kuitenkin hän on koko ajan todella oma itsensä.

Miksi Sirius ei voinut nukkua Remuksen vieressä? Ja miksi Remus ei oikeasti vonut pyytää jotakuta laittamaan Siriukselle huonetta vaan jousti omasta mukavuudestaan. Mielenkiintoista Mutta lupailit, että näiden menneisyys avautuu vähitellen, joten ei auta kun odottaa.

Ei mitään, että päivitystahti hieman hidastuu. Tätä (ja tuota H/D:tä) on ollut kuitenkin todella kiva seurailla ja toivon ettet aivan unohda näitä

Kiitos taas,
Vendela

[Fairy tale]

Siriuksen on oltava melkoinen näky, jos hän kerran erottuu kaikista muista ihan pelkällä katsomalla. 
Ja hyvin hyvin tunkeilevakin vielä. On tulossa kuin parhaaseenkin hotelliin. Remus on helisemässä.

[Thelina]

Voi Remus... Siriuksen on kyllä paras korvata kaikki aiheuttamansa vaiva myöhemmin jollain sopivalla tavalla Naurattaa edelleen noiden keskustelut, tämä on hauskaa seurattavaa, vaikka epäilen ettei Remusta välttämättä naurata (tai sitten naurattaa, mutta hän ei komentajana voi näyttää sitä). Olet mainio, kun keksit näin mainioita tarinoita ♥

[Avaruuspiraatti]

A/N: Kiitos kommenteistanne Vendela, Fairy tale ja Thelina! Pahoittelen, että tässä jatkossa on kestänyt, sekä tämän että scifi-drarryn kanssa. Olen innostunut kirjoittamaan suomimytologiaani (Kaikuu tuntureilla, löytyy Finistäkin raapalesarjana, mutten luultavasti tule sitä enää jatkamaan, koska haluaisin tämän käsiksen saattaa sellaiseen muotoon, että voisin kustantamoihinkin sitä lähettää) ja se on ollut sen verran inspiroiva ja motivoiva projekti, että muut kirjoittamiset ovat jääneet vähemmälle (eli pois kokonaan). Yritän nyt kuitenkin edes vähän saada näitä raapalesarjoja edistettyä, etten jää ihan jälkeen Vuosi raapalehtisissa


8.
100 sanaa

Remus hyppyytti levottomana polveaan. Hän oli väsynyt, hän oli juonut liikaa kahvia, ja hän tiesi, ettei pystyisi nukkumaan toista yötä työtuolissaan. Hän kuunteli suihkun kohinaa ja teki kaikkensa, ettei olisi kuvitellut Siriusta alastomana sen alle.

– No, millaisia vaatteita löysit minulle? Sirius kysyi. Hän oli sitonut pyyhkeen löysästi lantiolleen.

– Tässä on sinulle oma yöpuku, Remus sanoi, – ja puhtaita alusvaatteita.

– Nämä bokserit näyttävät aika kireiltä.

– Voin yrittää etsiä sinulle toisenlaiset –.

– Äh, aivan sama, Sirius keskeytti ja heitti pyyhkeen häpeilemättä sohvalle. Remus katsoi korvat kuumeten lattiaa.

– Punastelet kuin koulutyttö. Aivan kuin et olisi alastonta miestä ennen nähnyt.

– Pue nyt vain ne alushousut päällesi…


9.
100 sanaa

– Näytät ärtyneeltä, Sirius huomautti.

Remuksen niskaa särki toimistossa nukutun yön jäljiltä. Hän ei ollut ehtinyt juoda joka-aamuista teekupillistaan: kamomillaa hunajan ja maitotilkan kera. Kaiken lisäksi Sirius oli puuttunut keskusteluun Draco Malfoyn kanssa, vaikka Remus oli varta vasten tätä kieltänyt.

Totta helvetissä häntä ärsytti.

– Sinun ei olisi saanut olla niin suorasanainen sen poikaparan kanssa, Remus sanoi.

– Ja minun mielestäni sinun pitäisi olla suorasanaisempi. Miten sinusta on tullut komentaja noin löysällä selkärangalla?

Remus hymähti.

– Kuule, Sirius sanoi sovittelevampaan sävyyn, – minähän vain vitsailin. Tottahan sinulla on selkärankaa. Munaa ihan.

– Etkö voisi vain lähteä? Minulla on töitä.

Sirius otti mukavamman asennon. – Voin odottaa.

[Fairy tale]

Mukavaa kun jatkoit tätä. Remuksen löysä selkäranka on kylläkin aika lempeä, kun ei ole Dracoakaan pahasti kohdellut.
Sirius sen sijaan näyttää viis veisaavan millaisia sätkyjä kenellekin aiheuttaa. Draco ainakin on saanut osansa ja Remus hyvin pahastikin.
Remus ei ole aikoihin nähnyt alastonsa Siriusta, joten voi pientä kun menee ja punastuu. 

Oikein paljon tsemppiä pääkirjoitusoperaatioosi ✿

[Welhokaniini]

Ai vitsit, että vihaan näitä tämmösiä keskeneräisiä tekstejä, mutta samaan aikaan rakastan sitä odottavaa jännitystä kuinka teksti tulee päättymään, haha

Voi Sirius ja hänen ärsyttävyytensä <3

[Thelina]

Kivaa, että jatkoit tätä! Pitääpä kurkata myös tuota suomimytologiatarinaasi jossain vaiheessa, kuulostaa tosi mielenkiintoiselta! Vaikka kyllä tämä avaruusteemakin maistuu edelleen Luinkin koko jutun alusta uudestaan muistin virkistykseksi. Sirius on kyllä häikäilemätön, säälin Remusta, vaikka samalla naurattaa <3 Mitenköhän Remus kykenee keskittymään töihin, kun Sirius jää odottamaan viereen ja on sitä paitsi hetki sitten kekkaloinut Remuksen edessä ilkialastomana

Tämä on mahtava edelleen, kirjoittele lisää kun jaksat ja ehdit, hyvää jaksamme odottaa