Nimi: Godt nytt år!
Kirjoittaja: Snowiis
Fandom: Hetalia Axis Powers: World series
Beta: Ei ollut, joten syyttäkää suoraan minua kaikista virheistä
Genre: Fluffy, vähän myös huumori
Ikäraja: S
Päähenkilöt: Tanska, Norja
Disclaimer: Himaruya Hidekazi omistaa hetalian ja hahmot (harmikseni..)
Summary: Tanska pyytää ystäväänsä mukaan uudenvuoden raketteja räjäyttelemään
Varoitukset: Ei kai mitään erityistä, kirjoitusvirheitä luultavasti.
A/N: Ensimmäinen fan fictionini ikinä. Eikä ole betaa joten virheet ovat enemmän kuin mahdollisia ^^ Toivottavasti ilmoittelisisitte minulle jos niitä tulee vastaan.
”Norge! Tule katsomaan!” ulko-ovelta kuului innostunut huuto. Sitten kuului kenkien kopinaa ja pian keittiöön ilmestyi märkä ja luminen tanskalainen jonkinlainen paketti kädessään.
”Katso mitä ostin!” hän heilutteli pakettia ilmassa ja samalla katsoi tylsistyneen oloista norjalaista silmät kirkkaina. Hän sai vastaukseksi hiljaisen hymähdyksen ja olan kohautuksen, jonka arveli tarkoittavan ’kerro’.
”Raketteja! Nyt meidän ei tarvitse mennä katsomaan toisten ilotulituksia. Voimme itse mennä räjäyttelemään!” hän huudahti innoissaan ja ojensi rakettipakettia Norjalle, joka ei meinannut ottaa sitä vastaan, mutta päätti kuitenkin tarkistaa että ne olivat vain raketteja, eivätkä pommeja. Vanhemmasta miehestä kun ei koskaan varmuudella voinut tietää mitä tämä oli ostanut. Hän katseli pakettia; siellä oli joitakin perhosen ja sudenkorentojen näköisiä, joitakin isoja ja pieniä, värikkäitä raketteja. Sitten hän katsoi Tanskaa.
”Saat kyllä mennä yksin. En aijo tulla tuonne pakkaseen katsomaan kun räjäytät näillä vielä jotain rikki” hän mutisi ja antoi paketin takaisin.
”Norgeee ~ Älä viitsi olla tylsä! Emme ole viettäneet uutta vuotta kunnolla pitkiin aikoihin. Vamraan kymmeniin vuosiin!!”
”Aivan tarpeeksi vähän aikaa sitten. En tule mukaasi, pystyt varmaan itsekkin sytyttämään sytytyslangan ja juoksemaan pois päin ilman että jonkun tarvii sinua vahtia?” Tästä hän ei voinut olla kyllä täysin varma, tanskalainen oli useaan otteeseen yllättänyt hänet tyhmyydellään.
”Mutta ei se ole hauskaa yksin! Tulisit nyt, kerrankin!” Tanska kitisi. Hän katsoi ystäväänsä anovasti silmiin. Norja oli jo vastaamassa jotain sen tapaista kuin ’Ainahan minä joudun sinua vahtimaan’ tai ’Vai kerrankin? Nimeä yksikin kerta kun en ole ollut sinun mukanasi jossain’ mutta hän jätti kuitenkin sanomatta mitään. Tanska huomasi tämän miettivän ilmeen ja astui eteenpäin ja tarttui toista kädestä. Norja katsoi häntä kysyvästi.
”En päästä irti ellet suostu tulemaan. Tulisit nyt!” Pidempi miehistä pyyteli. Norja huokaisi raskaasti. Miten tässä kävi aina näin?
”Hyvä on Danmark. Mutta vain tämän ainoan ja viimeisen kerran” Hän olisi voinut vaikka vannoa että toinen olisi ollut vielä valmis anomaan pidempään, mutta kun hän oli jo näin nopeasti suostunut tämän pyyntöön Tanskan kasvoille nousi hölmistynyt ilme. Pian se kuitenkin muuttui leveäksi hymyksi ja Norja tunsi painautuvansa toisen rintaa vasten.
”Tiesin että sinuun voi luottaa! Tak Norge!” Tanska rutisti pienempää entistä kovempaa. Hän tunsi kuinka Norja yritti päästä pois halauksesta muttei kuitenkaan antanut tämän lähteä.
”Päästä irti Danmark.” Norja komensi. Tämä ei kuitenkaan saanut minkäänlaista vaikutusta aikaan. ”Danmark.” hän tunsi kuinka tämä haisteli hänen hiuksiaan.
”Sinä olet käytänyt sitä!” Tanska päästi Norjasta irti ja virnisti tälle.
”Ai mitä?”
”Mansikan tuoksuista shampoota jonka minä annoin sinulle! Muistatko?” Norja puisteli päätään. Tietenkin hän muisti, miten voisikaan olla muistamatta? Hän oli saanut sen viime syntymäpäivillään Tanskalta. Tämä tosin oli unohtanut antaa lahjan ennen kuin vasta illalla kun Norja oli jo suihkussa. Tanska oli juossut paketti kourassaan märkään suihkun ja liukastunut lattialle, jonka takia Norja oli saanut ajaa hänet sairaalaan tämän jalan takia, joka oli mennyt poikki.
”Sanoit ettet käytä sitä ikinä!” Tanska virnisteli onnellisesti. Nuorempi miehistä pyöräytti silmiään. Toinen se osasi sitten iloita niinkin turhasta asiasta kuin shampoosta. Hän huokaisi lähtiessään keittiöstä pukemaan eteiseen ulkovaatteitaan.
”Häh, minne sinä olet menossa?” Tanska käveli ihmeissään hänen peräänsä.
”Eikö meidän pitänyt mennä räjäyttelemään niitä raketteja?” Norja katsoi toista kummissaan ”Miten olet voinut unohtaa kun pyysit itse minua seuraksesi?” Tanskalainen katsoi kelloaan ja tajusi että sehän olisi jo pian puolenyön. Sitten hän juoksi hakemaan raketit keittiöstä ja puki rivakasti takkia ylleen. Norjalainen ei voinut estää pientä hymyä nousemasta huulilleen nähdessään toisen intoilun niin pienestä asiasta.
”No niin Norge, aloitetaanko heti näillä isoilla?” Tanska katsoi toista silmät loistaen eikä pystynyt seisomaan aloillaan vaan hääri kokoajan jotain ylimääräistä. He kumpikin tiesivät etteivät pitäneet muuta kuin juuri niistä isoista, sillä pienistä raketeista ei yleensä ollut minkäänlaista iloa, ainoastaan ylimääräisiä ilmoituksia lehtien mielipide sivuilla siitä kuinka lapset roskaavat niillä luontoa ja kukaan ei siivoa niitä pois. Norja nyökäytti päätään. Tanska avasi paketin ja nosti suurimmat raketit lumihankeen pystyyn ja oli jo viemässä pienimpiä roskiin, kunnes kuitenkin otti sieltä yhden perhosen ja laittoi sen taskuunsa.
”Mitä sinä sillä aijot tehdä?” Norja kysyi epäluuloisesti kulmat koholla.
”Räjäyttää tietysti! Kyllä joka vuosi pitää yksi tälläinenkin posauttaa!” Tanska selitti ja hymyili Norjalle, joka sai aikaan pienen punastumisen tämän poskilla. Norja yritti peitellä sitä käsillään mutta tajusi sitten että olisi varmasti aivan liian pimeää että Tanska huomaisi mitään. He seisoivat hetken paikallaan, kunnes pidempi miehistä otti yhden raketin ja siirsi sen kauemmas muista.
”Norge, onko sinulla jotain jolla saisi tulen tehtyä?” Tanska kysyi nolona tajuttuaan ettei ollut muistanut ottaa mitään millä sytyttää lankaa. Norja hymähti ja alkoi penkoa taskujaan.
”On minulla tulitikkuja” hän heitti paketin Tanskalle, joka ei huonoksi onnekseen saanut sitä kiinni. He joutuivat käyttämään aikaa niiden etsimiseen ja viimein tikut löydettyään he pystyivät vain toivomaan että ne eivät olisi kastuneet liika. Tällä kertaa onni oli heidän puolellaan, ja he pystyivät toteamaan että ne toimivat. He katselivat raketteja, Norja hiljaa mutta silti hänenkin silmistään pystyi näkemään jotain muutakin kuin ainaista tylsistynyttä, Tanska käsiään ilmassa heilutellen ja iloisesti nauraen. Heillä oli enään vain yksi isoista raketeista jäljellä, kun Tanska otti perhosen takkinsataskusta.
”Laitan nytten tämän” hän selitti Norjalle aivan kuin olisi puhunut pienelle lapsella joka ei ymmärtäisi mistään mitään. Kun hän oli saanut sen sytytyslangan sytytettyä ja astuttuaan pari metriä taaksepäin, hän huomasi että raketti ei nättänyt olevan täysin oikeassa asennossa. Ennen kuin he kumpikaan ehtivät tajuta raketti ujelsi jo ilmassa ja syöksähteli taivalla nopeaa vauhtia. Juuri kuin Tanska ehti huokaista helpotuksesta, ettei raketti syöksyisikään häntä päin, hän kuuli todella epä norjamaisen huudahduksen toisen suusta. Hän kääntyi katsomaan ja ehti juuri parahiksi nähdä kuinka perhonen syöksyi toista päin, ja Tanskan tuntien hän luuli heti ensimmäisenä että Norja syttyisi palamaan tästä. Hän heitti ensin lunta toisen päälle ja sitten taklasi hänet lumihankeen, jonka jälkeen potki vielä lisää lunta nuoremman päälle.
”Ne-Nei Danmark! Stopp!” kuului tukahtunut huuto maasta. Tanska lopetti ihme kyllä, ja auttoi Norjan seisomaan. Tanska ei edes huomannut kuinka nuorempi valtio mulkaisi häntä vihaisesti. ”Mitä sinä oikein luulit tekeväsi?” hän kysyi pyyhittyään lumet kasvoiltaan.
”Pelastin sinut varmalta elävältä palamiselta!” Tanska selitti ”Oletko kunnossa?” hän kysyi vielä perään ja nousi halamaan Norjaa.
”Dumme..” pienempi mutisi ja työnsi toisen kauemmas. He olivat hetken hiljaa, Norja vielä hieman säikähtäneenä äskeisestä välikohtauksesta, ja Tanska mietti mitä olisi tehnyt jos toinen olisi palanut poroiksi.
”Meillä on vielä tuo yksi jäljellä” Tanska rikkoi hiljaisuuden osoittaen yksinään jököttävää rakettia lumihangessa. Norja katsoi kännykkäänsä ja nosti katseensa sitten toiseen.
”Se on ihan juuri puolenyön. Aijotko ampua sen täsmälleen silloin?” hän kysyi.
”En, se aikoo räjähtää ilmassa tasan silloin!” Tanska hymyili niin että Norjakin pystyi näkemään sen vaikka oli pimeää. Tanska kumartui sytyttämään lankaa ja juoksi sitten toisen viereen. Hän vaikutti hermostuneelle innostuksen sijaan, ja aukaisi suunsa juuri ennen kuin raketti ampaisi taivaalle.
”Norge..” hän lähestulkoon kuiskasi, mutta norjalainen kuuli silti. Hän siirsi katseensa raketista Tanskaan, ja tunsi juuri samalla hetkellä jotain viileää huulillaan joka lämpeni kuitenkin melkein heti. Norja oli hetken järkyttyneenä silmät ammollaan mutta sulki ne kuitenkin, eikä pyristellyt vastaan. He kuulivat kuinka raketti räjähti korkeuksissa ja irrottautuivat toisistaan katsoen kuinka tummanpunaiset ja siniset valopisteet leijailivat hiljaa taivaalla.
”Godt nytt år. Jeg elsker dig, Norge” Tanska kuiskasi ja tunsi kuinka puna alkoi hiipiä hänen poskilleen. Norja ei hetkeen vastannut mitään, mutta nousi sitten kengän kärjilleen seisomaan ja nosti kätensä toisen hartioille. Tanska kumartui alaspäin ja tunsi nuoremman miehen huulet omillaan.
”..Elsker deg Danmark” Norja painautui aivan toisen rintaan kiinni ja näin he jäivät katselemaan tummaa taivasta, joka aika-ajoin värjäytyi rakettien kirkkaista valoista ja tunsivat kuinka lumi alkoi hiljalleen laskeutua heidän ylleen.
Sanasto:
Godt nytt år – Hyvää uutta vuotta
Norge – Norja
Danmark – Tanska
Tak Norge – Kiitos Norja
Nei Danmark! Stopp! – Ei Tanska! Lopeta! (tästä en ole todellakaan varma, jos jollain sattuu olemaan minkäänlaista tietoa niin kertokaa onko oikein/väärin!)
Dumme – tyhmä
Godt nytt år. Jeg elsker dig, Norge – Hyvää uutta vuotta. Rakastan sinua Norja
Elsker deg Danmark – Rakastan sinua Tanska
Näistäkin saattaa löytyä virheitä, joten olisin iloinen jos joku osaisi kertoa ovatko oikein vai väärin ^^
A/N2: No kertokaahan mitä piditte! Toivon todella että tämä on edes jonkun mielestä hyvä :) Ja Hyvää Uutta Vuotta kaikille, etenkin DenNor faneille >:D Korjailin noita virheitä nytten vielä kun huomasin kaikenlaisat outoa siellä :'D