Kirjoittaja Aihe: Narnia: Magnetismia, K-11, Susan/Jadis  (Luettu 1798 kertaa)

Dria

  • ***
  • Viestejä: 939
  • Femmeilijä
Narnia: Magnetismia, K-11, Susan/Jadis
« : 26.06.2012 21:55:12 »
Kirjoittaja: Dria
Disclaimer: En omista Narniaa, sen on luonut C.S. Lewis, kunnia siis hänelle.
Fandom: Narnia // Beyond lisäsi.
Ikäraja: K-11
Genre: Draama
Paritus: Susan/Jadis
Varoitukset:  suuri ikäero alaikäisen ja aikuisen välillä, viittauksia pakottamiseen, ihmishahmoinen olento/ihminen paritus

Haasteet: Shuffle III

A/N: Pidän Narniasta fandomina, mutta paatuneena femmeilijänä en ole koskaan saanut oikein otetta siitä johtuen kenties naishahmojen vähäisyydestä. Tämä on kokeilu sekä fandomin että parituksen osalta, joten arvostaisin kaikenlaisia kommentteja  :)



Kiss - I was made for loving you

Susan oli alle kouluikäisenä kysynyt elämän tarkoitusta äidiltään. Tämä oli sanonut, että jokaisen oli löydettävä oma syynsä. Silloin hän ei ollut ymmärtänyt, mutta kuunneltuaan ääntä, joka puhui hänelle unimaailmassa, hän tiesi oman tarkoituksensa.

Jadis. Niin nainen oli esittäytynyt unimaailmassa, joka oli totta päätellen pakkaskukista Susanin hiuksissa aamuisin ja paleltumista iholla paikoissa, joihin Jadis kosketti unessa. Narniaa ei kaiken järjen mukaan olisi pitänyt olla, joten mikseivät unetkin olisi totta?

Kuolemattomuus tarkoitti, että tietyn ajan kuluttua valkea velho palaisi.

Kun ensilumi taas laskeutui maahan, Susan tiesi mitä hänen oli tehtävä. Hän satuloi ratsunsa ja katosi. Etsi valkeaa velhoa. Hänestä tuntui, että hänen tarkoituksensa oli olla naisen luona. Miksi, ei hän osannut selittää.


Eiko Shimamiya - Naraku no Hana

Lumikinokset olivat aluksi kuin kristallin lailla kimaltavia kukkia vihreän keskellä. Pieniä, hauraita. Susan puristi joustaan hermostuneena liian kovaa. Hän oli pariin otteeseen pohtinut, oliko hän täysi idiootti paetessaan velvollisuuksiaan jättämättä sen kummoisempaa viestiä. Lähdin etsimään elämäni tarkoitusta, oli parhaimmissakin tapauksissa epämääräinen selitys.

Hän veti hupun peittämään kasvonsa, laskeutui ratsailta ja seurasi minotauria kohti lumisempia alueita. Hän oli erittäin kaukana pohjoisessa, alueella, jolla ei ollut koskaan käynyt. Siellä vuoriston keskellä kohosi lumilinna, vielä pieni verrattuna Cair Paraveliin, mutta epäilemättä se kasvaisi. Susan tiesi, että löytäisi sieltä etsimänsä. Jadis oli näyttänyt linnan hänelle monta kertaa, ja hän oli varma, että osaisi suunnistaa sisällä. Ainoa pulma oli sisään livahtaminen. Hän ei voinut vain marssia sisään ja ilmoittaa haluavansa tavata Jadiksen.


Fleetwood Mac - Little lies

Ehkä hänen ei olisi pitänyt olla pettynyt, kun kävi ilmi, että Jadis valehteli ja petti. Nauroi, kuinka helppo huijattava hän oli ollut kuvitellessaan, että unet olivat totta. Jo parissa päivässä vankiselli kävi erittäin tutuksi, vaikka suurimman osan ajasta Susan oli kuningattaren omassa huoneistossa. Jadis kävi läpi kaikki unissa koskettamansa kohdat, kosketus oli yhtä hyinen mutta samalla lämmin.

Ja sen jälkeen asiat karkasivat käsistä. Myöhemmin Susan väitti jääneensä lumouksen vangiksi.

”Susan Lempeä, Narnian kuningatar”, Jadis sanoi painottaen Susanin arvonimeä. ”Jospa typerät alaisesi vain tietäisivät kuinka väärässä he ovat…”


Savage Garden – Gunning down romance

Peter pelasti hänet ja onnistui voittamaan valkean velhon uudestaan. Susan oli tuskin tietoinen tapahtumista. Hänellä oli ollut melkoinen kiire siistiä ulkomuotoaan hiukan – vangille toki sallittiin hivenen takkuiset hiukset tai ryppyiset vaatteet, mutta vaaleaa huulipunaa kaulalla ja kasvoissa olisi vaikeampi selittää.

Susan katsoi Jadista silmiin koko sen ajan, kun naisen keho muuttui jääksi ja hajosi. Hänen huulensa olivat pakkasen rohduttamat (niin hän sanoi veljelleen) ja niillä kummitteli edelleen naisen maku.

Susan uskoi ymmärtävänsä nyt. Heidän, kahden hyvin erilaisen kuningattaren, välillä oli yhteys, jota hän ei halunnut tai kyennyt rikkomaan. Jadis palaisi kerta toisensa jälkeen samoin kuin Susan. He vetivät toisiaan puoleen kuin magneetit. Se suretti hiukan, tosin Susan oli hitaasti hyväksynyt, että haaveet romantiikasta ei kuulunut heidän omituiseen suhteeseensa.

Jadis palasi ennen kun Susan pääsi kotiinsa, kuiski välillä helliä, välillä inhottavia asioita mielen syvyyksissä.

Kun Susan kieltäytyi seuraavasta avioliittotarjouksesta, hän ajatteli Jadista. Vaikkei hän elätellyt varsinaisesti toivoa, ehkä joskus… Toisaalta, miksi monimutkaistaa asioita?


« Viimeksi muokattu: 22.12.2014 06:07:35 kirjoittanut Beyond »
"Ajan pyörä pyörii ja aikakaudet tulevat ja menevät jättäen jälkeensä muistoja, joista tarinat syntyvät. Tarinat haipuvat myyteiksi, ja myytitkin on jo kauan sitten unohdettu, kun ne luonut aikakausi jälleen koittaa."
Ava by Cea