Kirjoittaja Aihe: Olen aina siellä missä sinä olet, K-11  (Luettu 2303 kertaa)

Laurora

  • Vieras
Olen aina siellä missä sinä olet, K-11
« : 30.09.2012 20:32:31 »
Author: Laurora
Rating: K-11 // Kaapo selvensi ikärajaa
Genre: Draama ja romantiikka
Pairings: Harry/Ginny
Disclaimer: Tarina osaksi Rowlingin kynäilemää.
Summary: Ginnya kielletään osallistumasta taisteluun ja Harry päättää näyttää tunteensa häntä kohtaan.

Halusin kirjoittaa tämän ficin, koska yhtäkkiä minusta alkoi tuntua, että se olisi hyvinkin saattanut toimia näin, se olisi ollut hyvä kohtaus tälläisenä.

Tähän sitä sitten oltiin tultu, Harry ajatteli happamasti. Vaikka tottahan hän ymmärsi Ginnya; hänkin oli ollut mukana Albuksen Kaartissa ja Ginnyn rohkelikon luonteen tuntien, hän tottakai halusi mukaan oikeaan toimintaan. Sillä siinähän, kuten Harry itsekin oli painottanut, niiden kokoontumisien idea olikin. Mutta silti- Harry nieleskeli, Ginny oli alaikäinen. Weasleyn äiti kuului ajattelevan samoin.

"Sinä olet alaikäinen!" rouva Weasley huusi tyttärelleen. "Minä en anna lupaa! Pojille kyllä, mutta sinulle en, sinun täytyy mennä kotiin!"
"En mene!" Ginnyn hiukset hulmahtivat, kun hän kiskoi kätensä äitinsä otteesta.
"Minä kuulun Albuksen Kaartiin-"
"-teinijengiin!"
"Äiti on oikeassa, Ginny. " Bill sanoin lempeästi. "Alaikäisten täytyy poistua, ja se on oikein."
"Minä en voi lähteä kotiin!" Ginny huusi ja kiukun kyyneleet kimmensivät hänen silmissään. "Minun koko perheeni on täällä, minä en kestä odotella yksin tietämättä ja-" Hänen katseensa kohtasi ensimmäisen kerran Harryn katseen.

Lämpimät silmät lävistivät Harryn, eikä hän voinut olla sulkematta hetkeksi silmiään ja uppoutumasta siihen hetkeen, kun oli viimeksi ollut Ginnyn kanssa kahden kesken. Harry muisti kirkkaasti nuo silmät, jotka katsoivat häntä nyt samalla ilmeellä, hurja tunteen palo täynnä toivoa ja syvää kiintymystä sekoittivat hänen ajatuksensa...

Silmänräpäyksen ajan jälkeen hän ja Ginny mittailivat edellen toisiaan ja Lupin oli juuri avaamassa suutaan, kun- Harry harppoi kahdella askeleella Ginnyn luo ja tarttui häntä hellästi olkapäistä. Hetken ajan tytön kasvoilla oli hämmentynyt ilme, kunnes Harry nojautui eteenpäin ja suuteli Ginnya.

Harry oli humaltua jo ensikosketuksesta noita pehmeitä huulia vasten. Hän piti vastentahtoisesti suudelman lyhyenä ja otti sen jälkeen Ginnyn syleilyynsä. Punaiset hiukset jäivät hänen käsiensä alle ja kääntäessään katseensa Weasleyn äitiin hän pelkäsi jo hetken ajan hänen alkavan räyhätä molemmille. Mutta Weasleyn äiti purskahtikin itkuun. Harry päästi hätääntyneenä irti Ginnysta, mutta se sai Ronin äidin huitaisemaan nopeasti kättään.

"Voi kultaseni, te- minä en tiennyt." Rouva Weasley nikotteli. Harry vältti katsomasta Roniin ja Hermioneen päin.  "Niin..." Harry yritti vaisuna aloittaa. Kaksoset virnuiluvat tietävästi heidän suuntaansa ja vilkuttivat silmää. Ennen kuin Weasleyn äiti ehti aloittaa uutta tunteenpurkausta, Lupin rykäisi. Rouva Weasley vaikeni, tosin nyyhki edelleen nenäliinaansa. Arthur otti häntä kädestä.
"Mitä mieltä sinä Harry olet, antaisitko sinä Ginnyn jäädä?" Lupin hymyili lempeästi.

Harry pohti hetken. Ginny kääntyi takaisin häneen päin ja hänen käsivartensa kosketti Harryn kylkeä, niin lähellä toisiaan he edelleen olivat.

"Ginny..." Harry aloitti. Ginny käänsi päänsä kallelleen ja ojensi kätensä. Harry tarttui siihen. "Sinä tiedät- minä rakastan sinua."
Ginnyn silmät tulvahtivat täyteen kyyneleitä ja Harry kuuli Hermionen nyyhkyttävän taustalla.

"Tee oma päätöksesi. Olet rohkea ja fiksu ja sinä pystyt siihen."

Edes Weasleyn äidillä ei ollut mitään vastaansanottavaa, kun Ginny toisti vakaalla äänellä, katse Harryn vihreissä, syvää tunnetta täynnä olevissa silmissä.

"Sinä tiedät, Harry, että olen aina siellä missä sinä olet, sinua varten."
 

-

Virallinen ensimmäinen ficcini, olkaa hyvä. Toivon kritiikkiä ja palautetta, saa kehujakin antaa ;)
« Viimeksi muokattu: 18.05.2015 05:49:08 kirjoittanut Kaapo »

Nintsu

  • ***
  • Viestejä: 9
Vs: Olen aina siellä missä sinä olet, K-13?
« Vastaus #1 : 25.10.2012 13:14:15 »
Minusta tämä oli ihana ja Harry/Ginny on ehdottomasti yksi suosikkiparituksistani. Sinun versiosi tästä kohtauksesta myötäili juuri sopivasti alkuperäistä, mutta oli silti erilainen. Kirjoitat sujuvasti eikä ainakaan omiin silmiini hypännyt isoja kirjoitusvirheitä. Kuten sanoin jo alussa: ihana!