Kommenttikampanjasta päiviä! (:
Juuri ja juuri olemassaHänen sormensa tuntuivat vain kaventuvan elämän myötä, iho menevän kalpeammaksi ja silmät surullisemmaksi.
Eikö tuossa lopussa pitäisi olla silmät surullisemmIksi, koska siinä on kuitenkin monikko?
Mä en oikein tiedä tykkäsinkö mä tästä vai en, koska tämä oli niin kauhean surullinen, mutta loppu kuitenkin nosti hymyn huulille, koska James on pöllö... Jotenkin tämä vaan ei sopinut tämän hetkiseen fiilikseen ollenkaan, niin nyt jäi hirveän ristiriitainen olo itsellekin, kun ei oikein tiedä, että pitäisikö sitä nauraa vai itkeä. Ainoa, mikä tässä jäi vähän 'vaivaamaan' on, että mistä Remus ja Sirius tiesi jo valmiiksi, että James ja Lily saa lapsen?
Kahdeksi (suostutko?)Nimi ei jotenkin auennut minulle, mutta tämä oli heti paljon helpommin sisäistettävissä kuin edellinen, koska tämä mätsää tällä hetkellä paremmin mun itseni kanssa. Alku oli jälleen vähän murheellisempaa, mutta loppu sai melkein jo naurunkin helisemään, koska voin vaan kuvitella, miltä Sirius on näyttänyt siellä kastetilaisuudessa...paitsi, ettei ne jäljet varmaan ihan kahta päivää kestä... Kai? : D No, joo, mutta siis, pointti oli, että tämä oli paljon 'helpompi' ja mukavampi luettava mulle kuin tuo edellinen, vaikkei sekään kyllä huono ollut. Osaan myös kuvitella sen hyvin, kuinka James olisi reagoinut, jos Sirius EI olisi suostunut Harryn kummisedäksi.
Pyhyydestä juopumaanNo nyt oikeasti jäi vaivaamaan, että mikä ihme sitä Remusta oikein vaivaa? Onko se oikeasti vain se ihmissusius, joka saa sen tuollaiseksi, vai onko tässä tapahtunut jotain muuta, minkä mä missaan/mikä kerrotaan vasta myöhemmin? Jotenkin nyt vain on sellainen olo, että en saa näistä ihan kaikkea mahdollista irti, mutten osaa sanoa miksi.
Nostin katseeni siitä vihdoin lasiin kaadetusta konjakistani.
Joko mä olen todella väsynyt useamman tunnin Princes Streetillä pyörimisen jälkeen tai mä olen tosi blondi, tai sitten tässä oikeastikin tökkii jokin, koska mä en vain oikeastikaan tajua tätä lausetta. Mä ymmärrän, että sillä vissiin tarkoitetaan, että Siriuksella on kädessä konjakkilasi ja se nostaa katseensa siitä, mutta tosi vaikeasti sanottu kohtalaisen yksinkertainen asia...
Lopun kissa-kommentti kruunasi koko jutun, jotenkin Siriukselle ja Remukselle sopii kissa. Ehkä yhdistän sen jotenkin siihen, että Koukkujalka tykkäsi Siriuksesta AK:ssa tai jotain, mutta jotenkin voisin kuvitella Siriukselle kissan lemmikiksi.
KärsivällisyyttäNoniiin, tulihan sieltä sitä pilkettä silmäkulmaankin oikein kunnolla!
S/R ei kuulu lempiparituksiini, mutta tällaisena kevyenä romanssina se menee varsin mainiosti.
Vaivuin uikuttaen selälleni pöydälle hänen toteuttaessaan toiveeni.
Mä en ole nyt satavarma tästä, mutta eikö tuosta toteuttaessaan pitäisi ottaa toi pääte pois?
Tämä oli näistä ehkä tähän asti suosikkini, koska tämä oli sellainen kunnon piristysruiske, jota kaipasinkin napatessani tämän kommenttikampanjasta. Mikä kumma siinä muuten on, että suurimmalla osalla Sirius-canoniin kuuluu se, että Sirius polttaa, jotenkin tosi hankala löytää mitään Sirius-tekstiä, jossa se ei polttaisi...? Jotenkin hassua.
Oikotieltä ojaan (ja kadotus)Byäääääääääääää. Tätä mä en todellakaan ollut osannut odottaa. ): Tämä kuitenkin toimi jollain kierolla tavalla ehkä 'paremmin' näin päin tässä raapalesarjassa, kuin niin, että Sirius olisi ollut se, joka ensimmäisenä löytää Potterit. Jäi hieman kyllä kalvamaan tuo, että mikä oli Siriuksen ongelma, joka sai sen ja Remuksen riitelemään, mutteipä se kaiketi ole niin tärkeä tieto. Nyt raapaleen nimikin kolahtaa jo tietoisuuteeni edes vähän paremmin. Mä en osaa enää välttämättä jatkaa näiden lukemista, koska yhyy. ):
UnohtaneetKamala. Tai siis, teksti oli hieno, mutta aihe kamala, jos se selventää yhtään. En osaa sanoa pitäneeni tästä, koska aihe oli jotain ihan hirveää, mutta tämä oli hyvin kirjoitettu kuitenkin, en varmaan itse osaisi kirjoittaa yhtään mitään tästä aiheesta. Tosi hankala yrittää kommentoida tätä, jätit mut sanattomaksi tällä, koska mun päässäni kaikuu oikeasti ihan tyhjää just nyt.
Raskasta siirrettäväksiTämä oli sitten taas helpommin luettavissa mulle. Toivon vaan, että tämän version Remus ja Sirius saa joskus kuulla, että miten Harrylla menee, ettei niiden tarvi olla koko loppuikäänsä epätietoisia. Sinälleen tässäkin oli surullisuus taustalla, koska Remus ja Sirius ei tienneet, miten Harrylle oli käynyt, mutta lopetus sitten taas nosti iloisuuden pintaan, kun niillä meni kahdestaan kuitenkin hyvin edelleen.
Tykkäsin tästä sarjasta kokonaisuutena, nää mätsäsi hyvin toisiinsa, vaikka alussa olinkin hieman hakusessa ja sitten loppupuolella tuli hieman jo liikaakin sitä surkeutta mukaan. Kuitenkin nämä muodostivat todella hyvän kokonaisuuden ja jatkumon keskenään, vaikka välillä niiden välissä olikin kulunut pidempiä aikoja kuin vain päivä tai kaksi. Kiitoksia vielä tästä lukukokemuksesta ja anteeksi kommentin sekavuus, syytän väsymystäni kommentin poukkoilevuudesta. :'D
