Title: Älä halaa nukkuvaa kissaa
Fandom: Kung fu Panda (1, 2)
Pairing: Tiikeritär/Po tai ei.
Genre: Drama
Rating: S
Summary: Po oli vain iso, lihava panda Tiikerittärelle. Vain yksi kilpakumppani ja suojeltava muiden joukossa. Halaus on vain tapa ilmaista huolenpidosta.
Disclaimer: En omista mitään, enkä saa mitään, ellei joku innostu kommentoimaan. Silloin saan kommentin. Se on ainoa iloni tästä.
A/N, Okei, Kung fu Panda 2 ja Tiikeritär/Po. Kamaan! Ihan selvästi Tiikerittärellä on jonkinlainen ihastus Pota kohtaa! Hän ei ehkä myönnä sitä itselleen, mutta se on selvää. Ja Po... Hän on ihaillut Tiikeritärtä ikuisesti. Liian selvä paritus. Joten, tänään näin vihdoin kakkosen kokonaan ja... Tiikerittären halatessa Pota minä en voinut päästämättä puolen minuutin: "Awwwwwww." ääntä. Joten, no, minä halusin kirjoittaa.
* * *
"Uudestaan." Kuului käsky. Iso kasa mustavalkoista karvaa pyllähti lattialle ja kohotti väsyneen katseensa huohottaen kouluttajaansa. Hymyn välähdyskään ei käynyt Shifun kasvoilla, kun hän heilautti keppinsä selkänsä taakse ja kehotti Pota sormiliikkeellä hyökkäämään.
"Kamaan!" Po parahti ja yritti kompuroida ylös, "Me ollaan harjoteltu kohta koko päivä putkeen! En jaksa tätä kaikkea!"
"Lohikäärmesoturin tulee olla aina valmis taisteluun-" Shifu alkoi kertoa vakaalla äänenpainolla.
"Ja tulee pystyä taistelemaan viikot putkeen. Tiedän!" Po parkui väsyneesti, "Mutta minä en jaksa enää!"
"Käytä sisäistä rauhaasi, jonka olet saavuttanut." Shifu sanoi yrittämättä peittää asiaan kuuluvaa katkeruutta.
"Sisäinen rauha, sisäinen nälkä se minulle on!" Po huokaisi ja kohosi polvilleen, "Eikö voitaisi vaikka vähän muuttaa treeniä? Jos vaikka joku viisikosta harjoittelisi välillä kanssani? Pitäähän heidänkin treenata."
"Viisikko harjoittelee." Shifu sanoi pistävästi, "Ja he ovat harjoitelleet elämänsä aikana enemmän kuin sinä. Soturin tulee aina olla valmis oppimaan uutta."
"Tiedään~!" Po huudahti ja katsoi toiveikkaasti hieman kauempana taistelevaa viisikkoa.
"Älä ajattelekaan." Shifu tiuskaisi ja nopealla liikkeellä hän löi Pota kepillään päähän, "Heillä kaikilla on omat tehtävänsä tälle päivälle. Sinun tehtäväsi on harjoitella minun kanssani."
"Au!" Po kiljahti ja suojasi päänsä käsiinsä, katsahtaen varovasti eri suuntaan, "Entäs Tiikeritär?" Hän nyökkäsi kohti tiikeriä, joka istui sivulla olevalla parrulla viitisen metrin korkeudessä. Shifu katsahti samaan suuntaan kulmakarvojaan kohottaen.
"Parempi, ettet taistele hänen kanssaan." Kuului ääni Pon vasemmalta puolelta, johon Kurki oli lennähtänyt, "Saattaisit saada niin sanotusti... Kuonoon."
"Ja lujaa!" Apina naurahti, "Sillä sinähän halasit häntä!"
"Ihme, että olet yhä yhtenä pandana." Kurki parahti ja tönäisi Pota siivellään, "Olin varma, että hän nylkee sinut karva karvalta! Älä enää ikinä tee sitä, sydämeni ei kestäisi enää kolmatta samanlaista.
"Sydämesi?" Apina kysäisi ilkikurisesti, "Katsellaankos sitä Tiikeritärtä sillä silmällä vai?"
"Hu!?" Kurki säpsähti lentoon, "Kehtaatkin vedellä vääriä johtopäätöksiä sanomisistani!" Taistelu, joka oli johtanut kaksikon Pon ja Shifun luokse, jatkui sähäkkäämpänä kuin aihemmin. Po katsoi varovasti Tiikerittären suuntaan ja nielaisi.
"Taisin töpeksiä." Hän sanoi varovasti, "Taisin tehdä ison, ison, valtavan munauksen."
"Vaihteeksi." Shifu huomautti, "Mutta onneksi se oli vain sinun elämäsi suurin munaus, eikä minun, kuten aina ennen. Nyt, uudestaan." Eikä Pon auttanut kuin totella.
* * *
Hitaasti ja huokaisten Tiikeritär avasi silmänsä kauempana pimeydessä. Hänen tarkka katseensa tiukentui ja hän keskittyi seuraamaan Pon ja mestari Shifun taistelua hieman kauempana. Pandan keskittyminen herpaantui jatkuvasti, luultavasti johtuen väsymyksestä. Sehän ei hänen mestarilleen kelvannut, vaan Shifu vaati Polta jatkuvasti parempaa tulosta. Väsynyt panda yritti, mutta hänestä ei ollut minkäänlaista vastusta mestarille.
Tiikeritär tunsi hymynkaaren nousevan poskelleen, kun Pon yrittämä hyppy meni täysin metsään ja hän lennähti kasvoilleen. Murahtaen Tiikeritär pyyhki hymyn kasvoiltaan ja yritti keskittyä taistelun analysoimiseen.
Katso ja opi, hän sanoi itselleen, jotta olet parempi.
Myös hänen oma keskittymisensä oli kuitenkin sillä hetkellä samaa tasoa kuin Polla. Hän kyllä seurasi jokaista liikettä jonka taisteleva kaksikko teki, mutta hänen omat ajatuksen olivat aivan jossain muualla. Aina hetkittäin hän huomasi katselevansa Pon keskittymistä yrittävää kuonoa, tarkastellen hänen ilmeitään. Liian pitkään istuttuaan hän huomasi kokevansa kylmyyttä ja miettivänsä samalla miten lämmin panda oli halattaessa.
Vihainen murina pääsi tiikerin kurkusta kun hän sulki jälleen silmänsä ja painoi nyrkkiään otsaansa. Mitä hänelle oli tapahtumassa? Miksei tuo lihava, hölmö, karvakasa voinut jättää häntä rauhaan? Tiikeritär ei ollut ajatellut selkeästi sitten Shenin kukistamisen jälkeen. Hänen päänsä oli täynnä tunteita, joita hän ei tuntenut. Tunteet olivat muutenkin hänelle tuntematon asia. Ennen lohikäärmesoturin kuvioihin tulemista oli Tiikeritär kyennyt pitämään kaikki tunteet päänsä ulkopuolella, mutta sitten niitä alkoi tulla. Ensin tuli inho, pettymys, viha, ärtyneisyys, mutta sitten hän oppi hymyilemään Pon vitseille ja mokailuille. Ja nytkin Tiikeritär tunsi jotain lämmintä katsoessaan pandan taistelua. Hän ei tiennyt mitä se oli. Kateutta? Olihan Po vienyt Tiikerittären paikan Shifun niin sanottuna suosikkina. Ei, sitä se ei voinut olla. Olihan Tiikeritär uhrautunut taistelussa Sheniä vastaan Pon puolesta useasti. Miksi hän vaivaituisi pelastamaan jonkun, jota hän kadehtisi.
Tiikeritär katsahti tassujensa ylitse pandaa. Oliko tunne ystävyyttä? Tiikerittärellä oli loput neljä viisikosta ja he olivat ystäviä. Hän ei kuitenkaan tuntenut tarvetta hypätä tykin eteen heidän puolestaan. Toisaalta, he olivat kaikki tarpeeksi järkyviä siirtyäkseen tieltä ajoissa... Joten oliko Tiikeritär vain huolissaan Posta? Oli täysin selvää, ettei panda pärjännyt omineen hetkeäkään. Tai, ehkä pari hetkeä ja kykeni ehkä pelastamaan koko Kiinan... Muttei ilman apua.
Hetken mietinnän jälkeen Tiikeritär antoi itsensä hymyillä katsoessaan miten Shifu heitti Pon päänsä yli lattiaan. Hän oli aina tiennyt heikon kohtansa ja tiesi nyt mistä oli kyse. Tiikeritär ei ikinä voisi jättää pulaan avutonta olentoa, joka tarvitsi apua. Po oli kuin pieni kani, liian voimaton puolustamaan itseään. Siitä vain oli kyse.
Kissapeto hypähti alas orreltaan ja suoristui kahdelle jalalle. Po oli vain yksi suojeltava muiden joukossa. Vain yksi kilpakumppani areenalla. Mitkään halaukset eivät tarkoittaneet Tiikerittärelle mitään.
* * *
"Ei enää! En pysty! Pakko saada jotain RUOKAA!" Po puuskutti lattianrajasta. Shifu pyöräytti silmiään ja käveli oppilaansa kuonon vierelle.
"Kyllä sinä jaksat." Hän tuhahti ja tökkäisi Pota kepillään kuonoon, "Et vain halua. Mihin katosi se kaikki inspiraatiosi, joka sinulla oli vielä aamulla?"
"Inspiraatio kuluu pois nälkäisenä!" Po parkui.
"Sinä kulut pois nälkäisenä! Emme lopeta harjoittelua, ennen kuin pystyt antamaan sata prosenttia vastustusta!" Shifu kertoi äkäisesti. Hän ei huomannut, kuinka sali oli yllättäen hiljentynyt harjoittelun äänistä.
"Mestari." Kuului Tiikerittären ääni heidän läheltään hänen kumartaessaan Shifulle, "Sallikaa minun jatkaa tästä." Shifu katsahti Tiikeritärtä aluksi hämmentyneenä, mutta sitten julmahko hymy levisi hänen huulilleen. Lattiatasossa Pon korvat käännähtivät innosta pystyyn ja paksu panda oli hetkessä ylhäällä.
"Kuten haluat." Shifu myöntyi kieltelemättä ja astui askelia taaksepäin, "Sama ohje säilyy edelleen. Kukaan ei syö tämän viikon aikana, ellen näe sataprosenttista taistelutahtoa!"
"Voi pojat!" Po huudahti, yllättäen uutta inspiraatiota saaneena, "Mestari Tiikeritär, valmistaudu tulemaan rökitetyksi! Minä en aio pidätellä yhtään perään! Buujaa!" Hän hyppeli tasajalkaa taisteluvalmiina. Tiikeritär levitti kätensä taisteluvalmiuteen.
"Pistä parastasi, panda." Hän sanoi tasaisesti.
"Voi ei." Mantis puuskahti hieman kauempaa, "Eivätkai he ole tosissaan? Siitä ei tule kaunista, jos nuo kaksi ottavat yhteen! Ja arvatkaa kuka siivoa jäljet ja paikkaa Pon? Minä!"
"Tiikeritär ei näytä ikinä noin keskittyneeltä taistellessaan minua vastaan." Kurki sanoi mietteliäästi. Apina, joka roikkui parrulla, johon myös hän oli laskeutunut, kohotti kulmakarvojaan ja virnisti. Kurki säpsähti huomatessaan hänet ja yritti nokkia hänet alas parrulta, epäonnistuen karvaasti.
"Hän on aivan liian kova sinulle!" Apina naureskeli heilauttaessaan itsensä karkuun. Kurki olisi lähtenyt hänen peräänsä, ellei hänelle olisi tullut kiire väistää lentävää pandaa, joka vaikutti olevan tähdätty suoraan Apinaa kohden. Sivustalla Shifu avasi silmiään enemmän auki huomatessaan saman.
Mustasukkaisuutta? Hän mietti. Sitten hän pudisti päätään karistaen tuon ajatuksen. Ei, ei Tiikeritär. Hän on liian vahva sisimmältään ihastuakseen.
Vai... Oliko?
A/N Kirjoitin tämän suoraan LiveJornailiin, joten siksipä tässä on nyt ensimmäistä kertaa joka puhetta ennen tyhjä tila. Minen tykkää, mutta jos joku vaivautuu kommentoimaan, niin pyydän mainitsemaan toimiiko jaksotus vai ei.
Grazie mille jos luit tämän! (:
