Title: Ketun ensiaskeleet
Author: yuuri
Raiting: S //Kupla laski ikärajaa.
Character: Gilbert (LaVolpe), mainintana “Espanjalainen(Spaniard) Rodrigo Borgia + OC
Fandom: Assassin’s Creed
Summary: Miten LaVolpesta tuli varkaiden johtaja?
HUOM!: Santa Clairen kirkko on itse keksimäni.
Warnings: ajoittain sanoja, joiden synonyymit eivät olisi olleet uskottavan kuuloisia… (toivottavasti ymmärsitte mitä ajan takaa xD)
A/N: osallistuu let the game begin-haasteeseen.
Sanoja: 306
****
Gilberto seisoi talon katolla ja tuijotti täysikuuta ilmeettömästi. Poika oli nuori - ei edes toisellakymmenellään.
Vain hetki sitten hänellä oli ollut koti ja rakastavat vanhemmat, mutta Espanjalainen oli riistänyt heidät Gilbertolta. Rodrigo Borgia oli kunnianhimoinen nuorukainen, joka ratsasti perheensä statuksella. Gilberto ei tiennyt Borgian päämäärää, mutta lupasi itselleen seurata miehen matkaa kohti kunniaa tai kuolemaa.
“Bastardi”, Gilberto mutisi hiljaa ja laski katseensa Firenzen kaduille, jotka huorat ja rikolliset olivat vallanneet.
“Bambino”, hiljainen ääni kuului pojan takaa. Gilberto kääntyi puhujaa kohden.
“Fredrico”, poika mutisi. Hän ei tuntenut miestä, mutta oli nähnyt tämän muutamia kertoja vanhempiensa omistamassa majatalossa, jossa oli toimittanut juoksevia asioita. Pojan isä oli kutsunut jokaista asiakastaan nimeltä ja teititellyt matkaajia. Tämän vuoksi Gilberto tunsi lähes jokaisen Firenzeläisen - ainakin ‘alamaailmasta’.
“Olen pahoillani vanhempiesi vuoksi”, Fredrico sanoi ja ojensi kättään. Gilberto astahti askeleen taaksepäin. Mies huokaisi ja laski kätensä.
“Vai majatalon?” poika kysyi terävästi.
“Molempien. Isäsi tuopit olivat Firenzen parhaimmat ja äitisi porsaspiiras on koko Italian parasta”, Fredrico sanoi ja nauroi hiljaa. Gilberto kurtisti kulmiaan.
“Miten vain.”
Hetken kaksikko tuijotti toisiaan.
“Eikös sinun kuuluisi ehdottaa, että huolehdit minusta tästä eteenpäin, koska koet olevasi vanhemmilleni velkaa?” Gilberto kysyi ylimielisesti hymyillen. Fredrico naurahti.
“Voit tulla mukaani ja saat jäädä, mikäli pysyt perässä”, mies sanoi ja vastausta odottamatta kääntyi ympäri ja lähti juoksemaan kattoa pitkin. Gilberto ähkäisi hämmästyneenä, mutta lähti Fredricon perään.
He juoksivat halki Firenzen talojen kattojen, kunnes tulivat kaupungin itäosaan. Fredrico tiputtautui katolta pehmeälle nurmelle. Gilberto hypähti miehen vireen.
“Bene. Molto bene”, Fredrico kehui. Gilberto virnisti ja käänsi katseensa vanhaan kirkkoon, mikä kohosi kaksikon edessä.
“Santa Claire”, Gilberto kuiskasi. Hän oli kuullut kaduilla puhuttavan varkaiden killasta, joka majaili vanhassa, vuosia sitten hylätyssä kirkossa. Gilberto ei ollut tyhmä, joten hän laski nopeasti yksi plus yksi ja käänsi katseensa vieressä seisovaan mieheen.
“Olet varas”, poika totesi. Mies naurahti.
“Haittaako se sinua?”
“Ei.”
“Hyvä, sillä nyt olet yksi meistä.”
****
Bastardi: äpärä, idiootti (bastard)
Bene=hyvä
Molto bene= todella hyvä, erinomaista
Bambino= lapsi (kid) (mielestäni jopa pojasta…no kuitenkin..italiani on se mitä peleistä olen oppinut xD)
Santa=pyhä (Santa Clairen kirkko-pyhän Clairen kirkko)
*huom! vapaita suomennoksia
