Kirjoittaja Aihe: Näytelmää (Luna, S, angst, raapale, Kerää kaikki hahmot-haaste)  (Luettu 3976 kertaa)

Spirit M

  • Söpöilijä
  • ***
  • Viestejä: 111
  • Korpin kynsi on päästään terävä
Nimi: Näytelmää
Kirjoittaja: Spirit M
Ikäräjä: S
Genre: Angst, draama
Hahmot: Luna
Yhteenveto: Pitäisi näytellä, että kaikki meni täydellisesti, pitäisi hymyillä ja sitten kuolla tietäen, että koko elämä oli pelkkää näytelmää.
Vastuunvapaus: Hahmot ovat Rowlingin. (Tai siis hahmo...) Enkä saa rahaa.

A/N: Joo, tästä piti tulla ihan erilainen mutta... Juu ja kommentoikaa, kiitos. :)


Taivas on sininen. Muistikirja on punainen. Mutta minkä väristä on rakkaus? Luna kirjoitti kysymyksen muistikirjan ensimmäisen sivun ensimmäiselle riville.  Sitten hän sulki muistikirjan ja vilkaisi järvelle. Se oli jäätynyt. Hän näki jäällä jotain. Jotain pientä ja keltaista. Mutta ei se ollut siellä. Ei oikeasti.  Hän tiesi sen kyllä. Ei kukaan muu nähnyt niitä.   Hänen pitäisi vain tottua niihin. Ei niistä saanut välittää. Elämä menisi niin paremmin. Pitäisi vain näytellä, ettei nähnyt niitä. Pitäisi näytellä, että kaikki meni täydellisesti, pitäisi hymyillä ja sitten kuolla tietäen, että koko elämä oli pelkkää näytelmää. Jos olisi täydellinen, kaikki menisi niin. Luna oli kaukana täydellisyydestä.
« Viimeksi muokattu: 07.08.2011 10:45:54 kirjoittanut Spirit M »
Vuoden  päivät etsimme sadetta ja emme sitä löydä. Kun luovutamme ja toivomme auringon paistetta, niin sade alkaa. Asiat tapahtuvat aina, jos niihin oikeasti uskoo, ehkei tänään, ehkei huomenna, ehkei viikon päästä, mutta joskus.

HopeaKuu

  • ***
  • Viestejä: 68
Ihana! Ihastuttava ajatus, että Lunan...hupsuus ei olekaan lapsenomaista uskoa asioihin, vaan tavanomaista outoutta, kenties jopa sairautta. (niin minä tämän luin, toivottavasti osun edes lähelle ajatustasi :D) En ole itse ikinä ajatellut Lunaa noin..inhimillisenä. Ihana Luna.
Ja se, miten monesti itse olen ajatellut elämän näytelmällisyyttä, tuo ehkä oman osansa siihen miksi viehätyin tästä niin kovasti. Ja miten omituinen Luna on ja ehkä sinun tehtyä hänestä vielä vähän omituisemman ja sitten ajatukset kohtaa ja miten järkeviksi hänen ajatuksens tunnenkaan. Hämmentävää.
Ensilukemalla alku vaikutti kömpelöltä, mutta nyt ehkä tuntuu enemmänkin, että se vain lisäsi mukavasti tuota sekavuutta ja Lunan hupsuutta. Loi uskottavuutta.
Myös se, että ficci oli lyhyt ja ytimekäs oli plussaa.

Mitä pahaa? No jaa.. :D kiitos, miellyttävästä lukukokemuksesta ^^
Maapallolla asuminen on kallista, mutta sisältyyhän siihen matka auringon ympäri.
 *    *    *    *
Ota löysin rantein, älä jännitä!