Sateenvarjoenkeli || 5/5, S

[Jini]

<3____<3

Okei, Elena kuoli, mutta muuten koko luku oli aivan ihana ja ihihihii <3333 Ei se liian överiksi mennyt, mä tykkäsin. :3 Väsyttää ja pää on kipeä, mutta tää piristi tosi paljon. ^___^

Kiitos! Harmi kun tää loppui.

[Sayuchi]

Okei ensinnäkin, mä en tajua miksi tulin lukemaan tän vasta nyt, vaikka tiesinkin tän olemassaolosta ja kaikkea. o.o Mutta onneksi tulin edes nyt. ♥

Sun tekstejäsi on aina pakko kuvailla sanalla "ihana", joten: tää on niin ihana.

Mariella on niin suloinen tuossa mysteerisyydessään, mutta eikös Elena ole se todellinen mysteeri. o.o Jännä tapaus. Tiesin alusta asti, että se lähtisi, mutta menit sitten myös tappamaan sen. ): ...Vaikka ei se mikään lempityyppini tässä ollutkaan. Muttasiis, eihän Elenasta tiedetä mitään muuta kuin että se tykkää väreistä ja Ultra Brasta ja oikeastaan kaikesta, ja että se on todella kummallinen. Tai en mä ainakaan tiedä... :--D

Katulamppujen sammuttelu oli muuten ylimahtavaa, samoin kuin karkuretki. Mäkin haluan........

Joo ja sun KIRJOITUSTYYLISI on aina kaikkein parasta, miten sä osaat? Kaikki noi lauserakenteet ja sanavalinnat ja kaikki, ääää. Opeta mullekin.
Mutta kirjoitusvirheitä löytyi useitakin, aijai. Toisaalta saat sen anteeksi, koska tämä on sentään NaNo ja ihmisillä on todellakin vaikeuksia löytää omat virheensä (siis muilla kuin minulla koska en osaa tehdä kirjoitusvirheitä, joita en huomaisi >:---)) ja näin.

Eli keep doing what you're doing, äläkä koskaan lopeta kirjoittamista koska olet liian hyvä siinä ja se olisi tuhlausta ja kaikkea.

♥

[Ristiriita]

Oo. Mä koitin "säästää" tätä viimeistä osaa, mutta tämän pidempään en näköjään pystynyt pidättelemään. x)

Tämä on lempikirjani ja hyvät kirjat luetaan enemmän kuin kerran”, Mariella totesi kuin itsestäänselvyytenä.

Lauseen alusta puuttuu heittomerkit.

Pidin kuitenkin tästä(kin) osasta, vaikka välillä (ellen ihan väärässä ole) huomasi ehkä pienesti sen, että hahmot ovat rupeamassa elämään "omaa elämäänsä", niin kuin nanossa joskus käy, eivät tottele ollenkaan ja tulee jotain aivan muuta kuin oli tarkoitus kirjoittaa.
Nuo kohdat missä luetaan tuttua kirjaa ja kuunnellaan tuttua musiikkia, toivat mukavaa perspektiiviä ja vivahdetta tekstiin. Ja tosiaan kirjoitustyylisi on sellainen, että siihen vain soljahtaa mukaan.

Loppuratkaisu oli mielestäni... sopiva? Ihanan traaginen loppu, kaikki hajoaa. Viiminen lause varsinkin oli oikein kaunis:

"Ja sitten Elena ehkä soittaisi enkelinharpullaan jonkun Ultra Bran kappaleen ja lentelisi ympäriinsä suojelemassa heitä kaikelta maailman pahuudelta varmistaen, että he todellakin saisivat onnellisen loppunsa."
Vaikken nyt onnellisista lopuista henk. koht. varsinaisesti tykkäkään.

”No, ilman teitä minä varmaan istuisin tälläkin hetkellä mustassa nojatuolissani lukemassa jotain kirjaa huulet tiukasti yhteen liimattuina tai istuisin sängyssäni valvoen koko yön suklaamurupipareita mussuttaen. Oikeasti, kiitos. En minä enää edes tiedä, mitä ilman teitä tekisin”, Mariella tunnusti vähän vaikeasti.

Aww.

[Naava]

Nauroin. Anteeksi. Minä nauroin keuhkot ulos. Ja anteeksi, etten ole aikaisemmin muistanut kommentoida.

Pidin lopusta ihan hurrrrjasti! Hurrrrjasti pidin siitä, kyllä vaan ja täytyy sanoa, että varsinkin viimeiset kolme kappaletta olivat varsin onnistuneita MUTTA

Elena ja auto-onnettomuus=kukaan koulussa oleva ei sure, ei ilmoitusta keskusradiossa, ei mitään? Tuota... Ei näin, Haava (miksi Haava?), en pitänyt tuosta ratkaisusta, ehkä parempi olisi ollut, jos kukaan ei olisi muistanut Elenaa tai sitten hänen olisi ilmoitettu vain lähtevän. Mutta noin ratkaisu tuntui hiukan tönkölle. Anteeksi vaan, mutta se on Naavan mielipide.

Jaspar ja Mariella olivatkin siis yhdessä ja... täh? No, se meni minulta vähän ohi, mutta pidin muuten todella paljon! Kiitos!

~Naava

[Haava]

Ai kappas, voisi vaikka harrastaa jonkinlaista kommentteihin vastaamista hehe.

suklaaponi, hyvä ettei loppu mennyt sun mielestä överiksi ja että tykkäsit Jasparista sittenkin, kiitos kovasti kommentista. ♥

Jinmaru, laalalaa en osaa vastata mitään, kiitos kommentista ja tosi kiva kun tykkäsit ja muuta sellaista, kiitän. n__n

Sayuchi, oo hei. Hii kiva että oli ihana! Ja hei, enkelit ei kuole, olen aika varma että Elena vain karkasi piristämään jonkun muun elämää mutten saanut sitä mahdutettua faktana kunnolla tarinaan. :'D Ihanaa että tykkäilet kirjoitustyylistäni, valitettavasti en oikein voi opettaa sitä sulle vaikka haluaisinkin (tai en haluaisi, koska pidän tyylini mielellään ihan itselläni haha). Vai oli siellä virheitä... Hmm, pitäisi ehkä joskus lukea tekstejä lävitse enemmän kuin kerran. :'D Ja ei, en aio lopettaa kirjoittamista! Kiitos oikein tosi kamalasti kommentistasi. ♥ (Ihan kuin mun olisi pitänyt sanoa vielä jotain muutakin tähän mutta totta kai unohdin...)

Ristiriita, kiitos virhehuomautuksesta, olen aika varma että korjasin sen sinne (en enää muista kun näistä kommenteista on taas niin kauan...). Whii kiva että tykkäilit loppuratkaisusta ja kirjoitustyylistä ynnä muuta, kiitän kamalasti kommentistasi, olet ihanainen. ♥

macaron, vai nauroit sä mun dramaattiselle lopulle. :'D No, voin ehkä antaa sen anteeksi kun kai se oli vähän huvittava (en enää muista teinkö sitä tarkoituksella). Kiitän hurjan paljon kommentista, olet paras. ♥

Naava, senkus naurat, ihan kiva että tarinani piristävät jotakuta. :'D Ja öö, itse ajattelin sen niin että kun Elena ei kerran ollut edes kuulunut kouluun ja oli ollut siellä sellaiset... kolme päivää? niin ei ketään sinänsä edes kiinnostaisi että minne se on kadonnut ja näin ollen olisi ihan turhaa kuuluttaa keskusradiosta yhtään mitään kun puolet oppilaista eivät edes tajuaisi kenestä puhutaan. Olen itsekin kyllä tietoinen lopun tökeryydestä, mutta loppujen lopuksihan Elena ei edes oikeasti kuollut (vaikkei se tainnut tekstistä kovin selvästi edes käydä ilmi) ja jotenkin olisi ollut vähän hölmöä tehdä siitä kamalan suurta numeroa. Kiva että tykkäsit lopusta kuitenkin muuten! Ja Jasparin ja Mariellan jutun jätin tahallani aika avoimeksi, kukin saa päätellä siitä ihan mitä tahtoo. Kiitos hurjan paljon kommentistasi! ♥

Tuntuu hassulta ajatella että tämän kirjoittamisesta alkaa olla nyt vuosi. HUI. Olenkohan mä edes kehittynyt yhtään? :'D

[pihlajanmarja]

Luin tämän joskus kauan sitten, mutten kommentoinut. Nyt sitten löysin tämän uudestaan, en kyllä nyt ehdi lukea juuri nyt, mutta ajattelin silti kommentoida mitä nyt muistan tästä tarinasta. Mariella on yks miun lempibiisi Kate Nashilta, rakastan niitä sanoja. Tämä tarina on tosi omaperäinen ja jotenkin piristävä, samanlainen vaikutus kuin kappaleellakin. Tykkään myös otsikosta. Tuli vähän aikaa sitten vaan mieleen tämä tarina kun kuuntelin kyseistä biisiä ja päätin etsiä tän uudestaan. Nyt kommentoin, että löydän tämän jatkossakin. :-D Luen varmasti uudestaan tässä jossain vaiheessa, ehkä sitten voisin kommentoidakin vähän järkevämmin.

[Haava]

pihlajanmarja, hui että pelästyin kun johonkin näin vanhaan tekstiin tuli kommentti, hurjaa. Mä en oikeastaan kuuntele Kate Nashia paljoakaan ainakaan enää, mutta Mariella on tosiaan hirmu ihana kappale. Hirveän kiva että tykkäsit tästä ja kommentoit, kiitos!