Kirjoittanut: venla
Ikäraja: k/11 - Seksi on seksiä, kaikki sen tietävät, mitä sitä enempää kuvailemaan. Niin ja osaksi ikäraja johtuu kielenkäytöstä.
Paritus: Draco/Ron, Ron/Hermione
Tyylilaji: Romance, 1shot
Varoitukset: AU - vaikka tarinassa mainitaan Ronin vielä omistavan Kutka, hän on kuitenkin vanhempi kuin kolmetoista vuotta.
KK: Tämä on se Ensimmäinen Fikki. Jouluaiheinen juhannuksen kunniaksi.
Jos jollakulla on ehdottaa osuvaa, napakkaa suomennosta tuolle otsikolle, otan mielelläni ehdotuksia vastaan!
Joulu - When Ronald Got Hit by the Jolly Christmas Spirit.
Yhteensä kolme virhettä
On kaksi suurta virhettä, miksi joulua ei tulisi viettää Tylypahkassa, Draco ajattelee. Ensinnäkin, mitään ei tapahdu. Tämä on ehdoton epäkohta. Linnassa ei ole ketään ja kukaan joka siellä on, ei tee mitään. Joulu on sitä aikaa kun kaikki oikeat ihmiset ovat lomilla ja jäljellä on vain muutama hiljainen kummajainen kirjastossa tai käytävillä hiippailemassa suurin piirtein itsekseen puhellen. Sitten on tietenkin aina pari niitä jotka ovat kuten hän, mutta heidän seuransa olisi liian alentavaa. He ovat niitä jotka todellisuudessa ovat liian tärkeitä, suosittuja ja perheessään kaivattuja jäädäkseen kouluun jouluna. Juuri kuten hän.
Eli siinä se on; mitään ei tapahdu.
Toisekseen: kaikki hiivatin haarniskat. Draco inhoaa joululauluja.
- Pää kiinni, hän ärähtää ohittaessaan yhtä tyhjää kuorta käytävällä. Hän vilkaisee toiveikkaana ympärilleen mutta ketään ei ole näkyvissä, eikä oikeastaan ole mitään itua räjäyttää jonkun peltistä päätä ilmaan, jos kukaan ei ole näkemässä. Penteleen joulu.
Haarniska näyttää Dracolle keskisormea ja korottaa ääntään: "Silver bells, silver bells,/It's Christmas time in the city./Ring-a-ling, hear them ring,/soon it will be Christmas day."
Ronald Weasleyn mielestä on yksi suuri virhe, miksi joulua ei tulisi viettää Tylypahkassa. Se on tietyn seuran puute. Hermione on vanhempiensa luona. Hermione ei ole täällä, Hermione on muualla jouluaattona, Hermione ei ole hänen luonaan, Ron ajattelee. Edes Harry ei ole paikalla.
Ron kaipaa Hermionea eikä siksi saa mitään tehtyä. Hän viettää aamupäivänsä aina pöllölässä ja ruuan jälkeisen ajan hän istuu kirjastossa ja yrittää kuumeisesti ja pientä huonoa omaatuntoa potien muistella, mitkä ovat Hermionen lempikirjoja. Iltaisin hän menee aikaisin nukkumaan ja näkee unia lähes poikkeuksetta Hermionesta. Mitä kauemmin he ovat olleet erossa, sitä vähemmäksi Hermionen vaatetus on Ronin kuvitelmissa käynyt. Tällä hetkellä Hermionella on yllään ainoastaan punaiset, valkokarvareunaiset alusvaatteet, muhkea kaulakoru sekä hiuksissa pieniä lumottuja perhospinnejä, jotka pitelevät hänen hiuksiaan muhkeana pehkona ilmassa.
Jouluaatto on seuraavana päivänä. Ron huokaisee vielä ennen nukahtamistaan, syöttää Kutkalle palan juustoa ja sulkee silmänsä.
Lumi putoaa hiljalleen ikkunan takana, kynttilöiden liekki lepattaa viilenevässä ilmassa ja mistelin tuoksu täyttää ilman. (Mistelinoksa vain pojille tarkoitetussa makuusalissa, Ron miettii puoliunessa.)
Pian jäljellä on enää kahden nukkuvan hahmon rauhallinen hengitys.
Seuraavana päivänä Draco herää juuri ja juuri päivälliselle.
Hän vietti koko illan pelaten Räjähtävää näpäystä hölmönnäköisen ekaluokkalaisen kanssa. Poika oli kaksi kertaa pyytänyt päästä sänkyyn ja neljä kertaa hän oli pilannut pelin kaatuessaan unisena laudan päälle ja heidän oli tarvinnut aloittaa alusta. Draco ei ollut antanut armoa, vaan oli päästänyt pojan nukkumaan vasta voitettuaan kolme kertaa. Hän ei ole ylpeä itsestään, viime yö oli todellinen pohjanoteeraus koulukiusaajan uralla, mutta hän oli epätoivoisesti tarvinnut jotain tekemistä.
Hevosenleikkiä paloautossa
- Missä tänä jouluna palaa, kun on tarvinnut kutsua palokunta jo paikalle? (Ponnetonta!)
Ron tuntee jälleen punastuvansa. Häpeä ja ärtymys. Hän yrittää purra hammasta ja keskittyä tarkemmin ymmärtämään edes yhtä lausetta edessään auki olevasta kirjasta. Kun edes sitten saisi olla rauhassa yksin kun kerran yksin joutuu olemaan.
- Eikö tuo ole vähän liian hankala sinulle, Ronny-boy? Varmasti täällä on joku jossa on tavuviivat.
Jotain kemiallisten rakenteiden muokkaamisesta, Ron yrittää peittää Dracon puheen äänen ajatuksillaan. Mitä se täällä tekee?
Draco ei itse asiassa voi uskoa, kuinka alas hän on vajonnut. Hän etsii itselleen seuraa illaksi kirjastosta.
Hän katsoo hyllyjen rivejä, nahkaisia kansia, nimiä, hiljaa valittavia sivuja näennäisen laiskasti, vaikka tuntee hyvän osan niistä. Berditax, Elämäni jättinä. Yksi parhaita kasvukertomuksia, joita Draco on lukenut. Seesteinen olotila, on eroottinen kertomus miehestä, jonka pakkomielteenä on rakastella animaageja heidän eläinhahmossaan. Se on sairain kirja jota lukiessa Draco on koskaan runkannut.
Hän tarttuu yhteen mitäänsanomattomaan elämänkertaan, jonka hän on joskus itsekin saanut tädiltään ja istuu kiusallakin aivan Ronia vastapäätä. Hän avaa kirjan huolettomasti keskeltä ja nostaa sitten katseensa ja alkaa hymyillen tuijottaa Ronin hiuspyörrettä. Kuluu arviolta viisi sekuntia kunnes Ron tuntee olonsa epämukavaksi. Lopulta hänen on pakko vilkaista Dracoa, joka hymyilee edelleen ja puhuu mairealla äänellä.
- Tiedähän sinä mitä punatukkaisista sanotaan?
Mitä hänen pitäisi tehdä? Mitä tässä tilanteessa voi tehdä?!
- Parhailla noidilla on punaiset hiukset, Draco sanoo ja laskee katseensa kirjaan.
Ron tuntee kuinka puna hänen kasvoillaan syvenee ja harmissaan hän tuijottaa jälleen tekstiä. Mitä se tarkoittaa? Mitä helvettiä tarkoittaa 'Parhailla noidilla on punaiset hiukset'? Vertaako Draco häntä naiseen? Ron tuntee olevansa avuton Dracon kanssa. Hän ei millään voi pärjätä toiselle sanallisesti, eikä hänellä ole Harryn mielentyyneyttä eikä hän edes osaa taikoa huomaamatta ja näppärästi kuten Hermione. Veljiensä kanssa hän on enimmäkseen leikkitapellut nyrkeillään, mutta sitä ei voi koulussa tehdä.
- Vooi hellantuuteli! Ovatko pojat joutuneet jäämään kouluun lomilla? Eikö isä ja äiti tykkää omasta jälkikasvusta? Mitä pojat täällä touhuaa?
Draco nousee saman tien ylös kun kuulee Riesun äänen. Monet pitävät räyhänhenkeä suloisena hahmona koulussa, mutta Dracoa se vain ärsyttää. Hänen pitäisi pyytää isäänsä tekemään valitus asiasta.
Riesu katselee heitä molempia hetken pää kallellaan ja naamallaan ilkeä virnistys ennen kuin se muuttuu vielä ilkeämmäksi ja tietäväksi. Se tekee voltin ilmassa.
- Mutta tiedänhän minä! Se huudahtaa ja alkaa sitten hiljaa hyräillä: - Kirjasto on kutuluola, nuoret oppii kaikenlaista, milloin työntää milloin maistaa lemmen huumaa...
Molemmat pojat säpsähtävät ja katsovat vaistomaisesti toisiaan. Draco selviää nopeammin ja tiputtaa pöydällä olevan kirjan maahan samalla kun ponkaisee kohti Riesua.
- Riesu! Minä kerron tästä Veriselle paronille!
Riesu jähmettyy keskelle ilmaa ja katsoo Dracoa äkkiä anteeksipyytävä ilme kasvoilla.
- Älä poika kiltti. Älä tee sitä, niin minä ostan pikku ystävällesi suklaata jouluksi. Sen sanottuaan se ampaisee kaameasti nauraen katon läpi seuraavaan kerrokseen.
Draco puhisee hetken paikoillaan ja katsoo sitten inhoavasti Ronia. Sanomatta mitään hän ryntää pois kirjastosta ja jättää Ronin taakseen.
Loppujen lopuksi Ron on varsin hyvällä tuulella kävellessään myöhemmin hämärän linnan poikki. Kerrankin hän ei ollut ainoa joka punastui.
Viimeisiä sanoja
Kun Harry ja Hermione myöhemmin palaavat linnaan Ron kertoo heille valheellisen version siitä kuinka Hän Sai Dracon Punastumaan. ("Vertasit häntä naiseen? Niin pienelläkö sait Dracon punastumaan? Taisit löytää hänen heikon kohtansa", Hermione kehuu ja suutelee häntä pitkään.) Hän kertoo myös kuinka tylsää oli kulkea pitkin linnan käytäviä ilman mitään tekemistä ja ilman parhaita ystäviään. Ja tietenkin he myöhemmin vaihtavat henkilökohtaiset joululahjat Hermionen kanssa ja pelaavat Räjähtävää näpäystä Harryn kanssa. Ainoa minkä Ron jättää lopulta kertomatta on se, mitä SITTEN tapahtui. Illalla hän oli mennyt käymään varmuuden vuoksi pöllölässä ja törmännyt matkalla humalaiseen Veriseen paroniin joka oli laulanut "Kilisee kilisee Kul -kuuset" nuotin vierestä ja sen jälkeen kauhistuneeseen ensiluokkalaiseen ja sitten vielä Dracoon.
Draco oli näyttänyt kummalta ja kysynyt, tiesikö Ron millaista oli olla hintti ja sitten hän oli vielä tavannut sanan siltä varalta, ettei Ronny-boy ymmärtänyt mitä hän tarkoitti. Ja sitten oli tapahtunut jotain, mitä Ron ei oikein ymmärtänyt, mutta lopulta he olivat kuitenkin päätyneet tyhjään luokkahuoneeseen harrastamaan jotain, jolle Ronilla ei ollut edes nimeä. Draco nuoli hänen niskaansa ja näykkikin, mikä tuntui oudolta, ja hän itse oli tavattoman kömpelö toisen vyönsoljen kanssa ja sen nuolemisen ja imemisen ja kaiken muun hän oli tehnyt vain intuition pohjalta ja siinä kohtaa Draco oli hyväillyt hänen hiuksiaan.
On oikeastaan kaksi suurta syytä sille, miksi Ron ei kerro asiasta edes Harrylle.
Ensinnäkin, koko juttu hämmentää häntä suuresti. Hän ei suoranaisesti ole koskaan suunnitellut mitään vastaavaa. Se ei kuitenkaan myöskään ollut mitään vastenmielistä tai sellaista, mitä hän ei olisi halunnut. Kaikki kuitenkin tapahtui juuri siinä hetkessä ja aivan sattumanvaraisesti, luonnollisesti omalla painollaan. Spontaanisti, Ron ajatteli kun keksi oikean sanan. Hänen suhteensa Dracoon ei ollut muuttunut, mutta suurin piirtein kaikkeen muuhun oli. Ennen hän ei esimerkiksi missään nimessä ollut saanut seisokkia katsellessaan huispausjoukkueen harjoituksia.
Toisekseen, hän ei oikein osaisi selittääkään koko juttua. Siis: 'Otin suihin Draco Malfoylta', 'Harrastin suuseksiä Dracon kanssa tuossa yhtenä iltana' olivat parhaat niistä kaikista lauseista mitä hän oli miettinyt.
Lopulta Ron päätyy vain suutelemaan Hermionea hartaasti poikien makuusalin oviaukossa samalla kun taustalla kuuluu kouluun palanneiden oppilaiden iloinen hyörinä, nauru, kiljahdukset kaikki mikä kuuluu täyteen linnan elämään. Jostain hän kuulee edelleen metallin vahvistaman, kumean laulun: ”Draco’s balls, Ronnie’s balls,/It's bonking time in the city./Ring-a-ling, hear them fuck,/soon it will be Christmas day.”
