author: minä
Kirjoittelen oudosta tunteesta hmm.... Lue jos nyt kerran avasit:))
Ikäraja: Sallittu
// Neme muokkasi myös näkymään alkutietoihin Välillä minusta tuntuu ja luulen, että sinustakin saattaa tuntua joskus siltä, että elämässä ei ole tarkoitusta. Tietenkin elämällä on tarkoitus, mutta se tunne joka itkettää sinua ja itkettää myös minua on jotain todellakin sanoin kuvailematonta. Silloin haluaa istua oikeasti nurkassa ja itkeä, satuttaa itseään, mutta tietää, että täytyy jatkaa vaikka ei tuntuisi missään eikä miltään.
Yht'äkkiä ei tunne surua, ei kipua, ei mitään onnellista. Silloin on turtana. Sitten se alkaa pelottaa, mutta loppuen lopuksi ymmärtää ettei se ollutkaan pelkoa vaan, jotakin paljon suurempaa. Mitä kukaan ei osaa selittää niin, että sen tajuaisi ja ymmärtäisi. Ehkä joku pieni tunne kolkuttaa ovella, että " hei, minä se olen", mutta me emme osaa ottaa sitä huomioon ja antaa sille tilaa. Tai kertoa jollekkin toiselle "hei, mulla on se tunne nyt". Kukaan ei osaa auttaa ja pitää vain sekoilla sanojen avulla.
Sitä kutsutaan angstaukseksi, mutta se on paljon suurempaa, se on jokin mistä kaikki tietää, muttei tiedäkkään. Se pelottaa, mutta se rauhoittaa. En tiedä mitä tarkoitan tällä kaikella, mutta olen todellakin iloinen, että minulla on jotakin mikä pitää minut pystyssä. Vaikka se "lähde" ei aina vastaa tunteisiini hän on minulle silti rakas.
Rakas pikkuveljeni<3 Olet elämäni valo ja tarvitsen sinua pysyäkseni hengissä.Lots of Love Lollypop<333
+ Kommentit enemmän kuin tervetulleita:)
// Olii vaa pakko päästellä jonnekkin näitä höyryjä...
flawless yhdisti tuplapostauksen