Nimi: Tämä on ihmisten pöytä
Author: Riri
Beta: En harrasta. Eli no one.
Fandomi: Ihmisten puolue, luonnollisestikin.
Ikäraja: Veikkaanpa että about K-11 tulee olemaan.
Summary: "Kokouksessamme noudatetaan normaalia prosedyyriä, eli keskustelemme viikon ajankohtaisista aiheista. Muodostamme niistä yhteisen kannan, joka sitten kirjataan minun ATK-tietokoneeseeni, meidän puolueemme nettisivuille."
A/N: Löysin tässä koneeni arkistoista tällaisen jännän härpäkkeen, jonka olen muistaakseni kirjoittanut vältellessäni biologian kokeeseen lukua. Tällä hetkellä välttelen matikan kokeeseen lukea.
Mutta nauttikaa, jos vain pystytte. Politiikka on hieno asia.
***
”Ja tervetuloa Ihmisten puolueen kokoukseen”, Tapani Riihimäen tuttu ääni seisautti kerhohuoneen milteinpä odottavasti leijailevan hiljaisuuden. ”Kokouksessamme noudatetaan normaalia prosedyyriä, eli keskustelemme viikon ajankohtaisista aiheista. Muodostamme niistä yhteisen kannan, joka sitten kirjataan minun ATK-tietokoneeseeni, meidän puolueemme nettisivuille, joilla on muuten nykyään uusi hieno ulkoasu. Vaimo itse teki.” Tapani nosti paperinsa ja kopautti niitä pari kertaa pöydän puiseen pintaan, kuin uutistenlukija ikään.
Päivi Teittinen yskähti hiljaa ja loi merkitsevän katseen vieressään istuvaan Topi-Petteriin, joka mutisi hiljaa, tai sitten ei niin hiljaa jotakin, josta saattoi erottaa ainakin sanat tossun ja alla.
”Tämän päivän aiheina ovat muun muassa Osama Bin Ladenin kuolema, hallitusneuvottelujen sujuminen ja pian taas koittavat kevät ja kesälomat. Kuunnellaan nyt ensiksi Säkkijärven alustus aiheesta Osama Bin Laden on elossa.”
”Kiitos Tapsa”, pöydän takana istunut tukevahko mies sanoi rempseästi. ”Nythän on siis niin, että Osama Bin Laden on elossa.”
”Hei hei hei! Eihän se ole niin”, Topi-Petteri ei voinut estää itseään keskeyttämästä toista.
”Kyllähän se nyt niin on. Katsos, jos tämä jätkä – Bin Laden – on pysytellyt elossa näinkin kauan, vältellyt ties mitä paukkuja ja vainukoiria, niin eihän sellanen ihminen vaan tosta vaan nyt kupsahda!” Hanneksen oli pakko päästä pätemään.
”Minä olen kyllä samaa mieltä tässä asiassa, että eihän Osama ole voinnut kuolla, kun vieläkin se niitä puheitaan siellä Valkoisessa talossa pitää”, Regina otti vakavan näköisenä kantaa.
”Ei tyhmä! Se on Obama mikä siellä Jenkkilässä sitä mediaa juoksuttaa. Tää on tää terroristityyppi nyt kaiketi saatu nitistettyä”, Päivi selitti tavalliseen nopeaan tahtiinsa.
”Aijaaha! Niinpä tietysti, no sittenhän se on hieno juttu!”
”On hieno juttu, on.”
”Ei ole hei ollenkaan hieno juttu! Ihan pelkkää simputusta koko häslinki”, Säkkijärvi jatkoi vakuutteluaan. ”Ei ole kuollut tämä henkilö, eihän siitä kuviakaan julkaistu. Pelkkää median silmälumettamista tämä nyt tässä näin, amerikkalaista vaalipeliä. Halutaan Obamalle lisää kannattajia jotka sitten palvoo sitä tän tapon johdosta.”
”No jos kerta näin on, niin hyvähän se on. Parempi se on vähän paikkoja posautella jossain Kauko-Kiinassa, kun ruveta vähän raha-asioilla sotkemaan, niin kuin täällä Suomessa tehdään”, Topi-Petteri laukoi.
”Nyt nyt! Ensinnäkin, ei se missään Kiinassa ollut kun Bangladeshissa, ja toisekseen, SE ON IHAN HYVÄ ETTEI TAAS KYMMPIMILJARDIA MINNEKÄÄN IHME PORTUGALIGIGOLOILLE ANNETA, kun eivät edes Ronaldinoa anna vastneeks. Että niin!”
”Teittisen kannanotto tuli ainakin selväksi, kiitos tästä. Mutta jospa nyt hypättäisiin nyt tämän Portugalin kriisin yli, kun minä aivan varta vasten jätin sen pois kokousaiheista, kun siitä nyt saataisi selkeää kantaa, vaikka keskusteltaisiinkin aiheesta viikko putkeen. Kiitos”, Tapani Riihimäki kumartui taas kirjoittamaan jotakin siistillä käsialalla puoluekirjaansa.
”Kirjoitan tänne, että Bin Ladenin kuolemaa pidetään maailmanrauhan kannalta hienona asiana. Ja että Portugalin asiaa ei kommentoida.”
”No eihän me tietenkään kommentoida, kun se kielletään!”
”Niin, ei nyt Tapsa oikein tämä demokratia rullaa niin kuin sen pitäisi.”
”Ei, kyllä minun mielestä on ihan hyvä asia tämä nyt. Tapsalla vihdoin munaa sanoa meille tietyllä hienovaraisuudella että naiset ymmärrä maailmasta mitään.”
”MITÄ? Kyllä minä mies olen!”
”Niinhän sinä luulet.”
Säkkijärvi antoi vain erittäin tuiman katseen vastaukseksi.
”HEI HEI HEI, nyt oikeasti! Meillä aikaa tämmöseen valittamiseen nyt. Jos haluatte tapella, niin juokaa pullo kossua puoleen tuntiin ja menkää baarin taakse hakkaamaan toisianne pesäpallomailoilla. Kiitos. Nyt Tapsa, kerro se aihe.”
”Baarin takana nähdään.”
”No nähdään, niin.”
Pieni yskäisy ja vilkaisu puoluelaisiin. ”Toisena aiheena meillä oli juuri aloiteltua saadut hallitusneuvottelut. Mitä mieltä puoleemme on esimerkiksi vihreiden tai perussuomalaisten mahdollisesta hallituspaikasta?”
”Tää maa on just niin tällanen! Suuret puolueet siellä vaan edustamassa Stubbin pepsodenthymyllä. Kaikki puolueet joilla on oikeasti jotakin asiaa, istuu täällä syömässä pullia.”
”Hei, älähän nyt. Meillä kesti pitkään Jusu-Petterin kanssa leipoessa.”
Pöydän yli kulkeva katse oli vähintäänkin huvittunut.
”Ja Soini se vaan heittelee jytkyjä.”
”NO NIIN!”
”Kyllä minun mielestäni on hieno asia saada hallitukseen monenlaista porukkaa. Saadaan sitten päätöksiä, jotka sitten miellyttävät kaikkia.”
”Jos nyt saavat päätöksiä ollenkaan”, Teittinen mutisi.
”Niin, totta, että kaikki puolueet eivät kyllä ole ihan samaa mieltä toistensa kanssa asioista. Mutta kaikestahan voidaan neuvotella.”
”Niinpä. Ja kerta perussuomalaisetkin sai niin komean äänivyöryn, niin eihän sellaista voi jättää noteeraamatta. Ellei olla jossain Venäjällä. Eikä me vielä ainakaan minun tietääkseni olla.”
”Minusta olisi paras, jos kaikki puolueet pääsisivät hallitukseen!”
”Mitä? Kaikki puolueet? Mutta eihän siinä Päivi olisi mitään järkeä.” Tapsan kynä alkoi taas napsua.
”Olisi kyllä. Silloin olisi kaikki tyytyväisiä.”
”Jassoo. No minä kirjotan tänne, että puolue odottaa hallitusratkaisuja ja valitsee kantansa vasta sitten. Näin. Ja kesä se vain lähestyy.”
”Kyllä. Minä aion vetää perseet heti kun vain sää sallii.”
”Mutta sinähän teet sen joka viikko.”
”Äläs kuule Topi-Petteri yleistele siinä!”
”Minä aion mennä perheeni kanssa mökille. Tosin hyttyssumute pitää muistaa ottaa mukaan. Toissa kesänä kun mökillä oltiin, niin oli hieman tukala olla. Meidän mökki kun sijaitsee Lapissa.”
”Jassoo. Minä varmaan vain olen kotona. Keitän aamukahvia ja luen lehtiä.”
”Minä teen töitä ja nukun.”
”Eli kaikki tekevät sitä, mitä varmaan muutenkin tekisivät, paitsi Regina tietenkin, jolla on hieman erilaisempia suunnitelmia. Mutta hienoa. Itse aion mennä Bratislavaan vaimon kanssa. Tytär jää yksin kotiin. Tietyllä varauksella hänet kyllä jätän yksin viikonlopuksi, niin nuori kun hän on vielä. Väitti kyllä kovasti pärjäävänsä.”
”No tietysti pärjää. Pitää kolmet kotibileet sinä aikana kun olette poissa.”
”Eikai nyt sentään.”
”Kyllä se siitä parin vuoden päästä helpottaa. Sitten kun tyttö pääsee vihdoin baariin.”
”Äläs nyt...”
”Mutta että pidä sitten hauskaa siellä Bratislavassa, äläkä anna lätkäfanien kusta niskaas.”
”Kiitos, pidän”, Tapani Riihimäen onnistui ignoorata täysin Topi-Petterin viimeinen virkkeen osa. ”Ja ellei teillä ollut muuta sanottavaa. Tämä oli sitten tässä. Seuraava kokous ensi viikolla, sama paikka, sama aika ja toivottavasti samat ihmiset.”
