// Alaotsikko: Luna, S, angst
Ficin nimi: Äiti, älä!
Kirjoittaja: Luna Lovekiva
Tyylilaji/Genre: angst
Ikäraja: S
Päähenkilöt: Luna
Vastuuvapaus:Hahmot kuuluvat Rowlingille
A/N: Tästä piti tulla raapale, mutta ei nyt tullutkaan. Ensimmäinen ficcini, joten olisi kiva jos ymmärrätte sen.
Heräsin painajaisesta. Äiti oli ollut siinä.
Äiti...Kuinka kaipaan äitiä tälläisinä hetkinä
Kaipaan...Painajainen palauttaa minut hetkeen kun menetin hänet. Muistan sen kuin eilisen.
Eilisen...Olin silloin vasta pieni tyttö. Äiti oli työskennellyt sillon pitkään jonkun kokeen parissa.
Äiti oli kieltänyt minua menemästä hänen työhuoneeseen. Menin kuitenkin. Kurkin ovenraosta nähdäkseni mitä hän teki, mutta yhtäkkiä kompastuin ja lensin huoneeseen.
-Mitä sinä teet täällä, käskin pysyä poissa, äiti sanoi yllättyneenä.
-Mitä
sinä teet? vastasin.
-Hmm, teen vain erästä koetta, hän mutisi.
-Äiti, se voi olla vaarallista, sanoin huolestuneena.
-Olen hyvin jo lähellä onnistuakseni, tai epäonnistuakseni, hän sanoi painokkaasti.
-Ole kiltti äläkä tee sitä..., anelin.
- Minun täytyy tehdä se velhokunnan hyväksi. Jos nämä ovat jäähyväiset haluan sanoa että sinun pitää olla vahva ja hymyillä aina... Ole kiltti ja poistu.
-Äiti, älä! huusin, mutta oli jo liian myöhäistä. Sokaiseva räjähdys valtasin huoneeen ja lensin käytävälle. Näin näkökentässä vain laikkuja. Polveni pettivät ja silmäni täyttyivät kyynelistä. Äiti oli poissa.
***
Äidin hautajaispäivänä isä käyttäytyi oudosti. Pitkin päivää isä sai tärinä- ja itkukohtauksia. Itkimme yhdessä pitkään.
Äiti haudattiin 7.syyskuuta 1986.
Käymme yhä äidin haudalla isän kanssa tuomassa kukkia.
Minulla on ikävä, mutta täytyy olla vahva ja hymyillä ja olla iloinen aina.
Iloinen aina...
