Pakkasonnitteluja (S) | Niira/Emma, Femme

[Ruskapoika]

Kirjoittaja: Ruskapoika
Ikäraja: S
Paritus: Niira/Emma
Genre: Femme, romance, haikeus(?)
Haaste(et): OTS (femme)

Vastuuvapaus: Almoust all is mine, toi lopun kursivoitu enkunkielinen pätkä on The Cardigans bändin Godspell kappaleesta. En siis väitä omakseni.

Omistus: Pirpana pienoinen. Sillä on synttärit tänää, joten tää on häelle. <3

Pakkasonnitteluja

Niira suukotti Emman poskea ja painautui tätä vasten enemmän. Kuroi kiinni jokaista menetettyä sekuntia toisen seurassa ja yritti unohtaa huomisen tuomat kylmät viimat, jotka joutuisi kävelemään ehkä taas yksin. Hän tunsi rintaansa vasten nuoremman sydämen lyönnit, tämän hengitys kutitti kaulan ja olkapään yhtymäkohtaa, jota t-paidan kangas tai takin kaulus ei piilota alleen.

Korvissa soi hiljaisuus ja hymy leikki huulilla nauravaisena. Tässä oli hyvä ja Emman kädet vyötärön ympärillä turvalliset, rauhoittavat – rakastavat? Huulet kutittavat korvan lehteä saaden Niiran hymähtämään hiljaa. Toinen niin turvallisen tuttu, eikä ole sekuntiakaan, jolla haluaisi juosta pakoon. Vaikka pakkanen alkoi pikku hiljaa tunkeutua takin alle puremaan terävät hampaansa ihoon, ei kumpikaan tytöistä liikkunut. Emma näykki hiljaa Niiran korvanlehteä, piilotti sormensa takin alle lämmittelemään kuumalle iholle. Ehkä kosketus voisi polttaa? Pää oli tyhjä ajatuksista.

Tuuli pyöritti puuterilunta mukaansa saaden leikkiinsä mukaan myös Emman vapaat hiukset. Ei tytöllä pipoa pitämässä päätä lämpimänä. Poskipäät pikku hiljaa punaiset pakkasen kirpeydestä ja Niiran lapasen piilottamat kämmenet tunnottomat. Lapaset liian ohuet pitämään laihat sormet lämpiminä. Suukko suoraan huulille.

“Hyvää syntymäpäivää, Niiraseni.”

Kuiskaus lämmin, antaa toivoa huomiseen ja tytöt erkanevat omiin suuntiinsa. Odottamaan huomista, että se lämmin olo saisi taas kohoamaan pilviin.


And wait
So I wait
I wait
And wait
And I

[Celeporn]

Äh, apua, kylläpäs nyt lyö aivot tyhjää! Originaalit eivät tosiaan ihan ominta alaani ole näin Finin lukijana, mutta pakkohan sitä on aina välillä näitä kokeilla. Katsoin tämän pituutta ja ajattelin, että näin lyhyttä jaksaa analysoida ja pyöritellä vaikka vähän pidempäänkin, niin saisi kommenttiin jotain asiaakin, mutta tiukkaa tekee

Jatketaan nyt sitten siitä pituudesta. Olen kyllä yleensä lyhyiden tekstien ystävä, mutta tässä olisi minusta voinut pituutta olla hieman enemmän. Tunnelma oli kyllä kohdallaan ja tekstin kannalta sanoisin kaiken olevan erittäin jees, mutta sisällön puolesta olisin kaivannut tähän vähän jotain enemmän - ehkä jonkinlaista tarinaa tai selkeämpää katsausta tilanteesta. Tarttumapintaa. Kieli oli kaunista ja lauseiden rakenteet tekivät yleisestä fiiliksestä kivan maalailevan ja vähän nostalgisenkin, pidin kylmän ja lämpimän vuorottelevasta kuvauksesta, mutta muuten tästä on vaikea saada mitään irti. Koko ihmissuhteen historiaa ei mielestäni pidäkään selostaa, hetken kuvaus voi olla sinällään jo hieno, mutta ainakaan minä en nyt lukijana ihan saanut tästä kunnolla kiinni. Vika voi tietysti olla minunkin…

Tekstin nimi oli hirveän söpö ja se pakkanen kulki tekstissä mukavasti. Liian ohuet lapaset oli hauska ja aito yksityiskohta, samoin pohdinnat siitä, ettei toisella ole pipoa. Kylmien käsien lämmittely toisen ihoa vasten takin alla sai hymyn nousemaan huulille, tuttu tilanne, miten se tekstissä kuulostaakin niin herttaiselta, vaikka oikeasti tuntuu tosi, tosi ikävältä?

Oikein suloinen tekstinpätkä kaikesta huolimatta.