Kirjoittaja Aihe: Viima / K11  (Luettu 4383 kertaa)

Lils

  • ***
  • Viestejä: 2 077
    • tumblr
Viima / K11
« : 02.11.2010 19:40:26 »
Rating: K11
Pairing: Pansy/Draco/Astoria/Pansy
Summary: He olivat jälleen yhdessä, mutta tuuli kuiskaili yhä uskottomuuden sanoja.
Warnings: viittauksia seksiin

A/N: Yhtyeen tuotanto (Anna Puu - Sahara), Luihuinen10, FF50 (50.), random10, 12+ virkettä Suuret kiitokset kaikesta inspiraatiosta ja lukuisista lähtökohdista Tuukalle. ♥

Viima

Hänestä oli jäljellä vain kylmä tuoksu, pieni tuulahdus vuodevaatteissani. Ne oli pesty jo monesti, mutta siniset silmät viipyvät illoissani, nukahtamishetkissäni. Olin lumottu, niin kuin minuun olisi kajottu loitsuin ja taikaliemin. Omassa padassani keitin vain suolaisia ja katkeria kyyneliä.

Minä viettelin hänet, suutelin punaisia huulia. Hennot silmät olivat täynnä toiveita Astorian katsoessa minua. Tyttörukan vaalea hipiä hehkui luultua rakkautta. Haalea hymy  huijasi niin häntä itseään kuin Dracoakin, minä olin voittaja kaipuun pelissä.

Piirsin hänelle kartan elämään, opetin, miltä tuntuu olla toisen vallan alla. Intohimo täytti yömme ja aamumme, aurinko nousi aina silloin kun me olimme hereillä – yhdessä tai toisiamme ikävöiden. Kipu jota tunsin, oli laantumassa. Niin absurdia kuin se olikin; minä olin parantumassa rakkauden ja menetyksen haavoista. Siihen oli mennyt ehkä ikuisuus, mutta se oli silti vähemmän kuin olin osannut pelätä.

Muistan erään yön, yhteisessä sängyssä, minä piirrellen viivoja hänen ihoonsa, kylkiluiden kohdalle ja muuallekin. Oma kehoni oli kuin revitty ja raadeltu siloposkisen nukketytön rinnalla. Hän oli kuin kaunis ja hento runo, liian herkkä ja helppo hajottaa. Minä olin vahva ja minä alistin.

Se oli kuin kaamosta – minä nautin siitä. Unenlämpöisistä aamuista ennen kuin palautin hänet takaisin, petin ja jätin, kerroin että se oli ohi. Hän palasi syyllisenä prinssinsä luo, mutta minä olin jo muuttanut onnellisen sadun loppuratkaisun. Se oli tahrittu ja palasina. He olivat jälleen yhdessä, mutta tuuli kuiskaili yhä uskottomuuden sanoja.

Sun murtuvan nään, silmäsi kostukoot
Siinä nyt itket vuorostaan
« Viimeksi muokattu: 27.07.2015 00:42:22 kirjoittanut Kristen »
"Should I wear the purple dress?"
That's all she cares about
What a silly life she has

Glorisablet

  • vampyyritar
  • ***
  • Viestejä: 792
Vs: Viima
« Vastaus #1 : 07.11.2010 18:44:53 »
Se että Astoria Greengrass olikin DH:n epilogissa mainittu rouva Draco Malfoy, joka oli saattamassa Scorpiusta miehensä kanssa Tylypahkan pikajunaan, tuli yllätyksenä sekä lukijalle että Pansylle. Tummaverikkö ja Dracohan viihtyivät niin tiiviisti ja hyvin yhdessä; sen todisti Pansyn pääseminen nuoriherra Malfoyn tanssiaispariksi roikkumaan tämän käsipuolessa hattaranvärisessä juhlavaatetuksessaan.

Dracon yllätyksellinen valinta oli aiheuttanut Pansyn hitaasti paranevat rakkauden ja menetyksen haavat. Parannuskeinona käytettiin Astoria-rouvan viettelyä. Pansyssa on narttumaista häijyyttä, ja hän käyttää narttujen keinoja. Viettelyä, juorujen levittämistä, syrjimistä ja selkään puukottamista. Hän alistaa mielellään (etenkin henkisesti) monia ihmisiä pitäen aniharvoja vertaisenaan. Sydänten särkeminen nostatti leveän mairean, kyynmyrkkyä tihkuvan hymyn maalatuille huulille. Velhotar jätti vaaleaverikön samalla tavalla kuin Draco oli saattanut tehdä hänelle ilahtuneena siitä, että oli pystynyt satuttamaan Malfoyn rakkainta ihmistä. Astoria palasi Draconsa käsivarsille syyllisyys näkymättömänä seuralaisenaan ja riivaajanaan. Pansy mahtoi naureskella kovaäänisesti ja noita-akkamaisesti hajotettuaan ja saastutettuaan prinsessakertomuksen onnellisen lopun.

Pidin tekstistä oikein paljon. Pansysta unelmansärkijättärenä, kohtalokkaana vamppina ja Astoriasta runomaisen hauraana uhrina ja koston välikappaleena sekä Dracosta platinakutrisena unelmien prinssinä ajamassa koston verkkoa punomaan. Syövyttävää, noidankattilassa kiehuvaa happoa kertakaikkiaan. :P

Belsissa

  • Ikiunelmoija
  • ***
  • Viestejä: 759
    • Arcane Inspiration - blogini
Vs: Viima
« Vastaus #2 : 13.11.2010 21:52:38 »
Pansy Parkinson pääsi ficissäsi oikeuksiinsa.
Tyttö on hahmo, josta esiintyy kuvauksia laidasta laitaan. Toisissa teksteissä hän on säälittävä, Dracon kintereillä pomppiva bimbo, mutta monesti myös kohtalokas viettelijätär kuten sinun tekstissäsi. Itse kallistun ehkä enemmän ensimmäisen vaihtoehdon kannalle, kun siitä on näyttöä kirjassakin, mutta tämäkin tulkinta on mielestäni hyvä.

Astoria... Hänestä voi kirjoittaa monella tavalla, sillä kirja ei mainitse tyttöä/naista edes nimeltä. Monet ovat kuitenkin tuntuneet mieltävän hänet hauraaksi runotytöksi ja hieman alistetuksi avioliitossaan. Sinun versiossasi oli enemmän vivahteita. Astoria ei ficissäsi ollutkaan miehelleen alituisesti uskollinen ja tämän perässä hiljaa seuraava vaimoke, vaan uskottomuuden myötä hänessä ilmeni myös kapinallisia piirteitä. Jätit nuoren naisen hahmon etäiseksi, mutta mielestäni se on hyvä ratkaisu, sillä jotakin pitää jättää myös lukijan omaan tulkintaan.

Minun Pansyni ei varmaankaan koskaan olisi voinut ylpeydeltään vietellä Astoriaa, mutta ymmärrän sinun näkemyksesi. Tyttöhän on myös hyvin kostonhaluinen, joka tekee tämänkaltaiset tapahtumat täysin mahdollisiksi. (ellei nyt ota sitä ylpeyttä huomioon, käsityksensä kullakin :D) Kuten jo huomattu, tulkintasi molempien hahmojen suhteen eriää omastani vähäsen - ei liikaa, joka tekee tästä ficistä mielenkiintoisemman.

Tykkäsin kovasti tekstistäsi. Se oli lyhyt ja ytimekäs paketti, sopiva sulateltavaksi näin illalla. Kiitos lukukokemuksesta!
Arcane Inspiration - lifestyleblogini
Virvatulilaulu - kirjallisuusblogini

Dolls

  • ***
  • Viestejä: 2 079
Vs: Viima [K13]
« Vastaus #3 : 16.01.2011 23:30:33 »
Unelmansärkijät on minusta aina ollut upea aihe, kuinka joku särkee joidenkin parisuhteen tahallaan, haluten vain aiheuttaa niin paljon tuskaa kuin mahdollista. Itse kun en osaa ketään tuollaiseen rooliin, niin kirjoitusmaailmassa se on mielenkiintoista lukea. Parasta antia ovat tietenkin ne joita sattuu ymmärtäminen että heidän parisuhteeseensa on tehty särö tarkoituksella, mutta ei tämä näkökulma paljoa sille häviä. Varsinkin kun upotit tämän ficin canoniin, sekä kiinnostaviin luihuisiin. Pansy rikkojan roolissa oli yllätys, pari riviä alkutietoja luettuani luulin että Astoria yrittäisi tuhota jääparin suhteen, mutta katkera Pansymme tuntuu näin jälkeen päin parhaalta vaihtoehdolta.

Nimi oli oiva valinta, viima on kaunia synonyymi tuulelle, mutta siitä tulee mieleem sellaimen kylmyys ja poskia nipistelevä pakkanen! Ficin rakenne oli mielenkiintoinen, mitä nyt tapahtuu, mitä silloin tapahtui, mitä nyt tapahtuu. Taitavaa leikittelyä, pientä muistelua ja kaunista kuvailua, tässä ainekset Lilsin ficciin.

Lainaus
minä piirrellen viivoja hänen ihoonsa, kylkiluiden kohdalle ja muuallekin
Ficin ehdottomasti parasta antia. Seksistä mainintaa, kylkiluita ja ihoon piirtelyä, joka minun kohdallani toimii aina. Tulee heti mieleen Astorian siro vartalo, ohut iho ja Pansyn viileät henkäyksen kalpealle iholle. Kuinka Pansy kuvaili Astoriaa, oi, jäätäviä sanavalintoja kuten "herkkä" ja "nukketyttö"! Itsestäänselvän äänensävyn miltein kuulee lopetuksessa; "minä olin vahva ja minä alistin".

Lopetuksesta parii sanaa. Pidin viimeisen kappaleen sanavalinnoista, tahrittu ja unenlämpöinen (tämä varsinkin, tiedän täsmälleen minkälainen tila on unenlämpöinen!). Plus tykkään tavastasi päättää ficci lainaukseen tai kappaleen sanoihin, tulee nätti päätös, sellainen eheä ja elokuvamainen.
darling i'm a nightmare dressed like a daydream

Lils

  • ***
  • Viestejä: 2 077
    • tumblr
Vs: Viima [K13]
« Vastaus #4 : 16.02.2011 19:52:31 »
Lavinia, kiitos : ) Aika lailla samoilla linjoilla tuon hahmomietiskelyn kanssa. : )

Belsissa, jee hienoa että Pansy sai oikeutensa! Hahmosta kirjoitetaan usein liian typerästi - tietty nyt naista harmittaa kun on niin moneen kertaan petetty ja särjetty. Itse ajattelen Pansyn aina jotenkin viettelijättärenä, mutta petettynä, katkeroituneena, tilaisuuttaan odottavana sellaisena. Ei typeränä vaan oikeasta vihaisena, laskelmoivana, mutta tunteidensa mukana elävänä. Astoria on minun mielikuvissani toki suloisempi, mutta ehkä siinä tosiaan on sitä terävyyttäkin enemmän kuin useimmiten. Hyvä että tämä ratkaisu oli mieleesi, ettei se ollut liian tuulesta temmattu. Kiitän kovasti pitkästä kommentistasi, se sai ajattelemaan pitkän ajan jälkeen ficciä ja muutenkin tuntemaan itseni yllättävän hyväksi : D Kiitän! : )

Sophiella hihihi bannerisi. ♥ (apua mun on kohta pakko lukea tuo sun org) Ja jee, kommentisi myöskin ansaitsee sydämen. Se on joo jotenkin jännää lukea/Kirjoittaa/yrittää samaistua tällaiseen, kun ei vain voi; miten joku voi haluta unelmansärkijäksi? Hyvä jos Pansy oli tähän rooliin ihan okei. Ih jee en ole ainoa johon tuo ihoonpiirtely ja tuollainen kuvailu ylipäätään aina vetoaa : D Apua, jotenkin vain niin huumaavaa. Unenlämpöinen iih! Sitä tilaa ei voi kuvata kuin tuolla yhdellä sanalla, onneksi se ymmärretään siitäkin. Kiitos hirveästi kehuista ja kaikesta, hiih. ♥
"Should I wear the purple dress?"
That's all she cares about
What a silly life she has