Kirjoittaja Aihe: Glee: Mutrusuu | Finn/Kurt, S  (Luettu 2672 kertaa)

Solembum

  • ***
  • Viestejä: 1 827
Glee: Mutrusuu | Finn/Kurt, S
« : 03.07.2012 20:57:39 »
Author: Sole
Fandom: Glee
Genre: Angst, Romance!
Rating: S
Pairing: Finn/Kurt
Disclaimer: Glee ei kuulu minulle
Summary: Finn tökkää etusormellaan Kurtin käsivartta, ja tämän hampaat päästävät irti alahuulesta ja ylähuulen mutru katoaa.

Hih, Hurt ♥

Mutrusuu

Finn näkee sen kaiken kuin hidastettuna. Kurtin kädet, jotka pitelevät täristen Slushie-mukia, liikahtavat ylöspäin, ja violetin jäähilejuoman, jonka ne heittävät tämän kasvoille. Kasvoille, joilla Finn ei ole koskaan ennen nähnyt niin päättäväistä, määrätietoista ja kuitenkin itsetuhoista ilmettä. On kuin Kurt tietäisi täsmälleen, mitä on tekemässä, vaikka käytöksestään päätellen onkin päästään sekaisin. Vielä enemmän sekaisin kuin tämän sanotaan olevan jo valmiiksi. Tosin Finn ei usko sitä kaikkea, mitä Kurtista puhutaan koulun käytävillä. Kurt on mukava, eikä pojassa ole mitään muuta vikaa kuin se, ettei tämä sovi joukkoon missään muualla kuin Gleessä, jossa kukaan ei sovi joukkoon, eikä kenenkään tarvitsekaan sopia. Kurt on outolintu, mutta tavalla, joka ei ole koskaan häirinnyt Finniä, ei edes silloin kun hän ymmärsin pojan olevan ihastunut häneen, ehkä rakastunutkin, mistä hän sitä tiesi.

Finn hätkähtää jäähilejuoman tuhriessa Kurtin kasvot, tipahdellessa sohjoisina pisaroina tämän leualle ja leualta läpinäkyvän muovitakin rinnuksille. Siksikö Kurt tekee niin – siksi, että rakastaa häntä? Miksi Kurt niin tekisi, rikkoisi itse itseään vielä lisää, vaikka tietää, ettei voi saada häntä. Tai eihän Finn sitä tälle tietenkään suoraan ole sanonut. Että tietää tämän katselevan itseään niin kuin hän katso Quinnia, ja joskus Racheliakin. Että hän ei kuitenkaan katso Kurtia samalla tavalla.

Katsotpas, pieni ääni hänen päässään tokaisee, ja Finn miettii, miltä hän mahtaa näyttää seistessään suu auki ja silmät suurina tuijottamassa Kurtia, joka pyyhkii sormillaan jäähilejuomaa kasvoiltaan. Violetteja, viinirypäleenmakuisia hileitä, jotka alkavat sulaa tämän iholla ja menevät silmiin, nenään ja suuhun, värjäävät tämän kasvot mustelmaisiksi.

Ja silloin Finn toivoisi voivansa katsoa Kurtia samalla tavalla kuin Quinnia ja Rachelia. Että hän ei olisi koskaan suostunut 'kylvettämään laulavaa poikaystäväänsä' jäähilejuomalla. Että hän ei olisi pitänyt sitä edes vaihtoehtona. Että hänestä voisi tuntua pahemmalta Kurtin takia kuin hänestä jo valmiiksi tuntuu. On hänen vikansa, että Kurtin silmiä kirvelee, ja tämä hieroo niitä saaden ne kirvelemään vain lisää. Hän tahtoisi ottaa askelen lähemmäs ja kuivata Kurtin kasvot hihaansa. Pyyhkiä juoman pois tämän kasvoilta ja nähdä tämän taas hymyilevän. Hän ei pidä siitä Kurtista, joka on valmis tekemään itseään satuttavia asioita hänen takiaan. Eihän hän ole sen arvoinen.

Ja kun Kurt käskee hänen miettiä, tekisikö kukaan hänen joukkuekaverinsa samaa kuin tämä hänen puolestaan, hän ei ajattele Azimiota, Karofskya tai ketään muutakaan joukkueesta vaan itseään. Sitä, olisko hän valmis tekemään saman kuin Kurt tämän takia.

Finn ravistaa päätään pienieleisesti, kuin selkeyttääkseen ajatuksensa, mutta ne menevät vain entistä pahemmin sekaisin. Hän katsoo Kurtia anteeksipyyntävästi, kääntyy ympäri ja kävelee pois tämän luota. Hän ei pysty katsomaan Kurtia silmiin, eikä ketään niistä, jotka jäävät tämän kanssa käytävään kuin paikoilleen jähmettyneinä, ja tuijottavat hänen selkäänsä niin vihaisesti ja pettyneesti, että hän pelkää heidän silmiensä jäävän kiinni jalkapallotakkinsa selkämykseen. Hän nielaisee, ja paha olo valuu hänen suustaan, joka on täynnä sanoja, joilla hän voisi pyytää Kurtilta anteeksi, hänen kurkkuunsa ja vatsaansa. Hänestä tuntuu pahalta, ja hänen yllätyksekseen se tuntuu hyvältä, saa hänen olonsa tuntumaan paremmalta. Hänestä kuuluukin tuntua pahalta, pahemmalta kuin Kurtista, jonka paidankauluksesta on valunut sisään kylmää jäähilettä ja kyynelet saavat tämän silmät kirvelemään heti kun jäähilejuoma lakkaa kirveltämästä niitä.

Finn tuntee epäonnistuneensa ystävyydessä, jonka Kurt olisi tahtonut olevan jotain enemmän kuin pelkkää ystävyyttä, ja hän vain sen olevan jotakin.

Seuraavana päivänä Finn kävelee Kurtin luokse, kun tämä on kumartunut solmimaan kenkiensä nauhoja. Kurt nousee ylös ja on kompastua jalkoihinsa noustessaan ylös, nähdessään hänen punavalkoisen jalkapallotakkinsa ja kavahtaessaan kauemmas. Kurt törmää kaappinsa oveen ja nostaa kädet silmilleen, mutta tällä kertaa jäähilejuomaa ei tulekaan. Kun Kurt ottaa kädet pois silmiltään ja katsoo Finniä kummastuneena, Finn yrittää hymyillä, mutta hymy putoaa hänen huuliltaan ennen kuin tavoittaa hänen suupielensä. Se jää pelkäksi kauniiksi ajatukseksi. Kurtkaan ei hymyile, vaan mutristaa huomaamattomasti ylähuultaan.

Miksi se hymyilisi, ääni Finnin päässä mumisee, eihän se enää luota sinuun, vaikka rakastaakin sinua edelleen, näkeehän sen naamasta.

Finn ojentaa kätensä Kurtille, joka on pannut käsivartensa puuskaan ja katselee häntä vinon otsatukkansa alta silmillään, jotka ovat tänään vaaleansiniset, vaikka olivat eilen vihreät. Finn tökkää etusormellaan Kurtin käsivartta, ja tämän hampaat päästävät irti alahuulesta ja ylähuulen mutru katoaa. Kurt tarttuu hänen käteensä ja antaa hänen vetää itsensä seisomaan lysähtäneestä asennostaan selkä kaapin ovea vasten. Sitten Kurt päästää irti hänen kädestään ja jää katselemaan häntä kuin odottaisi hänen sanovan jotakin. On kuin Kurtin silmät, jotka hän on niin usein yllättänyt tuijottamasta huuliaan, pakottaisivat nyt hänen suunsa auki.

”Siitä jäähilejuomasta – ” Finn aloittaa anteeksipyytävästi, mutta Kurt keskeyttää hänet ennen kuin hän pääsee sanaan 'anteeksi' asti.

”Ei sinun tarvitse sitä anteeksi pyytää”, Kurt sanoo ja nyplää tiukan, melkein polvipituisen villatakkinsa helmaa, ”ethän sinä tehnyt mitään.”

”Ai”, Finn sanoo ja tuijottaa Kurtia tuntien olonsa tyhmäksi. Kun Kurtin ilme valahtaa, hän ymmärtää jatkaa: ”Eikun teinpäs.”

”Ai”, Kurt matkii Finnin yksitavuista lausetta.

”Minun ei olisi pitänyt suostua siihen”, Finn sanoo ja hakee katseellaan cocacolatölkkiä tai mitä tahansa, mitä voisi potkia, jonkinlaista stressilelua, ”eikä sinun heittää sitä päällesi.”

”Nytkö se sitten on minun vikani?” Kurt kysyy, mutta ei kuulostaa loukkaantuneelta, vaan ennemminkin surulliselta.

”Ei”, Finn vastaa vain, ja kietoo käsivartensa Kurtin ympärille. Hän vetää itseään pienemmän pojan syliinsä, eikä välitä, vaikka muutama ohikulkija pysähtyy heidän kohdallaan, osa nauraa ääneen ja osa ei.

Katsokaa, vihdoinkin homo-Hummelia onnistaa pelinrakentajan kanssa!

Finn pitelee Kurtia sylissään, eikä Kurt edes yritä rimpuilla itseään vapaaksi, vaan kiertää kätensä hänen vyötärölleen ja hautaa kasvonsa hänen jalkapallojoukkueen takkinsa rinnustaan. Hän tuntee Kurtin kiihtyvät sydämenlyönnit tämän villatakin läpi, ja tietää Kurtin tuntevat hänen sydämensä lyövän aivan yhtä nopeasti kuin tämänkin. Hän ei tiedä, mitä hänen pitäisi ajatella siitä, mitä tuntee Kurt Hummelia kohtaan, mutta juuri sillä hetkellä hän päättää olla ajattelematta yhtään mitään. Ehtisihän hän ajatella sitä myöhemminkin, silloin kun Kurt ei olisi sekoittamassa hänen päätään painautuen lähemmäs hänen rintaansa, hänen aukinaisen takkinsa sisään. Pienen hetken hän miettii, mitä tapahtuisi, jos hän vain vetäisi takin vetoketjun kiinni ja pitäisi Kurtin itsellään. Ei mitään myönteistä, se on varmaa. Hän huokaisee hiljaa, ja toivoisi voivansa tehdä niin siitä huolimatta.

Sitten Kurt vetäisee Finnin takaisin todellisuuteen, jossa tämän lämmin hengitys pyyhkäisee hänen korvanlehteään ja tämän huulet hipaisevat hänen poskeaan.

” – saat anteeksi”, Kurt sanoo, hymyilee varovaisesti ja kävelee pois taivaansinisessä villatakissaan, joka on kuin huomioliivi koulun käytävällä. Siitä Finn tunnistaa pojan, jota luulee rakastavansa takaisin tältä salaa.

Zacharias

  • les amis de l'abc
  • ***
  • Viestejä: 2 573
  • korkokenkäpoika
    • tumblr
Vs: Glee: Mutrusuu | Finn/Kurt, S
« Vastaus #1 : 03.07.2012 22:38:26 »
agaisogaer olin jo poistumassa hyvää vauhtia Greyn anatomian ääreen, mutta tää teki äkkikäännöksen. Kiitos btw yksäristä (: alat oppia!

R A K A S T A N tuota kohtausta, jolla jo aloitit ficin. Se on gleessä yksi suosikkejani, saa aina sydämen murtumaan. Kurtin teko osoittaa syvää ja merkityksellistä rakkautta herra Hudsonia kohtaan, ja siksi lasken sen TOP5 Hurt-momentteihin. Oli aivan ihanaa, että siä laitoit sen tänne! Kaiken kaikkiaan koko kuvailu Finnin tunteista Kurtia kohtaan piti niin paikkansa.

Lainaus
Miksi Kurt niin tekisi, rikkoisi itse itseään vielä lisää, vaikka tietää, ettei voi saada häntä.

Tää oli aivan mielettömän hyvä lause. Ihan vain siksi, että se on niin totta. Miksi Kurt aina tahtoo satuttaa itseään vielä lisää? Ja vastaus on Hurtin kohdalla se mitä söpöin: rakkaudesta <3 Siksi miä pidän siitä varmaan enemmän kuin Klainesta. Kurt tekee niin paljon enemmän Finnin eteen kuin mitä se on koskaan tehnyt Blainen. Vaikka kyllä se Blainea rakastaa, sen huomaa. Siitä silti puuttuu juuri tämä uhrautuvaisuus toista kohtaan oikeissa tilanteissa (ja se First Timen järkyttävä "makaan pakosta kanssasi" ei tosiaankaan kuulu tähän kategoriaan!)

Lainaus
Ja kun Kurt käskee hänen miettiä, tekisikö kukaan hänen joukkuekaverinsa samaa kuin tämä hänen puolestaan, hän ei ajattele Azimiota, Karofskya tai ketään muutakaan joukkueesta vaan itseään. Sitä, olisko hän valmis tekemään saman kuin Kurt tämän takia.

Fantastico. Olen aina kelannut, että Finn varmasti miettikin asiaa omalta kohdaltaan. Ei joukkuelaistensa.

Lainaus
”Ei”, Finn vastaa vain, ja kietoo käsivartensa Kurtin ympärille. Hän vetää itseään pienemmän pojan syliinsä, eikä välitä, vaikka muutama ohikulkija pysähtyy heidän kohdallaan, osa nauraa ääneen ja osa ei.

Katsokaa, vihdoinkin homo-Hummelia onnistaa pelinrakentajan kanssa!

AH TÄÄ ON NIIN IC-KOHTA! Siis kun miettii Just the way you area, tai Theatricalityn aivan helvetin ihanaa suihkuverhokohtausta... ja se fakta, että siä kirjoitit tän itse ja keksit itse jatkoksi tuolle jo ennestään loistavalle episodille. Sen vain sanon, että tästä kohtauksesta tuli canonia yhdessä sekunnissa. Finn korjaa virheitään juuri tällä tavalla. Huomaamattaan sanoo Kurtille asioita, jotka on piilossa alitajunnassa, ja jotka purkautuu esiin kun Finn tuntee olonsa huonoksi. Kun se päättää olla rehellinen eikä tehdä sitä, mitä muut sen haluaa tekevän. Loistavaa, täydellistä, itkin jopa pari kyynelpisaraa tän vuoksi (ja mä en ikinä itke ficeille).

Lainaus
Hän ei tiedä, mitä hänen pitäisi ajatella siitä, mitä tuntee Kurt Hummelia kohtaan, mutta juuri sillä hetkellä hän päättää olla ajattelematta yhtään mitään.

Ykköskauden Hurt Finnin osalta tiivistettynä ladies and gentleman. Miusta se JTWYA-tanssikohtaus on niin selkeä rakkaudentunnustus Kurtille, että muuta ei kaivata. Aivan sama, mitä muut sanovat, JTWYA ei ole biisi, jota lauletaan vain kaverille.

Lainaus
” – saat anteeksi”, Kurt sanoo, hymyilee varovaisesti ja kävelee pois taivaansinisessä villatakissaan, joka on kuin huomioliivi koulun käytävällä. Siitä Finn tunnistaa pojan, jota luulee rakastavansa takaisin tältä salaa.

Toi luulee oli ihana, koska se jättää sen sopivan auki. Mun vastaukseni on, että se rakastaa, mutta joku voi päätellä taas että se on vain bromancea. Tällaiset jutut on Hurtissa se hienous. Koskaan ei tiedä. Sanonpa tässä myös plussana, kun se tuossa lainauksessa oli, että siun Kurtin ulkonäkökuvaus oli aivan hemmetin onnistunutta! Kaikki vaatteet oli suoraa season ykköseltä, hiukset ja Chris Colferin väriä vaihtelevat silmät. (:


KIITOS aivan MIELETTÖMÄSTI tästä upeasta, ihanasta, täydellisestä ja in my opinion siun PARHAASTA Hurtista tai Glee-ficistä ikinä. Miun Hurt-fanoniin on vaikea päästä - teit historiaa! Afterscene on virallisesti canonia, screw you Ryan Murphy!

Saat vielä fattissydämen: ❤

- sakke
l'univers nous reprend,
rien de nous ne subsiste


Solembum

  • ***
  • Viestejä: 1 827
Vs: Glee: Mutrusuu | Finn/Kurt, S
« Vastaus #2 : 08.07.2012 21:55:08 »
Sakke: Kiitos kommentista, saatoin ehkä olla ihan älyttömän otettu siitä (:
Hih, jäähilejuomakohtaus on niin Hurtia että ihan sydämeen sattuu sitä katsoessa, ja kiva että tykkäsit tästä mun pidennetystä versiosta, koska mietin pitkään, kuinka saisin Finnin repliikkeihin sen finnmäisyyden, jossa yhdistyy tyhmyys ja tunteet ja epäröinti.

...canonia...itkit...fattisydän... mitä mä voisin tähän sanoa? Ota nenäliina, mutta älä kaikkia koska itken varmaan kohta onnesta, tätä onnistumisen tunnetta ei voi sanoin kuvata! :3

Sädekehä

  • Hömelö otus
  • ***
  • Viestejä: 1 179
  • Until you believe
Vs: Glee: Mutrusuu | Finn/Kurt, S
« Vastaus #3 : 12.07.2012 14:36:11 »
Kommenttikampanjasta heips! (:

Hihii, minäkin aloitan hehkuttamalla sillä, että ficin aloittanut kohtaus on yksi lemppareistani! Kurt/Finn on muutenkin omalla tavallaan aika suloinen paritus, vaikkei suosikkeihini sinällään kuulukaan. Ja tässä oli jotenkin suloinen, hieman epäsuora näkökulma heihin kahteen; ei mitään suoraa ihastusta Finnin puolelta, vaan sellaista hieman epämääräistä ja vihjailevaa. Tykkäsin myös paljon siitä, ettei Kurtinkaan puolelta ollut mitään ylilyöntejä, vaan hahmot pysyivät todella IC:nä koko ajan. Onnistuit kyllä kirjoittamaan Finnin juuri sellaiseksi kuin Gleessä, ja myös Kurt oli aito, oma itsensä. (Ihastuin Finniin, kun se oli juuri sellainen vähän hömelö ja vaivaantunut, mutta kuitenkin lopulta ajattelevainen ja hyväsydäminen!) Ja oli oikein mukava lukea tätä nimenomaan Finnin näkökulmasta. Hänen ajatuksensa olivat todella aitoja ja hänelle ihan luonteenomaisia, ja tykkäsin kovasti tekstin pohtivasta sävystä. Siitä miten hän vertasi tunteitaan Kurtia kohtaan Quinniin sekä Racheliin.

Kirjoitustyylisi on muutenkin upea, tykästyin siihen! Sellaista sopivan kuvailevaa ja eheää, ja teksti vaan soljuu eteenpäin helppolukuisena ja tarpeeksi värikkäänä, muttei mitenkään liian rönsyilevänä. Osaat kuvailla hyvin tilanteita ja hahmoja, ja kokonaisuus oli oikein toimiva. Pidin myös paljon dialogista, ja yleensäkin teksti pysyi hyvin tasapainossa, kun ajatusten ja kuvailun lisäksi löytyi myös repliikkejä; niistä välittyi hahmojen persoonat melkein parhaiten! Plus tuolla oli paljon ihania yksityiskotia, kuten se violetti jäähilejuoma sekä taivaansininen villatakki (josta jälkimmäinen oli niin ihanan kurtmainen!).

Ja muutama suosikkini vielä;
Lainaus
Kurt on mukava, eikä pojassa ole mitään muuta vikaa kuin se, ettei tämä sovi joukkoon missään muualla kuin Gleessä, jossa kukaan ei sovi joukkoon, eikä kenenkään tarvitsekaan sopia.

Sen lisäksi, että tämä on hyvä esimerkki juuri sellaisesti muhun kolahtavasta kuvailusta, toi on niin söpö oivallus!

Lainaus
”Ei sinun tarvitse sitä anteeksi pyytää”, Kurt sanoo ja nyplää tiukan, melkein polvipituisen villatakkinsa helmaa, ”ethän sinä tehnyt mitään.”
”Ai”, Finn sanoo ja tuijottaa Kurtia tuntien olonsa tyhmäksi. Kun Kurtin ilme valahtaa, hän ymmärtää jatkaa: ”Eikun teinpäs.”
”Ai”, Kurt matkii Finnin yksitavuista lausetta.

Vähän pitkä lainaus, mut sun dialogi oli loistavaa! <3 Finnin lausahdus ja reaktio oli yksi parhaimpia ja pystyn näkemään silmissäni, miten Kurt matkii sitä hieman leukaansa kohottaen. Upeaa!
Lainaus
Ei mitään myönteistä, se on varmaa. Hän huokaisee hiljaa, ja toivoisi voivansa tehdä niin siitä huolimatta.
Aww. Söpöä, miten Finn haluaisi kätkeä Kurtin takkinsa alle. (: Nuo ajatukset olivat juuri parhaimpia; pieniä vihjeitä, joita Finn ei edes välttämättä itse aina tajunnut.

Kiitos tästä!
All I wanted was you

Ava by Sinderella

Solembum

  • ***
  • Viestejä: 1 827
Vs: Glee: Mutrusuu | Finn/Kurt, S
« Vastaus #4 : 18.07.2012 11:55:07 »
Sädekehä: Kiitos komentista! Musta oli todellä kivaa lukea sun tulkintoja siitä, kuinka olin kirjoittanut Finnin ja Kurtin suhteen, sillä ne kaikki osuivat tosi nappiin. Pääasiassa ajattelen Finnin olevan ihastunut kurtiin, mutta se ei tahdo myöntää sitä etenkään itselleen, ja selittelee siksi tunteitaan kaikenlaisilla tekosyillä. Kurt taas on varma rakkaudentunteistaan, mutta ei pakota Finniä tuntemaan samoin, vaan tuntee vain etäällä, koska tietää, ettei Finn tahdo sen lähestyvän.

Kiva että ajattelit että onnistuin kirjoittamaan molemmat omaksi itsekseen, sehän on aina tavoite numero yksi, koska muuten koko ficiltä putoaa pohja. Niin ja kiva että tykkäsit kirjoitustyylistä :3

Kiitos kaikesta positiivisesta ja mua nauratti kun olit lainannut juuri sen dialoginpätkän, josta alunperin aloin koko tätä ficciä kirjoittamaan (: