Kirjoittaja Aihe: Vieraalla maaperällä [Snarry, K-11, romance, one-shot]  (Luettu 2169 kertaa)

piilopaikka

  • ***
  • Viestejä: 4
Otsikko: Vieraalla maaperällä
Kirjoittaja: piilopaikka
Ikäraja: K-11
Genre: romance (?), one-shot
Paritus: Snarry
Disclaimer: Puoliverisen prinssin aikoihin. 20 minuutissa väkerretty jokin, jolla yritin häätää writersblockkia ennen kouluesseen kirjoittamista.

Talvi oli saapunut Tylypahkaan huomaamatta, eikä kukaan ollut torstaiaamuna arvannut maan olevan valkea. Rohkelikot hytisivät ja liukastelivat kävellessään kasvihuoneilta päivälliselle mutaisina ja sormet täynnä munganturan piikkejä. Ruokasalin katto oli niin valkoinen, että se häikäisi silmiä.
”Kalkaros näyttää äkeältä tänään,” mutisi Ron suu täynnä munuaispiirasta, ”vielä inhottavammalta kuin yleensä”.
Harry vilkaisi henkilökohdan pöytään. Dumbledore katseli tyynenä porkkananpalaa haarukassaan, mutta hänen vieressään istuva Kalkaros vilkuili levottomana ympärilleen, hänen silmiensä välinen uurre syvempänä kuin koskaan. Ensimmäistä kertaa koskaan hän erotti tässä inhimillisiä tunteita, ymmärsi että mies vaikutti onnettomalta.

Matkalla iltapäivän liemitunnille Harry oli ärtynyt ja hiljainen. Ron ja Hermione vaihtoivat ymmärtäväisiä katseita ja alkoivat pilkkoa virnujuuriaan, puhuen läksyistä ja seuraavasta Tylyahon matkastaan.
Harry keskittyi katselemaan liemimestarin kasvoja. Niiden ikuinen, ylväs kivisyys tuntui tänään sulaneen, ja vaikka mies pitikin tuntia entiseen tapaansa, äkillisessä muutoksessa oli jotain äärimmäisen hermostuttavaa. Hän hieraisi arpeaan ja yritti karkottaa ikävän kiemurtelun vatsanpohjassaan.
Tunnin loputtua varttitunnin myöhässä – kaikkien Rohkelikkojen oli täytynyt jäädä tuulettamaan pois savua, jonka Seamus oli saanut aikaan räjäyttämällä purkillisen hyppypapuja – Harry oli harppomassa ensimmäisenä pois luokasta, pää sekavana ja haluten omaan makuusaliinsa selvittämään päätään.
”Potter, älä kiirehdi minnekään.” Harry seisahtui paikalleen sydän tykyttäen ja Ron ja Hermione katsoivat häntä säikähtäneenä. ”Minä en ole tehnyt mitään, tavataan oleskeluhuoneessa, selvä?” Harry sihahti nopeasti ja kääntyi luokkaan, ystäviensä huolestuneet katseet selässään. Mustatukkainen liemimestari liehautti viittaansa ja käski Harryn istumaan. Hän istui pöydänkulmalle ja katseli hermostuneena, kuinka mies lähestyi häntä, askeleet kaikuen tyhjässä luokassa.

”Luuletko löytäväsi sieltä jotain hienoa, Potter? Harry säpsähti tuntiessaan kylmät sormet solisluullaan. ”Haluaisitko kenties valaista minulle syytä, miksi kasvoni ovat erityisesti kiehtoneet sinua tänään?”
Harry katsoi olkansa yli suoraan lähes mustiin silmiin, ja yllättyneenä mies irrotti kätensä hänestä. Hänen silmissään vilahti heikkous, ja Harry ei kyennyt muuta kuin katsomaan häntä. Tummat kasvot eivät tosiaan olleet entisensä. Niiden katsominen oli kuin olisi joutunut keskelle liikenneonnettomuutta, sillä vaikka mies selvästi koetti olla entinen, koottu itsensä, kasvojen syvä murhe kuin pakotti Kalkaroksen antautumaan Harryn vihreille silmille, muuttumaan joksikin uudeksi inhimilliseksi hahmoksi.
”Sinulla tosiaan on äitisi silmät. Viime aikoina en ole ikävöinyt mitään niin kuin äitisi silmiä.” Miehen ääni vapisi, ja tietämättä mitä tekivät, molemmat nojautuivat toisiaan kohden, ja Severuksen karheat, kuivat huulet suutelivat Harrya vaativasti ja epätoivoisesti. Harry huomasi vastaavansa suudelmaan, ja hetkeen hän ei kyennyt muuhun kuin tuntemaan vahvat kädet ympärillään ja kiihkeän hengityksen kasvoillaan. Miehen suun makua oli mahdotonta määritellä, sekoitus yrttejä ja itämaista teetä. Severus tutki häntä suullaan yhä syvemmin ja Harryn kapeat jalat kietoutuivat hänen lantiolleen. Harry oli katoamassa miehen suun makuun, veti tämän tuoksua sisäänsä, tunsi kuinka heidän jalkansa jättivät sateisen Englannin maanpinnan ja katosivat jonnekin, missä huumaavien mausteiden tuoksu yhdistyi polttavaan hiekkaan, ehkä Egyptiin, ja Severuksen kädet alkoivat vaeltaa vaativammin pitkin hänen kehoaan ja –
Harry tunsi iskeytyvänsä lattiaan. Kalkaros oli työntänyt hänet pois luotaan, vilkaisi häntä kauhistuneena ja harppoi sanaakaan sanomatta ulos huoneesta, pamauttaen oven kiinni huumaavan kovaa. Jäljelle jäi vain soiva hiljaisuus, ja Harry haukkoi henkeään silmät kiinni. Oven takana mitään tuntematon, kivinen liemimestari itki epätoivoisesti ja yritti karkottaa ympärillään leijuvaa kevätsateen ja sypressin tuoksua.
« Viimeksi muokattu: 16.11.2014 21:10:11 kirjoittanut Unohtumaton »
entinen Hiivasieni, tajusin viimein miten kamala nimi se olikaan.

tutti frutti

  • Rouva Kalkaros
  • ***
  • Viestejä: 607
  • Ficci riippuvainen
Vs: Vieraalla maaperällä
« Vastaus #1 : 10.05.2011 08:53:54 »
Voi miksei tätä kukaan ole kommentoinut?!
Tämähän oli aivan ihana...
Snarry parituksen ja eritoteen Severuksen takia avasin ja voi että kannatti
Siis, synkkä ja epätoivoinen  Severus oli niin ihanan ja katuva, ah ja Harry oli todella suloinen tässä
Harrysta en yleisemmin tykkää kenellekään paritettuna H/D on poikkeus ja hyvin kirjoitetussa Snarryssa se on minun suosikkini

Tutti frutti kiittää ja kumartaa tästä pikkuisesta makupalasta keskellä koulutuntia, kannatti se tehdä esitelmä edellisellä tunnilla valmiiksi


Hulluilla on halvat huvit, idiooteilla ilmaiset.

Snarmione<3
Alan Rickman<3
Emma Watson<3
Helena Bonham Carter<3
Johnny Depp<3
Tom Felton<3

Pahviprinsessa

  • Muumimamma
  • ***
  • Viestejä: 289
  • "Tämä on romanttinen retki miehille!"
Vs: Vieraalla maaperällä
« Vastaus #2 : 12.05.2011 16:14:08 »
  Itseasiassa minä olen lukenut tämän juurikin viime viikolla mutta monen turhan yrityksen jälkeen saada kommenttini matkaan (founi lagaa -.- ) kärsivällisyyteni loppui ja sammutin netin, ihan kuin joksikin kostoksi... Ja nyt hävettää. :-[

Joten astiasta kukkaruukkuun;
Ohj, Snarrya! Pelkästään jo ensimmäinen  kirjain saa minut avaan fikin, sillä Severus...<3 Ja vielä med Harry, josta en pidä kuin edellä mainitun kanssa, mutta tietenkin myös Fenrir ja Tom/Pimeän Lordi ja Draco ja Lucius ovat oikein, oikein kelvollisia! ;) Ja taas mä pyörin ihan muualla kuin sun fikin parissa, *palautuu*, ja nyt siihen asiaan.
Ei jumankeutana, tehty parissakymmenessäminuutissa ilman mitään maailmaa kaatavia suunnitelmia!? ;o Sillä tämä on loistava. Nykäisit mukaasi kuin yliviritetty porttiavain jo ensimmäisessä lauseessa, sen avatessa paljon mielikuvia sopivan hienovaraisella,mutta kattavalla maalailulla, etkä jäänyt siihen jumittamaan, vaan hetimiten päästiin aiheeseen, aivan <3 ! Nuo Harryn huolestuneet pohdinnat Severuksesta olivat suloisen harrymaisia, maailman pelastaja kun on. Ja yksityiskohdat; porkkananpala, rohkelikot myöhempään luokassa... Kertakaikkiaan hienoa! Sitten tunnelma; miten se kihelmöi mukavasti miesten jäädessä luokkahuoneeseen, miten Severuksen hetkellinen heikkous välittyy lukijalle rivien välistä, kiivaus ja hengästyttävyys miesten suudellessa ja Severuksen tuska iskee palleaan lopussa kuin näkymätön nyrkki, kun tämä tajuaa ettei Harry ole Lily eikä voi tehdä tätä... Ihailtavaa.
Luettuani tämän nyt uudemman kerran mieleeni nousi ajatus, että Albus olisi edellisenä iltana pyytänyt/pakottanut Severuksen lupaamaan tappaa hänet, hieman sellainen kuva jäi, kun miesten mielialat kerrottiin alussa; Albus tyyni ja Severus hermostuneen huolissaan ja myöhemmin mainitessaan pohtineensa Lilya enemmän kuin koskaan, sain mielikuvan että mies olisi muistellut hänen kuolemaansa...
Kyllä kyllä, sääli tosiaan, ettei tämä ole enempää saanut kommentteja, sillä tämä on aivan loistava!Ja kiitän vielä tutti fruttia(jonka uusi ava on ihana!) syyllisyyden nostattamisesta!

Varmaan pisin kommenttini ikinä (sekin kertoo jo jotain) ;
-lumi
luminary regenerated

Do not go gentle into that good night,
Old age should burn and rave at close of day;
Rage, rage against the dying of the light.
- Dylan Thomas

piilopaikka

  • ***
  • Viestejä: 4
Vs: Vieraalla maaperällä
« Vastaus #3 : 16.05.2011 14:31:45 »
APUA
Nyt en kyllä tiedä yhtään mitä vastata, kehuryöpytystä x 2? Olette ihania ja pelastitte kyllä päivän ihan miljoonasti :D ja luminary päättelit kyllä terävästi, täsmälleen tuo oli taustalla, edellisenä iltana solmittu sopimus. Mietin pitkään että laittaisinko sen disclaimeriin mutta näköjään taisi viesti tulla perille ilmankin :)

Veditte nyt kyllä sanattomaksi. Kiitos. Näin todellakin aloittelevasta ficcarista tuntuu ihan superhienolta saada palautetta ja vielä noin ihanaa :')
entinen Hiivasieni, tajusin viimein miten kamala nimi se olikaan.