Author: Kettu
Genre: angst, drama
Pairing: H/D
Rating: sallittu
Disclaimer: En omista hahmoja, enkä biisiä.
A/N: Tästäkin saatte syyttää Nania. Tämän fanityttöisyys ei tunne rajoja ja pakottaa minutkin kirjoittamaan tämmöstä superangstia. Haastehan tämäkin oli Dead by Aprilin biisin (Promise me) pohjalta, mutta ficciin piti sisällyttää sanat: tee, kissa ja ruusu.
On varmaan sanomattakin selvää, että en oo täysin tyytyväinen lopputulokseen, mutta toivottavasti te tykkäätte.
||
Last goodbyes
Istut jälleen yksin huoneessasi, kädet polvien ympärillä. Et ole taaskaan juonut teetäsi, jonka ystäväsi ovat sinulle tuoneet. Ymmärrän tyhjän tunteen rinnassasi. Ymmärrän, että sinusta tuntuu vaikealta täyttää se aukko, jonka jätin katoamalla elämästäsi. Tiedäthän, että se sattuu minuun yhtä paljon kuin sinuun?
Into the fire on my own, hey,
I know I won't see your face again, hey
Tämä on viimeinen kerta, Draco. Tämän jälkeen en enää ikinä näe noita täydellisiä kasvojasi. Tajuan etten enää ikinä saa koskettaa rakastamaani sileää ihoa, en koskaan kuiskata korvaasi kuinka paljon sinua rakastan. Mikään ei todellisesti voi erottaa meitä. Älä siis koskaan unohda minua, rakas, sillä minulla ei ole muuta tapaa pysyä sinun sydämessäsi.
Are you sitting there alone, hey-ey,
Are you thinking like me, of the laughing times.Tiesimme molemmat alusta asti kuinka kiellettyä rakkautemme oli. Kumpikaan ei kuitenkaan maininnut siitä halaistua sanaa, sillä meille se ei merkinnyt mitään. Tiedän, että se toi salasuhteeseemme tiettyä maustetta, jännitystä. Tämä salaisuus oli vain ja ainoastaan meidän. Tiedät, etten kertonut siitä kenellekään, en edes lähimmille ystävilleni. He eivät voisi ikinä ymmärtää miksi rakastuin viholliseen. Mitä sinulla olisi tarjota, mitä muilla ei ole? Vastaus ei olisi ollut yksinkertainen, enkä edes luule, että olisin osannut vastata siihen. Sinä olet vain sinä.
Or of the sad and loving times?Elämä ilman sinua on vaikeaa, jos tätä enää siksi voi sanoa. Mitä antaisinkaan, että voisin nyt kietoa käteni ympärillesi ja ottaa surusi pois. En tahdo nähdä sinua näin, murtuneena ja haluttomana jatkamaan. Ole kiltti ja ymmärrä, että en tehnyt tätä omasta tahdostani. Jos minun tahtoni olisi toteutunut, me olisimme saaneet elää elämämme yhdessä. Vihollinen tai ei. Minulle sillä ei ollut enää mitään merkitystä, mutta sota oli säälimätön. Älä unohda, että olisin joka tapauksessa tehnyt mitä tahansa vuoksesi. Edes kuoleman edessä en epäröinyt, sillä tiesin tämän olevan ainoa keino. Ainoa keino pitää sinut turvassa kaikelta siltä pahalta, mikä ulkona vaani. Uhrasin itseni sinun takiasi.
Everything that's left of us
is fading away.Tiedän, että vihaat kliseitä. Muistan kuinka sinun oli vaikea hyväksyä sitä kuinka auttamattoman rakastunut olin sinuun ja niitä tapoja, joilla sitä ilmaisin. Tarkoitukseni on kuitenkin tosi, vaikka et siitä pitäisikään. Siksi tahdon muistuttaa sinua, että tahdoin sinun jatkavan elämääsi kaikesta huolimatta. Vaikka minä kuolisin, sinä eläisit kantaen muistoa minusta kuin kalleinta aarrettasi. Älä anna kenenkään viedä sitä sinulta. Muista meistä ne parhaimmat hetkemme, kun tutustuimme, kun rakastuimme ja kun tahdoimme elää vain toisiamme varten. Vaikka minä en viereltäsi enää heräisikään, muista ne hetket kun saimme käpertyä toistemme syliin nukahtaen sielut täynnä rauhaa ulkona riehuvasta sodasta huolimatta.
Promise me to think of us, as a time so wonderful.Aikamme yhdessä oli kuin taikaa ja jos saisin valita uudelleen, en muuttaisi siitä mitään.
Promise me to think of us, still bright, still colourful.Lupaa vaalia muistoamme, mutta kulkea elämässäsi eteenpäin. Olet vasta 18-vuotias, sinulla on vielä vuosia edessäsi.
Promise me to look back at us, as a time in your life, you enjoyed.Tiedän, että vihaat ajatusta siitä, että rakastuisit uudelleen. Tiedän, että tällä hetkellä ajattelet, ettei se olisi edes mahdollista. Draco, jälleen kerran pyydän sinua ajattelemaan järkevästi. Kuka tahtoo viettää koko elämänsä yksin? Älä jää paikoillesi vaikka mielesi tekisikin vain olla ja unohtaa kaikki muu. Sallin sinulle aikasi surra, mutta rajansa kaikella. Ulkona on vielä sota ja sinun on oltava vahva. Anna minun pysyä kilpenäsi, vaikka en vierelläsi voisikaan enää olla. Taistelukentällä liikut sulokkaasti kuin kissa, väistät vihamieliset loitsut kuten aina ennenkin. Tunne läsnäoloni, joka seuraa sinua mihin ikinä menetkään.
Kosketan poskeasi hellästi. Tunnet läsnäoloni, mutta et näe minua enää koskaan. Nostat pääsi, mutta silmäsi tuijottavat suoraan lävitseni.
”Harry?”
Älä kutsu minua tuolla äänelläsi. Tuska polttaa sieluani, kun en pysty vastaamaan.
”Älä jätä minua, Harry.”
Minä en jätä sinua koskaan.
”Minä tarvitsen sinua. En pärjää ilman sinua.”
Sinä olet vahva, Draco. Vahvempi kuin olet kenellekään muulle antanut ymmärtää. Tiedän, ettei minun tarvitse olla huolissani.
”Pidä huolta itsestäsi”, minä kuiskaan ja tunnen kuinka kyynel valahtaa poskelleni. Tämä sattuu enemmän kuin tuhat kidutuskirousta. ”Minä rakastan sinua.”
Suljen silmäni ja annan sieluni haihtua tästä ajasta ikuisuuteen.
Sinä samana yönä toit punaisen ruusun haudalleni. Tiesin, että se oli sinun tapasi sanoa viimeiset hyvästit. Silmissäsi loistaa se tuttu päättäväisyys, jolla saat tahtomasi. Hymyilen onnellisena ymmärtäessäni, että olet päättänyt jatkaa.
”Minä en koskaan unohda sinua”, sinä kuiskaat taivaalle ja käännyt hiljaa pois. Olen ylpeä sinusta. Kuolemakaan ei meitä ikuisesti voi pitää erossa.
||
