Kirjoittaja Aihe: Star Trek: DS9: Mitä sitten, jos ei platonista? (K-11) Julian Bashir/Elim Garak, one-shot / 2020 update: nyt myös podfikkinä!  (Luettu 5149 kertaa)

jossujb

  • Q
  • ***
  • Viestejä: 4 077
  • Peace & Love
Nimi: Mitä sitten, jos ei platonista?
Fandom: Star Trek: Deep Space 9
Paritus: Julian Bashir/Elim Garak
Genre: Draaman tapainen. One-shot.
Ikäraja: K-11
Vastuuvapaus: Paramount omistaa kaiken, minä se kun vain liekin muiden leluilla ilman rahallista korvausta.
A/N: Jos jotakuta kiinnostaa, niin tämä ficci löytyy myös englanniksi. Ihan itse olen kirjoittanut, en osaa sanoa kumpi näistä on itse asiassa käännös, kun työstin molempia yhtäaikaisesti :D Varmasti englannikielinen versio sisältää noloja suomalaisuuksia ja toisinpäin.


2020 päivitys: Erittäin ihana ja ystävällinen sambi on omaksi ja nyt myös meidän huviksemme lukenut tämän tarinan podfikiksi. Sen latauslinkin löydät tästä viestistä, tai kelaamalla topikin loppuun. Kiitokset hänelle, ja muistakaa lapset kommentoida myös häntä.





Mitä sitten, jos ei platonista?

Tämä heidän välinen juttu oli kaukana platonisesta ja Bashir kyllä tiesi sen takaraivossaan.

Tosin hän ei kutsuisi sitä seksuaaliseksi vetovoimaksikaan, tai miksikään romanttiseksi. Romantiikka totisesti oli niitä asioita joita ei voi liittää tähän nimenomaiseen cardassialaiseen räätäliin. Ei siksi etteikö Garak olisi tarpeeksi hurmaava rakastajaksi, mutta oikea rakkaus ei vain kasva valheista. Halu, miksei. Intohimo, ehkäpä. Mutta rakkaus? Tai ehkä ihmisperspektiivi romantiikkaan on Garakin sisällyttääkseen liian kapea. Siitä huolimatta, rakkaus ei ollut niiden kuvausten joukossa, joilla Bashir oli halukas kutsumaan heidän epätavallista kemiaansa.

Kuitenkaan sitä ei oikein voinut nimetä myöskään ystävyydeksi, sillä Bashir ei ollut oikein varma olivatko he ystäviä sinänsä. Outoa ajatella sitä niin, varsinkin kun Bashir kyllä näki miten puhtaasti hauskoja hänen ja Garakin lounaat yhdessä olivat. Mutta vaikka hän oli uskonut henkensäkin Garakin käsiin useammin kuin vain muutaman kerran, Bashir ei ollut niinkään varma tekisikö hän niin jos olisi vara valita. Siitä huolimatta, jostain uskomattomasta syystä hän tunsi olonsa kyseisen cardassialaisen ympärillä mukavaksi, nauttien kiihkeistä keskusteluista kirjallisuudesta, filosofiasta ja taiteesta. Mutta Garakista ei voi koskaan olla liian varma.

Ehkä heidän tunteensa olivat molemminpuolisia, tai toisaalta, ehkä ei. Oli niin tai näin, yksi asia oli varma – platoninen oli ihan yhtä väärä sana kuin romanttinenkin kuvaamaan mitään.

Ei sillä että Bashir halusi pohtia itseään ja Garakia näin paljon, mutta hän arveli olevan vain inhimillistä haluta kategorisoida ja lajitella kaikki mitä tuleekin vastaan. Käyttäytyminen olisi paljon helpompaa jos tietäisi mitä hittoa edes tapahtuu. Ehkä hän ei tuntisi itseään niin... jotenkin pois sijoiltansa, jos hän tietäisi mitä se on mitä hänellä ja Garakilla on?

Pitkään Bashir oli nähnyt Garakin jonkin sortin pulmana, mahdollisesti ratkaisemattomana sellaisena. Oli ihan oikeasti jännittävää vain kuunnella häntä ja arvuutella mitkä tarinoista oli tosia tai kuinka paljon noista sanoista oli valheita. Joka kerta kun he istuivat ja puhuivat ilmeni jotain uutta, ja jotakin muuta tuli hylättyä ristiriitaisena informaationa. Kuva muuttui koko ajan ja se juuri antoi ne kiksit jotka sai Bashirin tulemaan takaisin yhä uudestaan ja uudestaan. Tai, noin hän alun perin oli ajatellut.

Se oli sitten O'Brien, joka sivumennen vitsaili, että Bashir todellakin käyttäytyi niin kuin pihkaantunut poika Garakin seurassa (ja aina muisti lisätä, että jos hän oli, niin se olisi typerintä mitä hän on ikinä tehnyt. Hän oli hyvin todennäköisesti siinä oikeassa, ihastumiset cardassialaisiin vakoojiin – yksi tapa varmistaa oma vääjäämätön kuolema). Ja se oli sitten se kohta milloin Bashir alkoi epäillä omia motiivejaan. Garak ei ollut enää se ainoa mysteeri, nyt Bashirin täytyi selvittää myös itsensä. Oikeasti, kuinka on mahdollista, ettei yhtäkkiä tunne enää edes itseään ollenkaan?

Ironista tässä on se, että Garak oli jo hänet varmasti selvittänyt. Ei vain sano mitään. Paskiainen.

Niinpä, ilman epäilystäkään, heidän välillään oli paljon sähköä. Runsaasti latautuneista kosketuksia, joista Bashir sai kylmiä väreitä. Shokkeja joka kerta kun heidän kätensä hipaisivat toisiaan, tai kun Garak seisoi taas hieman liian lähellä... se oli ihan kunnon siveellisyyden rajamailla, muttei koskaan mennyt sen rajan ylitse. Voisiko se siltikin olla jollain tavalla seksuaalista? Vai vain Garakille tyypillistä röyhkeyttä?

Tässä vaiheessa Bashir oli valmis myöntämään, että siellä jossain oli todella mukana eroottinen elementti. Oli pakko olla. Sen ei ole väliä tarkoittivatko he sitä vai eivät.

Ehkä aluksi Bashir ei ollut ollenkaan tietoinen kyseisestä aspektista, mutta olemassa se oli, ihan alusta lähtien. Vai miksi sitä sähköiskua pitäisi kutsua, jonka Bashir koki kun Garakin kädet lepäsivät hänen olkapäillään ensimmäisen kerran? Bashirin oli täyttänyt riemu, kaikki sen olivat huomanneet.

Toiseksi, entäs ne joutilaat päiväunet, joita Bashir näki silloin tällöin? Varmasti tiedätte ne pienet ideoiden pätkät, jotka jumiutuvat aivoihin kun on liian tylsää tai liian rentoutunut. Jokainen on varmasti joskus löytänyt itsensä miettimästä millaista olisi epäsopivasti suudella tai hyväillä kaikkein parasta ystäväänsä, tai vihatuinta vihollistaan, tai pomoaan tai yleisesti ottaen jotakuta josta ei missään nimessä pitäisi ajatella niin säädyttömästi. Kaikilla on sellaisia hetkiä. Kun niin tapahtuu, niin sitä kai vain rutistaa kulmiaan ja nauraa omalle alitajunnalleen, mutta Bashir... no, Bashirille siitä tuli paljon isompi juttu kuin pitäisi.

Niin nyt Bashir löysi itsensä jatkuvasti miettimästä miltä kiihkeä suudelma tuntuisi, tai miltä tuntuisi olla intiimisti, ilman että hän olisi oikeasti halunnut mitään sellaista. Kuten sanottua, hän ei oikein voinut kuvitella suhdetta henkilöön johon ei voisi luottaa ollenkaan. Aivan sama mitä cardassialainen kirjallisuus sanoo rakkaudesta, Bashirille rakkautta ei ole ilman rehellisyyttä. Mutta samaan aikaan Bashir myös tiedosti, etteivät hänen tunteensa olleet pelkästään lihallisin. Niin, olisi kai ollut liian helppoa toivoa pelkkää muhinointia, eikös vaan? Totta kai sen piti olla jotain paljon monimutkaisempaa.

Ja ongelma on edelleen ratkaisematta. Ja ei ole mitään syytä olettaa, etteikö Garak ole tietoinen Bashirin dilemmoista, hän aina tiesi. On hänelle luonteenomaista tietää, sen näkee hänen omahyväisestä naamastaankin, ainoa asia josta voi edes olla varma. Ja jossain tuon kiusoittelevan hymyn takana on myös se ratkaisu, Bashir kirosi. Ei vain ollut pienintäkään mahdollisuuttakaan saada sitä tietoonsa, ei edes jos hän kysyisi suoraa (Eritoten ei, jos hän kysyisi suoraa).

Lopulta Bashirin oli pakko tulla siihen tulokseen, että kaikki oli arvoitusta, tämä heidän välinen juttunsa pysyy mysteerinä, koska niin Garak sen haluaa.

Ja mahdollisesti niin sen Bashir haluaa myös.


FIN

« Viimeksi muokattu: 29.11.2020 20:21:32 kirjoittanut jossujb »
Here comes the sun and I say
It's all right

Beelsebutt

  • old but not obsolete
  • ***
  • Viestejä: 4 643
K-kampanjasta huomenta o7

Ensinnäkin, en tiedä DS9:stä juuri mitään, joten fandom on uppo-outo! Näin ollen en myöskään tiedä, ovatko Bashir ja Garak ihmisiä, miehiä, naisia, lonkeroisia! Ficciä lukiessa tosin selvisi, että Bashir on ainakin miespuolinen ja ilmeisesti Garak ei ole ihminen 8 ) Mutta jännä aloitus oli kun tuntui, että on täysin tyhjän päällä — mulla ja Bashirilla on siis jotain yhteistä, ainakin inhimillisyys :P

Kauheesti olit viljellyt sivistyssanoja, ehkä liikaakin mun makuun, mutta en tiedä, johtuuko se vain fandomista/hahmosta, joten ei siitä sen enempää.

Tykkäsin kovasti ristiriidoista, pähkäilystä ja siitä, ettei oikeasti tiennyt mistä oli kyse, muutenkaan kuin fandomin osalta — siis en minä eikä Bashir x) Soutamista ja huopaamista tosiaankin! Bashir haluaa analysoida, mutta ei oikein uskalla tehdä sitä. Ehkä siksi, ettei haluakaan saada selville Ultimate Totuutta (sikäli mikäli sellaista on), tai koska kuitenkin tietää, että se voisi tuhota sen, mitä heillä ehkä on meneillään :D Mysteeri on joskus/usein/aina parempi kuin suora tie, vaikka itse kuinka koitan väittää toisin.

Pelien pelaamista, sitähän tää oli. Mä henkkoht vihaan pelejä, mutta toisaalta pidän niistä, mutta en kuitenkaan osaa pelata niitä itse 8 )

Juu, löytyihän tuolta muutama kohta, jonka tulkkasin finglismiksi, mutta ei ne silleensä häiritseviä ollut. Tsekkasin (nopeesti) myös ton enkkuversion, mutta tykkäsin enemmän tästä suomenkielisestä :)

Kiva ficci, täytyy muistaa noi nimet sitten kun joskus ehkä tutustun enemmänkin DS9:iin!


Kiitos tästä :-*
Bbuttis


// Haha, linkkivinkkikiitti! ;D ;D ;D

Garak: I have a clothing shop nearby, so if you should require ... something ... or simply wish, as I do, for a bit of enjoyable company now and then, I am at your disposal, doctor.
Bashir (his eyes nearly popping out, fidgeting): You are very kind, mister Garak.
Garak: Oh, it's just Garak. Plain, simple....

Together: Garak.


Aivan <333333 toi Bashirin kiemurtelu ja luukku auki tuijottelu ja panikointi : DDDDDDD Enpä yhtään ihmettele, että fanitat näitä kahta :D

Ahh, oon mä joskus kattonut jotain DS9-jaksoa/-jaksoja ilmeisesti, koska tunnistin ton teknisen äijän, jolle Bashir meni selittämään tavanneensa Garakin. Tai sit se on muissakin Trekeissä :E ... oon kyllä häpeällisen tietämätön ST-asioista nyt, alkaa hävettää. Pitänee ottaa ihan asiaksi katsoo ees jotain trekkejä. Onhan mulla monta jaksoa TOSistakin näkemäti :E

Muistelen, että mun ST-überkaveri kertoi DS9:n olevan joku B5-tyyppinen, tavallaan "saippuamaisempi" Trekkisarja, jos nyt oikein muistan :D

/// O'Brien! Se tyyppi on O'Brien!!! ;D ;D ;D
« Viimeksi muokattu: 26.11.2011 10:47:32 kirjoittanut Beelsebutt »
Beelsebuttin laari
sometimes my brain doesn't work so brain

jossujb

  • Q
  • ***
  • Viestejä: 4 077
  • Peace & Love
Beelsebutt, ha, vastaan kommenttiisi nyt joutessani saman tien, kun tuskin tätä kukaan muukaan on lukemassa. DS9 ei tosiaan ole Star Trekin tuoteperheestä se tunnetuin. Ei kuulu omiin suosikkeihinikaan, tosin Garak/Bashir on ehdottomasti paritusten kärjessä. Garakilla ja Bashirilla piti muuten olla ensimmäinen trekistä löytyvä homoseksualinen romanttinen suhde, ja sitä rakennettiinkin sellainen neljä kautta häpeämättömällä flirtilla siihen asti kunnes käsikirjoittajat säikähtivät mahdollista negatiivista reaktiota konservatiiviselta yleisöltä ja pistivät molemmille naisystävät ja tekivät kaikkensa ettei homoutta näy enää missään. Kielsivät näyttelijöitäkin ihkuttamasta toisiaan Star Trek-coneissa >:( Oikeastaan parituksen sisäistämiseksi ei tarvitse katsoa DS9:siä ollenkaan, tämä kahden ja puolen minuutin youtube pätkä oieastaan kertoo KAIKEN.

Hmm, joo, sivistyssanoja. Ehkä vähä Bashirin luonteesta ohitse, olisi sopinut Garakille kuin nappi otsaan. Niin siis, Julian Bashir on vähän lapsellinen ja naiivi DS9:sin Chief Medical Officer ja Garak on cardassialainen liskomies, joka kovasti väittää olevansa vain räätäli, joka oikeasti onkin sitten vähän kaikkea muuta. Eikä muuten missään vaiheessa, edes sarjan lopussa, voi olla ihan varma onko kyseessä hyvis vai pahis, status vaihtelee noin kymmenen kertaa aina yhdenkin jakson aikana.

Ei sillä nyt yritän mainostaa DS9:siä ihan hirveästi, kun verrattuna muuhun Star Trek-kamaan niin se ei vaan sykähdytä niin paljon. Katson sitä oikeastaan ainoastaan Bashir/Garakin takia^^

Kiitos kommentistasi, piristi tätä aamua.
Here comes the sun and I say
It's all right

sambi

  • ***
  • Viestejä: 11
Hei!

Äänittelin tuossa omaksi ilokseni tästä podin.

Halukkaat voi ladata/kuunnella sen täältä: Äänitteen latauslinkki

Kiitokset vielä jossujb tämän kirjoittamisesta :) ! Nautin sen lukemisesta kovasti.

Sylikisu

  • Höttöilijä
  • ***
  • Viestejä: 442
  • Mitähän tänään mailansa kanssa tekisi?
Jostain syystä painoin tätä linkkiä, kun istuskelin töissä. Johtui siitä, että törmäsin vastikään tähän paritukseen jossain meemissä, joka liittyi tuohon Youtube-pätkäänkin ja innostuin ajatuksesta. En varmaankaan olisi koskaan löytänyt tätä ficciä ilman, että se on nostettu esiin ja podficcinä oli helppo kuunnella töitä tehdessä. Tässä on minusta ihana lataus, joka syntyy vaivattoman oloisesti, teksti on yhtäaikaisesti hauska ja syvällinen, antaa ajattelemisen aihetta ja naurattaa. Just hyvä. Ei tietenkään voi olla pelkkää muhinointia vaan pitää olla jotain mutkikkaampaa. Luin tämän nyt myös kuuntelemisen jälkeen. Molemmat oli nappisuorituksia. Kiitos teille.  :)

jossujb

  • Q
  • ***
  • Viestejä: 4 077
  • Peace & Love
sambi on kyllä tosi kova kun podfikkasi, mä olen joskus miettinyt että poistaisin tämän tekstin mutta ei ja tiedätkö, tämä paransi mun itsetuntoani myös muiden vanhojen tekstien kannalta, että vaikka mä olisin ihan eri ihminen nyt niin joku voi silti näistä tykätä. Ja sitä paitsi, Garak/Bashir ei vanhene ikinä.

Sylikisu, no eiks ookin sambin ääni ihanan kuunnella. Garak ja Bashir on kyllä meemui tyyppei, DS9 ei muuten olen niin isosti tykätty kun muut Star Trekin haarat, mutta Garakkii kyllä meemutetaan aika ankarasti ja hyvästä syystä. Kiitos kommentistasi!

jjb
Here comes the sun and I say
It's all right

Myötätuuli

  • Neiti Herrasmies
  • ***
  • Viestejä: 489
Tämä oli loistava! :D Nyt oltiin niin ytimessä siinä, mistä näiden kahden välisessä kemiassa on oikeastaan kysymys.

Kuulun ehkä vähemmistöön siinä, että mielestäni oli hyvä ettei näistä kahdesta tullut koskaan sarjassa paria. Se salaperäisyys ja mitä jos -elementti olisi kadonnut siitä, jos sen aikaiset Star Trek -fandomin johtohahmot olisivat yrittäneet tehdä näistä tietoisesti mitään romanssia. Olen varma, että sitten siitä olisi kadonnut koko se mystiikka, joka tekee tästä kemiasta niin mielenkiintoisen. Onneksi näyttelijät piilottivat subtekstiin paljon meille faneille tulkittavaksi. ;D

Tähän mielenmaisemaani tämä fikki istui kuin nenä päähän. Bashir oli yhtä kujalla kuin useimmiten hän on, mutta hänen kompastelunsa sosiaalisissa suhteissa ja omassa identiteettikriisissään on varsin samaistuttavaa. Erityisesti pidin siitä, miten Bashir pohti, että omat päiväunet olivat karanneet käsistä jo hieman liian usein. ;D Ihastuminen on tapahtunut lähes huomaamattomasti, joten miksi sitä edes enää kutsuisi? Sopii hyvin hänen hahmoonsa, että vain yksi päivä tajuaa sen, mitä muut ovat tienneet jo aikoja sitten. Garak tietysti tietää hyvin kaiken, mitä on meneillään.

Tämä oli myös hauska, mikä on teksteissäsi aina ilahduttavaa. Ehkäpä tässä huvittikin se samaistuttavuus, mikä Bashirista huokui. :)

banneri ja ava by Ingrid