Sokeita hetkiä, joista puolet harhakuvia (S) || Blaise/Theodore

[Ruskapoika]

Nimi: Sokeita hetkiä, joista puolet harhakuvia
Kirjoittaja: Ruskapoika
Ikäraja: S //zougati muokkasi vastaamaan uusia ikärajoja
Paritus: Blaise/Theodore
Genre: en osaa sannoo, joten pakko draamaks vetää

Vastuuvapaus: En valitettavasti omista ketään hahmoista, vaan he kaikki kuuluu muun Potterversumin kanssa jumalaiselle ihmiselle nimeltä J.K. Rowling. Minä ainoastaan leikin ja omistan juonen.

A/N: Se on lyhyt, lyhyt ja lyhyt! Mutta mie olen siitä ylpeä. Hieman erilainen mitä tavallisesti kirjoitan, mutta toisaalta ihan virkistävää koittaa jotain uutta. Minttushkan synttärificci. Onnea paljon vielä kerran <3

Sokeita hetkiä, joista puolet harhakuvia
"A boy who won't stand up for himself becomes a man who can't stand up to anything"
— Khaled Hosseini

Poskien sisäpinnat rikki, hymykuopissa varjoja, kuiskauksissa salaisuuksia: niistä ei kerrota kenellekään. Hän pureskelee alahuulen pinnan rikki ja miettii miksi kesä on niin pitkä. Hän nyplää tyynyn kulmaa ja ajattelee sadepisaroita, kesää ja suudelmia huulillaan – Theodoren huulia omillaan.

Hiekanjyviä kuljeksii jalkojen mukana sängyn päiväpeitteelle, ja ne kutittavat paljasta selkää. Niistä jää hentoja painautumia iholle: ne kutittavat, jättävät pieniä viestejä, joista kukaan ei ota selvää - Blaise tahtoo selvittää niistä jokaisen. Hän laskee jokaisen hiekanjyvän sängyltään joka päivä (tai vähintään joka toinen päivä), laittaa lukemat ylös ja  laskee ne kesän päätteeksi yhteen. Lukema on joka kerta pienempi.

Ja Theodore väittää, että hän on päästään sekaisin. Hän ei ole sekaisin. Hän hönkäilee ikkunaan, kunnes se huurustuu hieman. Kesällä se vie aikaa, eikä lämpiminä öinä onnistu ollenkaan. Niinä öinä Blaise ottaa esille sormivärinsä ja piirtää niillä ikkunoihin kuvioita – niitä öitä on usea kesässä. Äiti aina huutaa sen jälkeen. Hän on vasta viisitoista, eikö hän saa olla enää lapsi?

Hyvää syntymäpäivää, hän toivottaa itselleen kesäisin keskellä yötä (vaikkei edes ole hänen syntymäpäivänsä) ja käy makaamaan keskelle huonetta matolle – matossa pitkät haivenet ja ne kutittavat jalkapohjia. Katon valo on liian kirkas, silmät sokeat hetken, kunnes taas alkaa nähdä: ja sitten sokeutuu taas hetkellisesti. Hän kuvittelee Theodoren kuiskimaan höpöjä hänen korvansa juureen ja suutelemaan leuanlinjaa, kaulaa. Narskuttamaan hampaitaan vasten korvanlehteä.

Harhakuvat ovat kauniita.

[Ruskapoika]

Usko poies, tää ei oo min täydellinen mielipide Blaisesta Tuli vain sellainen olo, että haluan kirjoittaa ihan erilaisen ficin kuin mitä Blaisesta ajattelen - kylmä, laskelmoiva ja juonitteleva. Täytyyhän jokaisesta olla joku hullu mielikuva ja tulkinta.

Khaleid Hosseini on nam, häneltä voisi lukea ikuisuuksiin vaikka mitä. Ja ihanaa, että sain Blaisesta tärähtäneen. Se oli suuri tarkoituksenikin.

Ilmaisutyyli oli mukavan vaivihkainen

Hihi, kiitos ^^ Tuosta voin päätellä, että onnistuin siinä, mikä on ilahduttavaa. Tämä oli hieman erilainen mitä tavallisesti nimittäin kirjoitan.

Waah, en osaa vastata siulle kunnolla mitään, mutta kiitos itsellesi kommentista, mussukka

[Odo]

Ooh, tämä oli jännä! Tässä on tuo sinun kuvailusi taas tämmöistä tarkkaa ja ihanaa, kuten sanon, joka kerta ja tällaiseen pieneen pakettiin sitä mahtui myöskin todella paljon ja jollain tapaa näin tässä sellaista pientä surrealistusuutta (?) kait se on se sana, mitä hain takaa. 

Kuvittelen Blasen ihan erilaiseksi, mutta niinhän sä olet itsekin sanonut kuvittelevasi ja näin, mutta ei se haitannut. Tavallaan tuo, että kuvitteli Blasen tekemään nuo jutut, laskemaan kivet, piirtämään ikkunassa, kuvittelemaan Theon hänen vierelleen (<3) ja kaikkea loivat kontrastia sille kylmälle Blaselle. Theosta plussaa<3

En osaa sanoa mitään viisasta joo, mutta yritin kerrankin kommentoida niin ettei oo tuhat "ihana" sanaa. 

Kiitus Ruskapoikaseni<3 

[Ruskapoika]

Hihi, toinen kommentti jo tähän <3 Me likey ^^

Tää on min omasta mielestäkin jännä. En edes tiedä miten tää lähti syntymään, mutta syntyipä kuitenkin ja nyt olen ihan tyytyväinen, että jopa julkaisin tämän (aluksi, kun tästä virheitä napsin poies olin sillein "hemmetti, tää on jotain nii outoo, etten uskalla julkasta", mutta jotenkin tää vaan pääty tänne). Blaise/Theodore on kiva paritus (tyhmä kun olen, enkä hettiä kunnolla ossaa kirjoittaa...) ja Blaisesta täytyy aina välillä tehdä hieman hullu, juuri sen kylmän rinnalle Kontrastit on kanssa kivoja <3

Tossa kommentissa oli ihan tarpeeksi järkevää poksusein Mie kiitän ja kumarran kommentistasi mussukka <3

[Resonanssi]

oho, olipa jännä ficci Blaisesta.

kun itsekin ajattelen Blaisukan kylmänä ja jne...tiiät kyllä

suloista miten hän ikävoi Theodorea, mutta Theoa ei kuitenkaan tässä ficissä ollut.

tää paritus voisi olla canon jos Theo olisi isommassa roolissa kirjoissa

mä en tajunnut että Blaise olisi tässä hullu.
tuli muuten vaan pehmustettu huone mieleen

se taiankin olla mä joka sekoon

[Ruskapoika]

Hihi, jo toinen, joka pitää tätä jännänä Mutta myönnän edelleen, tämä oli ehkä hieman jännä, mutta toisaalta olen tästä ylpeä. Joo, tiiän kyllä, koska itekin kuvittelen hänet todella erilaiseksi kuin tässä: kylmä, rauhallinen, maineestaan huolehtiva. Mutta hei, aina täytyy löytää jotain erilaista peliin mukaan! Ja Theodore/Blaise voisi kyllä olla canon paritus <3 Harmi vain, että Row-täti on antanut niin pienen osan Theodorelle :/

Ollaan yhdessä hulluja <3 Kiitos kommentistasi, Resonanssi

[Arte]

Oh nam, luihuisparituksista on aina mukava lukea! Blaise/Theodore, nätti paritus. Pidän molemmista hahmoista, ja olit kirjoittanut Blaisen pehmeäksi, ajattelevaksi, haaveilevaksi pojaksi, mikä on erittäin hienoa vaihtelua perinteiseen kuvaan verrattuna. Theo jäi vähän taka-alalle, mutta olit valinnut hyvin poikaan kohdistuvat viittaukset täydentäen pojalla Blaisen hahmoa.

Suloinen pieni teksti. Nättiä kieltä. Verbi hönkäillä tosin tarttui hieman silmään, se tökkää ainakin minun mielestäni karuudellaan tässä eikä siksi sovi kovinkaan hyvin näin kauniskieliseen tekstiin. Tuli heti mieleen, että "henkäillä" tai jotain muuta vastaavaa uppoaisi paremmin kontekstiin.

Tässä on joitain hieman hämmentäviä ristiriitoja ja toistoja. "[A]jattelee sadepisaroita, kesää" - miten sadepisarat ja kesä liittyvät tässä yhteen? Hämmennyin lukiessani, koska sade toi heti mieleeni syksyn, mutta sitten taas mainitset myöhemmin usein (ehkä vähän turhaa toistoa? (; ), että nyt on kesä. Ja Blaisehan on puhdasverinen, joten hänen huoneessaan tuskin on katosta roikkuvaa kirkasta valonlähdettä.

Katon valo on liian kirkas, silmät sokeat hetken, kunnes taas alkaa nähdä: ja sitten sokeutuu taas hetkellisesti.

Tämä oli näppärä lause ja ideana hyvä. Ensin kuvataan oikeaa sokaistumista ja sitten pään sisäistä, tykkäsin tästä. Muutenkin nuo Blaisen haaveilut Theosta ovat todella suloiset ja saavat miettimään, millaiset välit pojilla oikein on.

matossa pitkät haivenet ja ne kutittavat jalkapohjia.

Söpö! Rakastan tällaisia lauseita ja kirjoitan niitä paljon itsekin. Huomaa, ettet yleensä kirjoita tällaista tekstiä, mutta harjoittelemalla oppii ja tämä oli hieno alku. Tällaisia tunnelmallisia pätkiä voisin lukea lisääkin!

Kiitos. (:

[Ruskapoika]

Minä kiitän puolestani rakentavasta ja hymyä nostattavasta kommentistasi, Arte. Tuosta toistosta... Tuli luettua nyt uudestaan itsekin läpi ja näköjään siellää on sitä paljon, mutta toivottavasti se ei paljoa siellä häirinnyt. Ja mie itse miellän kesän ja sateen yhteen hyvin monesti (allekirjoittanut rakastaa kaatosateessa juoksentelua kesäisin), mikä toisinaan näkyy miusta persoonana aika lailla läpi. Ja se taas heijastuu ficceihin paljon Blaise/Theodore on söpö paritus, todellakin ja muutenkin pahisparitukset on nams <3

[Feliicia]

Theo/Blaise on tosi söpö paritus<3

Äiti aina huutaa sen jälkeen. Hän on vasta viisitoista, eikö hän saa olla enää lapsi?

Tämä oli ihana kohta.

Kirjoitit tämän tosi kauniisti, kiva lukea tälläisiä lyhyitä, jos on kiire. No, minulla ei ole, mutta kuitenkin:)
Toi antaa ihan erinlaisen vaikutelman Blaisesta. Ja se tässä olikin ihanaa, plus Theodore ja ihana kuvailu

[Ruskapoika]

HarryPotterFan4Ever, kiitos kommentistasi, joka piristi valvottavaa yötäni (sen siitä saa, kun jättää kirjan lukemisen viime tinkaan) Hihittelen täällä kehuillesi ja tulee taas sellainen onnistunut olo. Blaise/Theodore on valtaisan ihana paritus toden totta.