Kosketuksen jättämä kaipuu, K-11

[Dria]

Kirjoittaja: Dria
Beta: -
Genre: Draama, Angst, Tunnelmointi
Pari: Ankeuttaja/Voldemort
Summary: Jäinen kosketus sai kylmät vilistämään kulkemaan pitkin lyhyemmän miehen ihoa.
Ikäraja: K-11 // Beyond lisäsi.
Haasteet: Perspektiiviä parittamiseen (väärin)
A/N: Mitä voin sanoa? Halusin kirjoittaa tunnelmallista  ankeuttajasta… Siinä kaikki. Ai ja en omista HP:ta. Jne…
// otsikko vaihdettu, koska vanha oli klisee

Kosketuksen jättämä kaipuu


Kruunukynttilän lepattava liekki maalasi varjoja jo valmiiksi hämärään huoneeseen. Varjot tanssivat seiniä kiertävillä kirjahyllyillä, kirjojen selkämyksillä ja kertoivat omia tarinoitaan. Pienen huoneen ainoaan ikkunaan muodostui hitaasti jäisiä kukkasia. Huoneen ilma oli kylmää, se sai hengityksen huuruamaan.
Huoneen rauhallisen äänettömyyden rikkoi vain hengityksen rahina, kun pimeässä erottuvat kaksi siluettia pysyivät liikkumattomina. Heitä olisi voinut kuvitella patsaiksi, niin liikkumattomia he olivat, ja näyttivät sulautuvan huoneeseen.

 Pitempi heistä, väljään kaapuun pukeutunut mies liikautti päätään hieman. Hän katsoi liikkumatonta seuralaistaan pää kallellaan kuin miettien, mitä tehdä. Hänen kaapunsa hulmusi äänettömästi, vaikka huoneessa edes ilma ei uskaltanut liikahtaa painostavan tunnelman keskellä.

Hahmot katsoivat toisiaan haastavasti. Lyhyemmät miehen silmät kimmelsivät heikossa valossa, jonka raskas ilmapiiri tuntui näivettävän lähes olemattomaksi. Hän kohtasi pidemmän miehen hupun varjoihin kätkeytyneen tyhjyyden silmää räpäyttämättä.

Lopulta pidempi hahmo alistui, liikahti kohti lyhyempää miestä. Harmaat, kuolleet kädet koskettivat toisen kaljua päätä ja liukuivat niskaan. Liikkeissä oli varovaisuutta, hupun suojissakin pitempi hahmo varoi kumppaniaan, josta huokui vaarallisuuden aura.

 Jäinen kosketus sai kylmät väreet vilistämään pitkin lyhyemmän miehen ihoa. Hän tunsi kylmät sormet ihollaan, ne polttivat jälkiä hänen vaaleaan ihoonsa ja veri pakeni hyytävän kylmyyden tieltä.

Pidempi hahmo kietoi kätensä omistavasti toverinsa ympärille ja heidän vartalonsa painautuivat yhteen. Jää kohtasi tulen, pelko pahuuden. He kaksi seisoivat huoneen paksulla matolla, jonka päälle oli muodostunut jäinen kuori.

Kylmä suu seurasi sokeasti miehen leuan kaarta painaen kevyitä suudelmia iholle. Hupun sisällä roihusi palava halu maistaa kiellettyä hedelmää, toisen miehen sielua. Huoneen toisessa päässä aiemmin liikkumattomana maannut käärme nosti päätään valmiina hyökkäämään, kuin vaistoten hahmon ajatukset.

Lopulta hahmo vetäytyi kauemmas, katosi huoneesta kuin taikaiskusta koleaan ulkoilmaan. Kylmyys, sade ja viima eivät häirinneet häntä.

Pimeään huoneeseen tulvahti lämpöä. Toinen mies katsoi silmät lasittuneina eteensä. Mielessään hän tunsi yhä toisen viileän kosketuksen kasvoillaan, kielletty kosketus oli polttanut häntä sisältä.

 Huulet vain jäivät kaipaamaan kuolettavaa suudelmaa.

Kiellettyä suudelmaa.


***

Fin

A/N2: Jos viitsit lukea tänne asti, onko liikaa pyydetty, että jätät jonkinlaisen lyhyen kommentin? Ruusuja, risuja?

[Tyynis]

Tää oli jotenkin ihanan erilainen siihen mitä olen vähään aikaan lukenut. Jotenkin tämä paritus  ei tuntunut edes oudolta sen jälkeen kuin luki tämän, se oli jotenkin jopa järkeen käypä,

Jää kohtasi tulen, pelko pahuuden

Aivan mahtavaa.

Sitten tykkäsin tuosta alun kuvailusta ja erityisesti tuosta ekasta kappaleesta sellaiset sanat ja sanaparit maalasi varjoja --kirjojen selkämyksillä ja kertoivat omia tarinoitaan. äänettömyyden rikkoi vain hengityksen rahina. Muutenkin minun mielestäni ensimmäinen kappale loi hyvin mielikuvan millaisessa tilassa ollaan.

Ääh, järkevä sanottavani on kadonnut jonnekin, mutta lukumerkkiä sinä kaipasitkin 

[coffeeholic]

Mielessään hän tunsi yhä toisen viileän kosketuksen kasvoillaan, kielletty kosketus oli polttanut häntä sisältä.

Kaunista. Kylmää. Kiellettyä.

Huulet vain jäivät kaipaamaan kuolettavaa suudelmaa.
Kiellettyä suudelmaa.

Kaunista tämäkin. Jotain olisi valmis ottamaan vaikka kuolisi.
Kiitos kauniista ja kylmästä ficistäsi.

~Shakira

[Dria]

Tyynis, minusta tuo oli erittäin järkevää. Kuvailut olivat välillä aika vaikeita, varsinkin juuri tuo alku. Hyvä, jos ne eivät lyöneet yli tai mitään muuta ja jopa pidit niistä. Ankeuttaja/Voldemort ei ole ehkä tavallisimpia, joten on kiva kuulla sen sopivan tähän.

Shakira: Hyvä että pidit ja se oli mielestäsi jopa kaunista

Kiitoksia kommenteistanne. Ne piristivät päivääni 

[Claire]

Oho. En ole muistaakseni koskaan lukenut ficciä, jossa päähenkilönä olisi ankeuttaja ja vieläpä vähemmän olisin pystynyt kuvittelemaan, että on sellaisiakin ficcejä (tai ainakin yksi ficci), johon paritukseksi on paukautettu Voldemort/Ankeuttaja - vaan miksipä ei? Mikä tahansa käy, kun on näin hyvä kirjoittaja. Sitäpaitsi kyseiseisien hahmojen välille voisi jotain kuvitellakin - ei tietenkään mitään siirappitäytteistä fluffya (uskonpa, että vaikka olisi kyseessä kuinka hyvä kirjoittaja tahansa, niin en voisi kuitenkaan oikein nauttia moisesta lukukokemuksesta. Hyi.), mutta molemmathan ovat kylmiä öö... olentoja? henkilöitä, salaperäisiä pahiksia, joten ehkä sillä tavalla. Joten kiitos, tämä tosiaan oli hyvin kirjoitettu ja todella mielenkiintoista vaihtelua.

Nuo ankeuttajat ovat jääneet Rowlingin kirjoittamina hiukan etäisiksi minulle, sillä eipä niitä olla oikein muiksi kuvailtu kuin 'tunteettomiksi sielun varastajiksi' tms. Oli mielenkiitoista lukea fic, joka käsittelee ankeuttajan tunteita, jos niitä nyt siksi voi kutsua.

Sait muutenkin pidettyä hyvin tehdyn jäätävän tunnelman yllä koko lyhkäisen ficceröisen ajan. Pystyin helposti kuvittelemaan itseni tuonne huoneeseen sivustakatsojaksi. Otsikkokin kliseisyydestään huolimatta sopi tarinan ajatukseen ja kuvasi sitä täydellisesti. Sait tänne ruudun taakse pienen, jäätävän hiljaisuuden hetkeksi. Hyvällä tavalla siis. Koko fic pisti jotenkin miettimään kyseistä paritusta, kuinka nerokas ja silti niin vähän käytetty se on. Ja tottakai hyvällä kirjoitustyylillä oli osuus asiaan. Loppu muutenkin kruunasi koko ficin.

Joo, anteeksi tämmöinen päätön kommentti, vaikea kuvailla mitään nyt ja plääh. Pidin tosi paljon, sen voin sanoa. Tulen varmaankin lukemaan lisääkin ficcejäsi. Kiitos tästä!

[Dria]

Claire: Pakko tunnustaa, että harkitsin fluffin kirjoittamista, mutta siitä ei tullut mitään.  Ideana se ei toiminut ollenkaan. Itseäkin harmittaa, että ankeuttajista on hyvin vähän ficcejä. Olen törmännyt yhteen, jossa käsiteltiin ankeuttajan suudelmaa, mutta ei ankeuttajan näkökulmasta. Juuri koska ankeuttajat jäivät taka-alalle kirjoissa, halusin kirjoittaa niistä. Pakko siellä hupun takana jotain on olla, ja halusin luoda oman tulkintani ankeuttajasta.

Pakko myöntää että Voldemort/Ankeuttaja kuuluu rareen, enkä ollut varma, pitääkö kukaan muu paria hyvänä. Hyvä tietää, että se kuitenkin toimi ja ficin tunnelma välittyi sinulle ruudun taakse. Kuvailevaa tekstiä on minusta vaikea kirjoittaa, enkä ollut varma, olinko lyönyt yli joissain kohdin.

Minusta kommenttisi ei ollut päätön, se oli loistava ja piristi iltani täydellisesti 

[Belsissa]

Tämäpä oli erilainen, omaperäinen ficci!

Avatessani ficcisi ajattelin edessä olevan jälleen jokin angstikertomus siitä, kuinka joku saa ankettajalta suudelman. Uskalsin vain vaivihkaa toivoa, että tulossa olisikin jotain näin hienoa. Tämä ei todellakaan täyttänyt odotuksiani, vaan ylitti ne reippaasti. Tässä ficissä tuskan aihe ei ole suuteleminen vaan suutelematta jättäminen.

Koko fic pisti jotenkin miettimään kyseistä paritusta, kuinka nerokas ja silti niin vähän käytetty se on.

Samaa mieltä minäkin. Voldemort ja ankeuttaja... Aluksi pidin ajatusta hieman kummallisena, vieroksuin sitä, mutta nyt totuttuani se tuntuukin suorastaan nerokkaalta. Jos Voldemortilla koskaan olisi ollut minkäänlaista rakkaus- tai seksielämää (en kyllä osaa kuvitella näiden välille mitään seksiaktia kumminkaan, mutta jotakin lievempää kyllä) niin olisihan loogista, että toinenkin osapuoli olisi vastaavalla tavalla pimeyttä täynnä kuin hän itsekin.

Kuvauksesi oli hienoa ja tunnelma käsin kosketeltavissa,  mutta otsikko pahasti klisee. Olisit voinut käyttää hieman enemmän nokkeluutta sitä keksiessäsi, sillä pitäisihän tällaisen ficin kirjoittajalta sitä löytyä. Muuten ficissäsi ei ole juurikaan moitittavaa, vaan lukukokemus oli oikein hieno!

Pitempi heistä, väljään kaapuun pukeutunut mies liikautti päätään hieman.

Huolimattomuusvirhe, pidempi!

[Dria]

Belsissa, kiitos virhebongauksesta  Otsikon suhteen olen samaa mieltä, se on klisee, mutta aivoni löivät tyhjää. Kokeilin ehkä kymmentä eri otsikkoa mutta mikään niistä ei sopinut.

Kiva kuulla, että uskaltauduit lukemaan ficin, vaikka pari kuulostaa oudolta, ja että lukukokemuksena tämä oli hyvä.

[jesper]

Vau. Tämä oli niin..erilainen, ja hieno. Bongasin tuon parituksen ja mielenkiinto heräsi, oli aivan pakko tulla lukemaan. Enkä kadu yhtään, nautin tosi paljon tosta kuvailusta, se upposi muhun ihan täydellisesti. Ihan kuin itsekin olisin ollut siellä huoneessa, tuntenut itse hahmojen ristiriitaiset tunteet. Se oikeasti osoittaa että kuvailet tosi hyvin! Tykkäsin 

[Dria]

Kiitos, Jesper.  Mukava kuulla, että tunne välittyi ruudun sille puolen