Nimi: Viimeinen mahdollisuus
Kirjoittaja: minä, Päärynä
Beta: ei :/
Genre: Draama, one-shot
Ikäraja: Sallittu
Paritus: H/D
A/N: Toivottavasti mua ei murhata kun kirjoitan H/D:tä, vaikka tunne olevani siinä surkea, mutta kuuntelin tätä The Scriptin Talk you Down -biisiä tossa yks päivä ja mietin kuinka siisti olis kirjottaa tästä ficci, ja sitte kun lähdin toteuttaa tätä, niin Draco ja Harry vaan oli ainoo oikee valinta. Ei tästä ehkä tullu ihan sellasta kun olisin halunnu, mutta tässä se nyt kuitenkin on.
Viimeinen mahdollisuus
Draco jähmettyi keskelle olohuonetta, tuli aivan hiljaista. Hän oli varmasti kuullut väärin, olihan? Harry ei ollut voinut sanoa Hyvä on sitten, minä lähden. Sehän olisi järjetöntä? Eikö olisikin? Dracohan ei olisi tullut toimeen ilman Harrya, miten Harry voisi siis sanoa jotakin niin mahdottomalta kuulostavaa. Harry näytti tuijottavan Dracoa ilmeettömästi, kuin odottaen vastausta johonkin. Draco tunsi valahtavansa kalpeaksi. Hän oli kuullut oikein. Harry aikoi jättää hänet. Miksi? Olivathan he riidelleet aikaisemminkin, ei tämä riita ollut muista poikkeava, eihän? Draco tuijotti Harryä takaisin, mitä tämä oikein odotti Dracon sanovan? Kyllähän Harry tiesi, mitä hän merkitsi Dracolle. Sehän oli itsestään selvää. Ja siltikin Harry halusi hylätä hänet.
Harry huokaisi ja nappasi salkkunsa. Draco tiesi, että Harry piti salkussa mukanaan perustarvikkeita, kuten shampoota ja hammasharjan, koska ei koskaan tiennyt joutuisiko viettämään yön poissa kotoa työnsä vuoksi. Harry vilkaisi Dracoa vielä kerran. Draco avasi suunsa sanoakseen jotain, mutta ääntäkään ei tullut. Mitä hän muka voisi sanoa?
Harryn kasvoilla välähti jotakin. Draco ei tiennyt miten tulkita se. Oliko se pettymystä? Vai oliko se ollut toivoa? Pian mies kuitenkin pudisti päätään ja nappasi kännykkänsä piirongilta. Draco kuuli Harryn mainitsevansa heidän osoitteensa puhelimeen.
- Harry. Minä en ymmärrä, miksi sinä olet lähdössä?
- Juuri siksi, Draco. Sinä et koskaan ymmärrä. Et ymmärrä, miksi pitäisi soittaa, jos ei tulekaan kotiin. Et ymmärrä, miksi se on väärin, että sinä saat mennä kuten haluat, mutta minun pitää aina odottaa kiltisti kotona. Et ymmärrä, miksi minun täytyy viettää aikaa kuraverisen ja verenpetturin kanssa. Et ymmärrä koskaan yhtään mitään. Olen kyllästynyt vääntämään rautalangasta sinulle, mitä tunnen. Itse kun taas et selvästikään tunne yhtään mitään! Harry riuhtaisi oven auki.
- Mutta Harry! Kello on kolme aamuyöllä! Mihin sinä kuvittelet tähän aikaan meneväsi! Draco parahti. Harry vilkaisi Dracoa ja astui ulkorapuille.
- Ystäviäni asuu keskustassa.
Ovi pamahti kiinni.
Draco hoipersi keittiöön ja etsi kaapista tupakat. Ei mahdollista. Hän otti vapisevin sormin yhden ja hapuili sytytintä kaapin perältä. Tämä on unta. Hän sai vihdoinkin savukkeen huultensa väliin ja sytytti sen. Painajaista. Savu kulkeutui hänen keuhkoihinsa, ja hän rentoutui hieman. Miksi? Draco vaipui ajatuksiinsa. Hän muisteli heidän yhteistä aikaansa. Olenko tosiaan niin kusipää, että päästän hänet menemään? Hän ei ehkä ollut ollut maailman paras poikaystävä. Kyllähän minä sanoin hänelle, että rakastan häntä? Draco ei muistanut, oliko koskaan todella sanonut sitä. Hänellä oli ollut tarkoituksena sanoa se. Mutta pelkäsin nolaavani itseni Hän oli kyllä käynyt melko usein baareissa. Eikä hän koskaan soittanut jos menikin Blaiselle yöksi. Pelkäsin hänen alkavan merkitä minulle liikaa. Draco tajusi olleensa idiootti. Enhän minä voi elää ilman häntä. Hän tumppasi tupakkansa ja nappasi nahkatakkinsa naulakosta. Harry ei ollut voinut ehtinyt vielä kovin kauas. Ja todennäköisesti Harry oli menossa Weasleyn luokse. Draco ei ollut käynyt siellä kertaakaan, mutta Harry oli kertonut tämän asuvan aivan Lontoon keskustassa lähellä Victoria asemaa. Hän toivoi todellakin löytävänsä Harryn sieltä.
Draco ei ollut aivan varma, mitä aikoisi sanoa, jos todella löytäisi Harryn. Tärkeitäntä on, että sanon, mitä tunnen ja että saan hänet vakuttuneeksi. Dracosta tuntui kuin heidän suhteensa horjuisi kallionkielekkeellä, ja kaikki riippuisi siitä, mitä hän tekisi. Mutta oli vihdoinkin aika toimia niinkuin sydän sanoi, sen Draco ymmärsi. Vain niin saan sinut näkemään kuinka paljon merkitset minulle, ja kuinka kauniin asian olemme tuhoamassa.
Draco kurvasi sivukujille oikaistakseen. Merlin sentään, kuinka idiootti olenkaan ollut. En ole arvostanut Harryn ystäviä, enkä kunnioittanu meidän suhdettamme sen vertaa, että olisin yrittänyt pitää sitä kasassa.
Draco kiihdytti vauhtia entisestään. Harryn kuvat välähtivät hänen päässään. Harry aamulla hiukset pörrössä. Harry juuri suihkusta tulleena, vain pyyhe lanteillaan. Harry keittiössä paistamassa kananmunia essussa As hot as this stove. Draco löi nyrkillä ohjauspyörää. Miksi hän oli näin idiootti. Yhtäkkiä siniset valot vilkkuivat jossain hänen takanaan. Mutta Draco ei voinut hidastaa. Aikaa ei ollut loputtomiin. En anna heidän saada minua kiinni, minun on saatava kerrottua Harrylle, mitä tunnen.
Draco saapui kadulle, jossa kuvitteli Wealeyn asuvan. Harry oli joskus maininnut, että Ronin asunnon lähellä oli loistava leipomo. Draco näki yhden konditorian sivusilmällä ja toivoi tulleensa oikealle kadulle. Hän huomasi kadun toisessa päässä taksin ja painoi kaasua. Kaikki tuntui riippuvan siitä, ehtisikö hän Harryn luo ennen kuin tämä ehtisi sisälle.
Hahmo astui ulos taksista. Draco oli jo melkein kohdalla. Hahmo lähti kulkemaan kohti asuntoja. Draco jarrutti ja hyppäsi ulos autosta niin nopeasti kuin vain pystyi. Harry katsahti häneen, mutta jatkoi kävelyään. Ei kai vielä ole liian myöhäistä? Draco huusi Harryn perään, mutta mies ei hidastanut vauhtiaan.
- Olen ollut todellinen kusipää.
Draco kuuli Harryn askelten etenevän päättäväisesti kohti vihreätä ovea kadun toisella puolella.
- Mutta mä rakastan sua!
Koko katu kaikui hiljaisuudesta.
I can feel the colour running
As it's fading from my face
Try to speak but nothing's coming
Nothing I could say to make you stay
Grab your suitcase call a taxi
It's 3am now where you gonna go?
Gonna stay with friends in London
And that's all I get to know
Just a cigarette gone
No you couldn't be that far
I'm driving my car to where I hope you are
Maybe I can talk you down
Maybe I can talk you down
We're standing on a tiny ledge
Before this goes over the edge
Gonna use my heart and not my head
And try to open up your eyes
This is a relationship suicide
Cos if you go, I go
Cos if you go, I go
Taking shortcuts through the alleys
While you're racing through my mind
Cops can chase but they won't catch me
Not before I get to speak my mind
If there's still time Oh
We're standing on a tiny ledge
Before this goes over the edge
Gonna use my heart and not my head