Ficin nimi: Pigs can too fly!
Kirjoittaja(t): cullenvampire01
Kääntäjä: -jjassuu
Beta: Ei ole, yritän pärjätä itse.
Fandom: Twilight
Tyylilaji/Genre: Humor
Ikäraja: K9 kirjoittajan mielestä, mun mielestä ois joku K11
Päähenkilö: Emmett
Yhteenveto: Katsotaan, mitä tapahtuu kun Emmett päättä, että sikojenkin on lennettävä.
Varoitukset: Älkää kokeilkö tätä kotona! Loppu spoilaa vähän Epäilystä. KiroiluaT/N: Tää on vaan niin hauska
(totta kai, kun Emmett on kyseessä !) Toivottavasti tykkäätte =) (alkuperäinen:
http://www.fanfiction.net/s/5265670/1/Pigs_Can_Too_Fly ) // On lupa kääntää
-----
EmPOV"Possuu! Rakastan sinua Possu! Sinusta tulee lemmikkini, sitten kun olen valmis!" Huusin lemmikkipossulleni. "EDWARD! MISSÄ OLET?! TARVITSEN APUA!"
"Emmett, seisot vieressäni", Edward vastasi rennosti.
"Oho. No tarvitsen apuasi."
Edward huokaisi. "Mitä tarvitset? Ja ei, en yritä saada Rosalieta sekstaamaan kanssasi, sen jälkeen mitä viime kerralla kävi", hän keskeytti, ja alkoi muistelemaan. Olin rikkonut Rosen punaisen BMW M3:n tuulilasin, koska ovet olivat lukossa ja olin halunnut mennä katsomaan leffaa, jota olin pilkannut. Rangaistukseksi en saanut seksiä kahteen viikkoon. Kolmen päivän jälkeen olin ärsyttänyt Eddietä niin paljon, että hän meni kysymään Roselta voisiko tämä harrastaa seksiä kanssani yhden kerran, jotta olisin hiljaa. Rosie ei kuunnellut Eddietä ja potkaisi häntä... aralle... alueelle. Ennen kuin Carly tuli, Eddie ei voinut tehdä mitään, koska oli niin kovissa kivuissa... sieltä.
"En ajatellut pyytää sitä, mutta miksi Eddie?"
Eddie alkoi murista. "Hui, pelottaa", pilkkasin. Eddie hengitti pari kertaa syvään, ennen kuin jatkoi.
"No miksi sitten.. ooh." Edward kuuli ajatukseni.
"Possu, lopeta kahvikupista juominen! Minulla on sinulle jotain kerrottavaa", kerroin Possulle, kun nostin hänet ja tuijotin suoraan hänen silmiinsä. "Possu, sinä aiot lentää!"
"Ja mihin tarvitset minun apuani? Miksei joku sellainen, jolla ei ole elämää, niinkuin Mike Newton, voisi auttaa sinua? " Eddie kysyi. "Ja älä kutsu minua Eddieksi! Ja tiedät, miten paljon Carlisle inhoaa sitä, että kutsut häntä Carlyksi", se typerä ajatustenlukija vampyyri lisäsi.
Eddi- eikun - Edward vastasi minulle kaventaen silmiään. Minun pitäisi olla hänelle kiltti, jos haluan, että hän auttaa minua saamaan Possun kiinni.
"Mike Newtonilla on elämä. Hän tarkkailee Bellaa", Edward oli juuri sanomassa jotain. "Mitä? Totta se on. Katso häntä vaikka aina lounaalla. Se on ilmiselvää. Jessica Stanley sanoi eilen Bellalle, että hänen pitäisi pysyä kaukana Mikesta." Eddi - hitto vie - Edward näytti raivostuneelta. Voisin vaikka lyödä vetoa, että hän kiroili ajatuksissaan.
"MISSÄ OVAT JESSICA STANLEY JA MIKE NEWTON!?" Edward huusi. Olen varma, että en haluaisi olla kumpikaan heistä pariin vuoteen. "Olet ihan helvetin oikeassa tuosta. Emmett, autan sinua myöhemmin. Käy kysymässä Jasperilta, haluaisiko hän auttaa? Olen varma, että hän ei haluaisi olla Barbie-nukke koko päivää."
"KYLLÄ! KIITOS!" Jasper huusi ulkopuolelta. Jeij! Nyt minulla oli joku, joka auttaisi minua. Mutta haluan mennä Edwardin mukaan, repimään Jessica Stanleyn ja Mike Newtonin päät irti.
"Totta kai, Emmett. Haluan varmistaa, että uhaukseni otetaan vakavasti. Jasper, tahdotko mukaan?" Jee! Pääsen Eddien mukaan!
"Kyllä, kiitos", Jasper ähkäisi, kävellen sisälle.
"No sitten mennään Volvoon."
Kolme tuntia myöhemmin"Tuo... oli... HUVITTAVAA! Näitkö... heidän... ilmeensä?" Sanoin kikatukseni välistä, kuulostin aivan pikku tytöltä. Mutta he näyttivät tylsityneiltä.
"Kyllä, Emmett", Edward ja Jasper sanoivat samaan aikaan, kuulostaen tylsistyneiltä. Edward jatkoi yksin. "Me kuulostamme tylsityneiltä, koska olemme. Olet sanonut tuon saman asian varmaan tuhat kertaa."
Edward teki minut heti surulliseksi, ei kun hei - oliskos se sittenkin ollut Jasper. Äh, olen niin hämmentynyt. Luulen, että se oli Edward, mutta en ole varma. "Mutta sanoimme heille vain, että pysyvät kaukana Bellasta, paitsi jos hän haluaa itse puhua heille tai pyytää heitä puhumaan hänelle, ja jos he eivät tottele teet heidän elämistään helvettiä. Miken kasvoja voisi kuvailla sanoilla vihainen ja kateellinen ja sitten Jessica katsoi sinua himoiten. Voin lyödä vaikka vetoa, että hänen ajatuksensa olivat suunnilleen tälläisia;
Edward, miksi rakastat Bellaa!? Hän ei ole edes niin kaunis, minä sentään olen aivan polttavan kuuma! En itseasiassa luule, että hän on; Rosalie on paljon kauniimpi kuin hän, mutta jatketaan.
Noniin, noniin, pyydä minua jo ulos! Hitto, miksi hän suojelee Bellaa? Olen niin paljon kauniimpi kuin hän! Olenko oikeassa vai oikeassa?
Jasper ja Edward olivat yllättyneitä ja shokissa. "Emmett, me emme edes tienneet, että tiedät sellaiset sanat, kuin kuvailla ja himoita. Ja olet oikeassa", Edward vihdoin sanoi.
"Noniin! Nyt on
POSSUN LENNÄTYS AIKA!" Huudahdin.
"Vau, yhtäkkinen asenteen muutos", Jasper mutisi.
"JEE! MENNÄÄN, MENNÄÄN, MENNÄÄN! Jasper, hae ilmastointiteippiä ja keijusiivet ullakolta. Edward, sinun pitää juosta ja ottaa Possu kiinni, jotta hän ei kuole. Ja minä heitän hänet", Edward naurahti, mutta nyökkäsi. "Sinun on parasta olla tappamatta häntä, Edwardo."
"Luoja, Emmett etkö luota minuun yhtään? En minä tiputa häntä. Mutta sinun ei silti kannata heittää Possuasi niin kovaa, kuin voit. Se hänet sitten tappaisikin. Ja älä kutsu minua Edwardoksi. En ole espanjalainen, vaikka meinasinkin kuolla Espanjantautiin, ok?" Ihan kuin muka haluaisin tietää, mutta okei. Edward nyökkäsi jäykästi ja lähti ulos.
Jasper oli ulkona, sekunnin jälkeemme. Otin teipin ja siivet häneltä ja laitoin ne Possulle.
"Oletko valmis, Edward?"
"Kyllä, Emmett. Minulla on parempaakin tekemistä, joten heitä jo se possu tänne."
"Homo", heitin Possun, vain puolilla voimistani. Edward juoksi hakemaan häntä.
Kymmenen minuutin kuluttuaEdward ei ollut vieläkään tullut takaisin. Mikä hänellä oikein kestää? Voi ei! Eikai Possu vain ollut...
kuollut?"Ei, Emmett. Hän on tässä", Edward sanoi rennosti.
Possu näytti aivan naarmuttomalta, mutta silti Carly saisi tarkistaa hänet. Toin Possun sisälle ja soitin hänelle, "Carlisle, sinun täytyy tarkistaa Possu."
"Emmett, tiedät, että en käynyt eläinlääkäri koulua. Olen lääkäri ihmisille, en eläimille", Carly sanoi.
"Mutta jos se saa sinut paremmalle tuulelle, tarkistan hänet."
"Kiitos, Carly", huudahdin, kun juoksin Carlyn työhuoneeseen. Asetin Possun tutkimuspöydälle.
Tasan kahdeksan minuutin päästä, Carlisle katsoi minuun ja sanoi; "Emmett, possusi on kunnossa, ainakin sen perusteella, mitä minä voin päätellä. Mutta minun täytyy puhua Esmelle ja Rosalielle siitä, mitä mieltä he ovat siitä, että pidät possun."
"Mutta Carly, minä rakastan häntä, ja hän rakastaa minua. Pidän huolta, että hänellä on vettä, ruokaa ja teen kaiken mitä tarvitsee", protestoin.
"Minun pitää silti puhua heidän kanssaan."
Kannoin Possun ulos pelaamaan. Noin neljän minuutin kuluttua, Rose tuli luokseni. "Emmett, et voi pitää possua."
"Miksi?" Valitin.
"Koska Esme haluaa sen olevan joko ulkona, tai meidän huoneessamme. Minä en päästä sitä huoneeseemme ja se karkaa jos laitat sen ulos. Ja ei, Edward ei aijo pitää sitä sinun puolestasi, eikä Bellakaan, joten turha pyytää heiltä. Nyt mene Jeeppiisi, me viemme sen takaisin farmille Montanaan."
"Selvä", löntystelin Jeepilleni. Istuin taakse, jotta voisin leikkiä Possun kanssa, ennen kuin hänet pitäisi antaa pois. Rosalie käveli takanani, mutta hän meni istumaan ajajan paikalle.
Noin tunnin päästä olimme farmilla Montanassa. "Olen pahoillani, Possu, heihei", sanoin surullisena. "Ehkä tapaamme vielä joskus." Sitten laitoin hänet aitaukseen ja varmistin farmarilta, että häntä ei teurastettaisi. Farmari sanoi, että häntä ei teurastettaisi, joten lähdin takaisin Jeepille. Nyt istuin kuitenkin ajajan paikalle ja Rosalie oli siirtynyt pelkääjän paikalle. Lähdimme ajamaan kotia kohti.
Kahden päivän päästä"Täällä Seatlessa, Washingtonin osavaltiossa, on ollut outo lentävä possu", uutistoimittaja sanoi kyllästyneenä. "Olemme saaneet sen tallennettua tälle videolle-", hän lopetti puhumisen, kun video alkoi pyöriä. "Täällä on myös Forksin poliisipäälikkö, Charlie Swan, joka näki lentävän possun kotimatkallaan, suunnilleen 6:45 PM. Hänen tyttärensä, Isabella Swan, Forksin lukiosta, näki myös possun ikkunasta, kun oli tekemässä päivällistä. Isabella ei päässyt tulemaan, koska hänellä oli menoa ystävänsä kanssa."
"Olin ajamassa kotiin töistä, kun yhtäkkiä possu lennähti tuulilasiani päin. Luulin ensin, että se oli vain mielikuvitukseni tuotetta, joten pysähdyin kadunlaitaan. Katsoin suuntaan, jonne se oli lentänyt ja pystyin näkemään sen vieläkin aivan selvästi. Soitin poliisiasemalle, ilmoittaakseni tapahtuneesta ja sieltä kerrottiin, että useat ihmiset olivat myös soittaneet nähneensä lentävän possun. Joten päätin, että en ollut hullu. Menin siis kotiin ja siellä sain tietää että myös tyttäreni, Isabella, oli nähnyt sen", Charlie sanoi mikrofoniin.
"Harmi, että Bella ei mennyt tuonne. Hän olisi varmasti kaatunut, tai jotain muuta vastaavaa. Se olisi tehnyt tästä paljon mielenkiintoisemman."
Edward alkoi murista.
"Mitä? Bella on hauska. Varsinkin, kun hän satutti kätensä lyödessään sitä sutta naamaan. Paha vain, että Alicen oli vietävä hänet tänään shoppailemaan."
-----
T/N: Mitäs mieltä olitte?
ja anteeksi, jos siellä on ihan hirveästi kirjotusvirheitä ;o
mutta kun pitäs mennä lukemeen kokeisiin ja silleen, niin en kerkeä tarkistamaan
kommenttia?
♥
