Name: Unelma
Author: minä
Beta: Kalju
Genre: drama
Pairing:Ginny
Rating: S
Words: 432
Summary: Ginny ei voinut kuvitella rohkeampaa poikaa kuin Harry Potter.
A/N: Elikkäs kuinka kauan Ginny on oikein unelmoinut Harrysta? Tiedän, ei ole paljon kuvailua, mutta minkäs sille mahtaa.
Osallistuu Kerää kaikki hahmot- haasteeseen Ginny Weasleyllä.
”Äitiii!” pikkuinen Ginny Weasley huusi huoneestaan.
”Niin?” Molly Weasley kysyi ja meni huoneeseen jossa Ginny oli isoveljensä kanssa.
”Lon pilaa piillustuksen!” Ginny nyyhkytti. ”Hän suttaa sen!”
”Ron!” Molly torui. ”Älä pilaa Ginnyn piirustusta!” Molly sanoi viisivuotiaalle pojalleen.
”Minä vain piirsin Harry Potterille arven ja lasit!” Ron puolustautui.
”Taasko te piirrätte Harry Potteria!” Molly kysyi nuorimmaisiltaan.
”Joo” Ginny vastasi iloisena kuin pikku peipponen. ”Hally on tosi hieno!”
Molly hymyili nelivuotiaalle tytölle ja poistui huoneesta. Ron ja Ginny olivat sanoneet, että heidän idolinsa oli Harry Potter. Ron sanoi, että meni Harryn kanssa samalle luokalle. Molly oli kertonut Ronille, että tämä oli samanikäinen kuin Harry ja nyt poika ylpeili sillä. Ginny taas oli sanonut, että haluaa mennä Harryn kanssa naimisiin kun hänestä tulee iso. Molly oli joutunut pidättämään nauruaan.
”Mitä nyt?” Arthur kysyi vaimoltaan nojatuolista, jossa hän luki Päivän Profeettaa.
”He vain piirtävät Harry Potteria” Molly sanoi ja istahti väsyneenä toiseen nojatuoliin. Arthur huokaisi. Elämä oli hiukan rauhallisempaa kun kaksi lapsista oli koulussa.
Illalla kun oli iltasadun aika Ginny ja Ron halusivat kuulla tarinan Harry Potterista. Molly oli joutunut kertomaan sen liaankin usein
”Olipa kerran Lily ja James Potter joilla oli poika nimeltä Harry. Eräänä lokakuun yönä, kun Harry oli vasta yksivuotias, paha velho hän-joka-jääköön-nimeämättä tuli heidän kotiinsa ja tappoi Lilyn ja Jamesin. Hän yritti tappaa Harrynkin, mutta ei onnistunut siinä vaan tuhoutui. Harry vietiin jästisukulaistensa luo missä hän asustaa vieläkin” Molly kertoi ulkomuistista. Se päivä oli ollut hänen elämänsä kauheimpia ja iloisimpia, mutta sitä hän ei kertonut lapsille..
”Miksi hän-joka-tuhoutui yritti tappaa Hallyn vanhemmat ja Hallyn?” Ginny kysyi Mollylta, joka peitteli häntä.
”Se on ikuinen arvoitus. Kukaan ei tiedä. Hyvää yötä, kultaseni!”
”Hyvää yötä, äiti!” lapset vastasivat kuorossa. Molly sulki oven ja lapset näkivät vilaukselta Arthurin joka hymyili kun katsoi Mollya.
”Minä haluan tavata Hally Pottelin”, Ginny kuiskasi veljelleen. ”Ja silloin minä olen onnellinen.”
”Minäkin”, Ron sanoi omasta sängystään.
”Hallystä tulee sinun palas ystäväsi ja minun mieheni, eikö niin?”
”Ginny, tuohan on mahdotonta”, Ron sanoi. ”Miten me voisimme joskus tavata hänet?”
”En tiedä. Minusta vain tuntuu siltä. Hyvää yötä, Lon!” Ginny sanoi. ”Hyvää yötä Hally Pottel”, hän kuiskasi niin ettei hänen veljensä kuullut. Ginny sulki silmänsä. Hän näki unta miten hän tapaisi Harry Potterin, miten hän-joka-jääköön-nimeämättä kuolisi. Miten he menisivät naimisiin. Ginny ei voinut kuvitella rohkeampaa poikaa kuin Harry Potter, ja Molly tiesi sen.
Molly tiesi, että hänen tyttärensä unelma olisi vaikeaa toteuttaa, mutta hän aikoi kuitenkin yrittää. Arthur oli saanut tarpeekseen Harry Potter- hössötyksestä, mutta ei voinut olla auttamatta vaimoaan. Hänhän rakasti tätä, kuten Ginny rakasti Harry Potteria, vaikka ei ollut edes nähnyt koko poikaa. Molly toivoi sydämensä pohjasta, että Ginnyn unelma toiteutuisi.
