Kirjoittaja Aihe: Astetta rauhallisempi tunnelma || Sir/Sev, draama, Sallittu  (Luettu 1656 kertaa)

magrat

  • noita
  • ***
  • Viestejä: 131
  • happy
Sallittu
Sirius/Severus
Draama, oneshot
FF100 Sanalla Valkoinen. Sirius vierailee hiljaisessa jästien kaupassa. Ja siis nimissähän mä edelleen olen täysi mestari(tampio).

Astetta rauhallisempi tunnelma

Jossain kilahti kello.
Liike oli pieni ja siitä huolimatta ahdettu täyteen hammastahnatuubeja, suklaamakeisia, kiinalaisia syömäpuikkoja, terveyssiteitä, hehkulamppuja, Sirius katseli ympärilleen ja häntä ahdisti. Seinät olivat likaiset, aikoinaan valkoiseksi maalatut, lattiat olivat maalattua betonia, likaisen harmaat, huoneessa tuoksui pöly ja hiki, tunkkainen pikkukaupungin ilma.

Mikään ei liikkunut, räjähdellyt tai sirissyt, mikä oli epätavallista verrattuna velhomaailman pikkukauppoihin. Hän oli tottunut kotoisiin liikkeisiin, jossa kaikki oli jatkuvassa liikkeessä, tavarat asettelivat itseään asiakkaiden jäljiltä, nurkassa suihki lattiaharja, mainokset toitottivat nopein kääntein tuotteen paremmuutta. Täällä kaikki oli liikkumatonta, kasvovesipurnukat seisoivat siisteissä riveissä, mainoskyltit olivat elottomia, kaikki oli kuin unessa ja hiljaisuus oli kaameaa.

Sirius astui sisään ja tunsi olonsa välittömästi kömpelöksi ja isoksi, liian… eläväksi koko paikkaan. Hän liikkui matalien hyllyjen välissä hitaasti ja yrittäen olla päästämättä ääntäkään niin että päästessään takaseinälle hän uskalsi tuskin hengittää.
Tiskin takana nuokkui vanha mies, hän täytti oman tilansa tiskin ja takaseinän välissä niin täydellisesti, että näytti kuin hänet olisi muovailtu paikalleen.

“Anteeksi”, Sirius sanoi.
Vanha mies avasi toisen silmänsä mutta pysyi vaiti.
“Niin, anteeksi, olisin, niin, etsisin, hm”, hänen äänensä vaipui kuulumattomiin yksisilmäisen tuijotuksen voimasta. Hän selvitti kurkkuaan ja yritti uudestaan:
“Niin, minä niitä, suojavälineitä. Niin, siis niitä terveyssuojia”, Sirius aloitti ja kun tajusi mitä ukko varmasti hänestä ajatteli, hän lisäsi kiireesti. “Siis kondomeja minä vain.”
Lopulta vanhus avasi toisenkin silmänsä.

Oli lähes hypnoottista seurata kuinka iso mies otti tukea edessään olevasta pöydästä ja alkoi hitaasti nojautua eteenpäin. Lopulta hän pääsi tarpeeksi pitkälle, jotta saattoi laskea jalkansa maahan, kokeilla hetken painoa, suoristautua ja vasta kaiken tämän jälkeen, irrottaa otteensa pöydän reunasta.

Koko toimituksen ajan hänen katseensa oli naulittuna Siriukseen. Vasta kun hän kääntyi ympäri kurottaakseen kondomipakettia ylimmältä hyllyltä, heidän katseensa erkanivat toisistaan. Sirius oli pelkästään hyvillään. Miehen tuijotus oli erittäin hermostuttava.

Paketti heitettiin tiskille murahduksen kera.
“Kolme ja kakskymmentä”, mies ilmoitti.
Sirius laski hitaasti jästirahat pöydälle ja samalla liikkeellä pyyhkäisi paketin taskuunsa.
Hän oli jo puoliksi ulkona ovesta, kun hän kuuli takaansa miehen äänen:
“Muista sitten poika, nuorta sen olla pitää!” Sanoja seurasi mahtava naurunremakka, jota Sirius ei kuitenkaan jäänyt kuuntelemaan, vaan antoi oven heilahtaa kiinni takanaan.

“Seuraavalla kerralla sinä menet”, Sirius ilmoitti ja heitti askin monen metrin päästä miehelle, joka istui hänen moottoripyöränsä takana.
Severus nappasi kumit ja sanoi kypärän visiiri ylhäällä:
“Niinpä kai. Minä sentään joudun istumaan tässä epämukavassa kulkuneuvossa kun nuoriherra Musta toteuttaa haaveitaan.”
“Tämän takia minä en tapaile naisia”, Sirius ärähti kun ei muuta keksinyt.
“Tämän takia minä tapailen sinua”, Severus näpäytti takaisin.

Hetken he mulkoilivat toisiaan silmissään kaikki väsymys ja ärsyyntyminen, jonka he matkan aikana olivat kehittäneet.
Lopulta Sirius huokaisi syvään ja nousi paikalleen pyörän selkään. Kiinnittäessään kypärää hän kysyi vaimealla äänellä:
“Mihinkä päin sitten?”
Severus kietoi kätensä hänen ympärilleen:
“Kokeillaan etelää.”
« Viimeksi muokattu: 14.06.2011 19:27:52 kirjoittanut Pops »