Poissa, K-11

[Mrs. Malfoy]

// Alaotsikko: K-11, Draco/OFC, One-shot, deathfic, angst

Title: Poissa
Author: Mrs. Malfoy
Genre: One-shot, deathfic, lievä angst & drama
Pairing: Draco/Elyysha (OFC)
Rating: K-11
Summary: Olihan se jo kerran toiminut, joten miksei se toimisi toistamiseen?
Disclamer: Draco, Cissy ja Scorpius kuuluvat Rowlingille, Gussie kuuluu Gussie Mitterrandille ja teksti sekä Elyysha ovat omiani. En saa tästä minkäänlaisia korvauksia.
Warnings: Kuolleista herättämisyritys

A/N: Ensimmäinen ficcini, jonka Finissä julkaisen, toivottavasti pidätte. Kiitokset vielä kerran Wonderlanderille, sinusta oli suuri apu!


Poissa

Tartuin kovakouraisesti pieneen lasipulloon ja kiskaisin sen alas hyllyltä. Pitkät sormeni kiirehtivät kiertämään pullon korkkia auki. Heitin korkin olkani yli ja se putosi tummalla parketille hiljaisen kopsahduksen saattelemana. Vasten tahtoani pakotin itseni katsomaan edessäni makaavaa vainajaa. Hän oli niin kaunis, niin haavoittuvainen...
Sipaisin mustan hiussuortuvan peittämästä noita kalpeita kasvoja. Värähdin sormieni hipaistessa hänen kylmää ihoaan. Minne se ainainen lämpö oli kadonnut? Entä poskien punainen hehku? Noilta kauniilta kasvoilta oli niin äkisti riistetty kaikki elonmerkit, nyt hänen silmänsä katsoivat tyhjyyteen mitään näkemättä.

Vilkaisin pullon suojelemaa kirkasta nestettä hiukan epäluuloisena. Voisiko vain pari pisaraa palauttaa rakkaimpani takaisin elävien kirjoihin? Voisiko pari tippaa liittää sielun takaisin ruumiiseen? Olihan se jo kerran toiminut, joten miksei se toimisi toistamiseen?

Kohotin pullon hitaasti tuon elottoman ruumiin ylle. Minun oli kovin vaikeaa pitää käteni vakaana, ja jouduin räpyttelemään silmiäni kiivaasti, jotta näkisin jotain silmiini tulvivista kyyneleistä huolimatta. Kallistin pulloa hitaasti. Kohta saisin nähdä hänen avaavan silmänsä, hymyilevän minulle... Ihan pian...

"Älä tee sitä, Draco"
Käännyin katsomaan taakseni, ja näin oviaukossa seisovan vaaleahiuksisen naisen. Hänen silmänsä olivat punaiset ja turvonneet, hänkin oli selvästi itkenyt.
"Miksen? Sano minulle yksikin hyvä syy, äiti"
Narcissa katsoi minua epätoivoisesti. Vaikutti siltä, että hän voisi pillahtaa itkuun hetkenä minä hyvänsä, mutta ei häntä voinut siitä moittia. Me olimme kaikki olleet herkillä näiden viime päivien aikana.
"Draco, koita ymmärtää. Jos sinä palautat hänet takaisin tähän maailmaan, hän vain kärsii. Hänen sairautensa ei katoa minnekkään kuoleman myötä"
Avasin suuni väittääkseni vastaan, mutten tiennyt mitä sanoa. En minä halunnut hänen kärsivän, mutta... Minulla oli vain niin ikävä häntä.
"Luuletko sinä, että me emme olisi parantaneet häntä, jos se olisi ollut mahdollista?"
Minä en vastannut. Kyllähän minä tiesin, ettei siihen sairauteen ollut parannuskeinoa. Kyllähän minä tiesin, miten hän oli kärsinyt. Minä en vain halunnut uskoa sitä.

Cissy asteli hitaasti minun vierelleni ja ojensi kätensä.
"Anna se pullo minulle", hän sanoi hiljaa. Sormeni pikkuruisen pullon ympärillä tiukensivat otettaan, en tehnyt elettäkään totellakseni äitiäni. Cissy huokaisi raskaasti.
"Draco, ole kiltti..."
Kun en vieläkään ojentanut pulloa, hän tarttui toisella kädellään ranteeseeni ja toisella hän irroitti sormeni yksitellen pullon ympäriltä. Yritin aluksi vastustella, mutta lopulta luovutin. Minun voimani eivät riittäneet.
Cissy sai kammettua pullon otteestani ja perääntyi pari askelta.
"Olen niin pahoillani..."
Tuijotin ilmeettömänä edessäni makaavaa vainajaa. Voisiko se olla totta? Oliko hänet todella riistetty luotani näin pian? Enkö minä saisikaan häntä takaisin?

Jostain kuului vaimea kolahdus ja lähestyvien askelten kopinaa.
"Elyysha?", huhuili naisen ääni. Äänessä erottui vahva ranskalainen korostus, jonka tunnistin vähän turhankin hyvin. Hitto. Miksi hän päätti tulla kyläilemään juuri tänään?
Pian oviaukkoon pelmahti mustatukkainen, vihreäsilmäinen nainen. Anoppini, Gussie. Hän näytti olevan hyvällä tuulella.
"Kas, Cissy!", hän huudahti innoissaan huomatessaan Narcissan. "Oletko nähnyt Elyyshaa? Minulla olisi 'änelle 'iukan tuliaisia Bulgariasta", hän selitti ja esitteli meille kolmea suurta ostoskassia. Cissy vilkaisi minua epäröiden. Tiesin hänen miettivän samaa kuin minäkin: pitäisikö  naiselle kertoa?
Naisen silmäili huonetta, kunnes hänen katseensa nauliutui pylvässänkyyn ja sen päällä makaavaan ruumiiseen. Hänen hymynsä hyytyi ja kasvot kalpenivat salamannopeasti.
"Voi 'yvä luoja!", hän kiljaisi kauhuissaan. "Ma Princesse! Ei kai 'än...? O-onko 'än...?"
Molemmat naisista näyttivät olevan itkun partaalla. Narcissa kietoi kätensä Gussien ympärille ja halasi tätä.
"Voi, Gus... Olen kovin pahoillani..."
Se oli naisille liikaa. Molemmat puhkesivat kyyneliin, eikä niistä ollut tulla loppua. He eivät olleet uskaltaneet itkeä Elyyshan kuullen, sillä olivat pelänneet, että tämän taistelun tahto hiipuisi, mutta nyt kun hän oli poissa... Kaikki ne kyyneleet joita he olivat pidätelleet, valuivat nyt vuolaasti kalpeita poskia pitkin.  Cissy talutti nyyhkyttävän Gussien ulos huoneesta.
"Mummi, pääsemmekö me jo katsomaan häntä?", kuului pojan ääni jostain kaukaa. Se oli selvästi Scorpius.

Eihän se voinut olla mahdollista! Rakkaimpani ei voinut olla poissa, ei mitenkään! Mutta tuossa hän nyt makasi, yhtä elottomana kuin kivi...
Kuinka voisin mitenkään selittää tämän Scorpiukselle? Ja ennen kaikkea, kuinka voisin selittää tämän itselleni?

A/N2: Kommentteja?

[Viipottaja]

Kirjoitat tosi hyvin ja paritus oli LOISTAVA!

[Mrs. Malfoy]

Viipottaja, Kiitos valtavasti kommentista ja kehuista (ja kaikesta muustakin)

[Bonnie Smith]

Tää on ihana! Itkin (taas kerran) ja kuvaus on loistava. Siinä se kai sitten oli...

[Mrs. Malfoy]

Bonnie Smith, kiitos kommentista  Itkit? Jo toisen kerran tätä lukiessasi? Olen otettu!
Sotka, kiitos kovasti

[Nyyhti]

Kauhea hahmojen kirjo, luin noita alkuhöpinöitä ihan silmät pyöreinä, ajattelin, etten mitenkään voisi pysyä perässä... Mutta hyvinhän se loppujen lopuksi sujui. Kieltämättä nimiä vain putkahteli sieltä täältä, niin että melkein tämä tuntui enemmän originaalilta kuin ficiltä - varsinkin, kun en olisi osannut yhtään ajatella Dracoa tuollaiseksi. Mutta loppujen lopuksi ei sillä ole niin väliä, onko kyse originaalista vai ficistä, tai ainakaan tämän suhteen ei minulle ollut niin väliä. En nimittäin koskaan ole oikein osannut suhtautua Dracoon mitenkään... no, syvällisesti, tavallaan. Vaikea selittää, mutta minulle hän oli tässä ficissä täysin vieras. Ei sillä lailla kuin olisi, jos hän ei olisi vastannut yhtään itseään, vain ainoastaan sillä lailla, etten ole itse tullut ajatelleeksi häntä tällaisena.

Kaiken kaikkiaan ficci oli todella uskottava ja koskettava. Varsinkin alussa se, kuinka Draco oli niin epätoivoinen, että oli valmis epätoivoisiin tekoihin; kuinka hänellä oli niin ikävä, että hän olisi valmis tuottamaan vaikka toiselle kärsimystä, että hän ei oikeastaan osannut edes ajatella sitä. Ja kun Narcissa sitten vain yhtäkkiä ilmestyy siihen, on yhtä järkyttynyt mutta osaa silti ajatella toisin kuin poikansa... se vain oli kaunista. Hieno ficci kaiken kaikkiaan.

[Marja Tyrni]

Unibear ilmestyy paikalle viipyäkseen vain hetken verran.

Oli ehkä hieman lyhyt, mutta älä ota sitä pahalla, koska pidän lyhyistä ficeistä ja tämähän oli one-shot.
Noh, kaiken kaikkiaan oli hyvä ficci, ja surullinen.
Yksi kyynel taisi tipahtaa, kun toista kertaa luin tämän hitaammin. Vaikken kyllä osannut häneen suhtautua oikein Dracona, pidin häntä jonain muuna henkilönä, mutta ei se minua haitannut.

Kaunista, kaunista. Loppuun vielä, että loistavaa!
Alku todella hieno ja muutkin osat myös. Kyllä oli tavalla tai toisella koskettava ficci.


Unibear on vielä hetken täällä, jonka jälkeen pienien tähtien ja poksahduksen saattelemana katoaa takaisin myytteihin

[Mrs. Malfoy]

Oho, tännehän on tullut lisää kommentteja!    No, mikäs sen mukavampaa 

Nominal, mukavaa että jaksoit kirjoittaa vähän pidemmänpuoleisen kommentin. No joo, tämä todellakin saattaa vaikuttaa vähän originaalilta, ja siksi minä pitkään epäröinkin tämän julkaisemista, mutta uteliaisuus palautteesta voitti Olet oikeassa, Draco saattaa ehkä vaikuttaa hiukan vieraalta tässä ficissä. Oikeastaan mietin, pitäisikö mainita siitä alkuhöpötyksissä, mutta jätin sen sikseen.
Joka tapauksessa, mukavaa että kaikesta huolimatta pidit tätä ficciä koskettavana, ja hurjat kiitokset kommentoinnista!

Unibear, ihanaa kun pidit! Njoo, ajattelinkin, että häneen saattaa olla vaikea suhtautua Dracona, ja sen takia ajattelin vaihtaa hahmot toisiksi, mutta... No, en sitten keksinyt, keiksi olisin hahmot vaihtanut, joten annoin olla.


Kiitokset vielä kaikille kommentoijille, ja lisää kommentteja otan kyllä mieluusti vastaan, niin positiivista kuin negatiivistakin

[Mrs. Malfoy]

Gussie Mitterrand, kiitos kommentista. Siitähän saikin paljon selvää