Aivan ihana <3 En osaa antaa kovin pitkää ja rakentavaa vastausta, koska pätkäkin on niin lyhyt. Toisaalta, sen ei tarvitse olla yhtään tuon pidempi. Voin sanoa, että olet taitava, kun pystyt noin´lyhyeen raapaleeseen sisällyttämään niin hyvin tunnetta. Sait kyllä kylmät väreet virtaamaan ihollani, en tiedä minkä takia. Ehkä siksi, koska pystyn samaistumaan Susaniin, ja hänen niin lohduttomaan tilaansa. Hän jätti Kaspianin, jätti Narnian omasta tahdostaan, mutta katuu silti. Mutta silti ikuisesti molempia rakastaa, eikä pysty luopumaan, vaikka tahtoisi unohtaa. Luettuani tämän, oloni on hieman haikea. Taidan olla fiktiota kohtaan turhan empaattinen...