// Alaotsikko: K-11, drama/romance/angst, Päihde-haaste
Title: Pettureita tupakka-askissa
Author: A.M.C.
Beta: en harrasta kyseistä toimintaa.
Disclaimer: minä! mun! minun! olen omistaja!
Rating: K-11, kyseenalainen K-15.
Genre: drama, romance, mini-angst
Pairing: Alisa/Late, Late/Mirkkuli, Kata/J.O.
Haaste: Päihdehaaste, nikotiiniriippuvuus ja imppaus.
Summary: Mun korvissa oli kiljunut ihastus.WARNING! Kiroilua! Nikotiiniriippuvuus! Imppaus! Maininta väkivallasta ja seksistä.A/N: Tästä tuli kaikkien tarkoitusten vastaisesti liian pitkä, joten kiusaksenne julkaisen tämän kahdessa osassa. Jos olisin julkaissut tämän kerralla kokonaan, uskon että kukaan ei olisi jaksanut lukea tätä loppuun. Joten, omaksi iloksenne ja pelastukseksenne pääsette nauttimaan uusimmasta luomuksestani kaksiosaisena!
Riippuu aika löysästi
Päihdehaasteen nikotiiniriippuvuudessa ja imppauksessa.
PETTUREITA TUPAKKA-ASKISSA1. osa
Jos joku väittäis, et alle kuukaus sitten oli ollut kolmenkymmenenseitsemän asteen helteitä, en uskoisi ellen olis elänyt niitä päiviä ite. Sillä nyt, elokuun vikana päivänä, kello kymmenen alkuillasta, oli korkeintaan kymmenen astetta plussaa. Joku jäätävä tuuli jostain Venäjältä lykkäs kylmää ilmaa mun naamaani all the time. Niskavillat nous pystyyn jokasella puhalluksella.
Jos oisin omistanut villatumput, oisin sullonut ne mun jäänsinisiin käsiini, ahtanut itteni kaikista läskeimpään untuvatakkiin sekä hypännyt ekoihin kuomasaappaisiin jotka eteen sattuis, niin olisin ehkä mahdollisesti saattanut pärjätä. Kun mä kärsin alkavan hypotermian oireista, mun paras kaverini hyppi ohuissa capreissa, crocseissa ja XXXL – kokoisessa T-paidassa. Se paita roikku ku mikäkin rätti sen päällä ja nousi tuulen mukana hirvittäväks teltaks. Nyt tyttö näytti jopa hieman lihavalta, mut paidan olis voinut kietoa ainakin kaks ja puol kertaa sen paistavien luiden ympäri. Se käytti tarkotuksella liian isoi vaatteita, ettei kukaan voinut tajuta miten hemmetin laiha se oikeesti oli.
- Oki, kiva, moro, Kata kuittasi puhelunsa ja löi simpukkakännyn kannen kiinni. Sit se sullo sen taskuunsa. – Mennää rannalle, siel on porukkaa ja ihana rakas seksikäs kultani J.O.! Ne odottaa sie et sais jotain alkomahoolii, kaverini sanoi ja vinkkasi ilosesti.
- Sinne sit, myönnyin ja me lähettiin talsiin sinne rannalle.
Kata veti taas yhen tupakan kartongistaan ja sytytti sen tulitikulla. Sen sytkärin kaasut oli loppunu eilen, kun se veteli viimesetkin nenäänsä. Vittu se oli sillon ihan sekasin. Saa nähdä oisko tänään samas jamas, jos se sais jostain revittyy uuden sytkän ja ehkä jopa kossupullon.
- Monesko toi sul on jo tän illan aikana?
Kata kohautti olkiaan ja änkytti jotain rööki suussa. Mä otin sen siltä pois jotta se pystys puhuun paremmin.
- En mä tiiä, en oo laskenu. Mut aika paljo anyway, toi aski oli aika täyn aamul ja nyt siel on vaa jotain, - se veti askinsa ja laski nopeesti nikotiinisätkänsä – kuusi.
Ojensin sen röökin takas turhautuneena. Kata ei koskaan osannut arvostaa mun pyyntöäni, et se lopettas tai ainakin vähentäs – ja rajusti – polttamista. Lupasin itelleni et laskisin joka ikisen jonka se vie tänä yönä polttas. Saisin ees jotai tarkempaa käsitystä.
Me harpottiin vikat askelmat rantaan vievillä portailla hiljaisuudes, ja tähyiltiin ympärillemme ja etittiin Katan mainitsemaa porukkaa. Ne kuuli heti metelistä ja parinkymmenen metrin päähän haisto tupakan ja jonkun voimakkaan liiman hajun. Rannan nurmella istu ringissä about kahdeksan henkee, jotka alko laulamaan ku näki meijät.
- Ei perse, vikisin Katalle, joka näytti olevan hyvinkin innoissaan.
- Jeah, tänää vedetään pää sekasin! tyttö kilju innoissaan taivaalle. - Koita säkin täl kertaa, se o sairaan kivaa! se yllytti mua.
Pudistin vaa päätäni. Ei mua kiinnostanu.
Istuttiin mölisevän ringin jatkoksi, Kata tyttöystävänsä viereen ja mä mun puolitutun, Laran. Se tarjos heti mulle röökii ja metallista pulloo, jossa luki Teak Oil. Tuuppasin ne heti vekka, mut muistin pullon ihan omasta takaa. Olin joskus impannut sitä, ja nyt se jökötti kirjotuspöydän alalaatikossa. Isä hieman ihmettelis jos se löytäis sen.
Vilkasin piiriä. Laran jälkeen mä en tuntenut kumpaakaan tyttöä oikeella puolella, kunnes kolmantena oli joku, joka sai mun sisimpäni muljahtamaan. Late katto mua takas, oli varmaan kattonut ennen kuin ees huomasin sen olemassaolon. Sen katse ei sanonut mitään, se oli tyhjä. Sen sijaan se varmaan näki kuinka mun silmistä paisto joku epätoivon ja kaipuun sekotus. Ei hyvä. Late heilautti mustan emotukkansa pois silmiltään ja vaihto katseensa sen vieressä liimahuuruissa kikattavaan likkaan, joka nyperteli Malboron askia.
Sit mun sisin muljahti taas ympäri. Late kieto kätensä uuden likkakaverinsa ympärille ja hipelöi tätä leuasta. Sen nimi oli joku ihmeellinen, joku Miriska, mut Gallerias Late oli kutsunu sitä Mirkkuliks, ja perässä heti
tuhat sydäntä. En ole kyylännyt, en ainakaan tunnusta, joten turha kysyä.
Late silitti sen luonnottomaksi värjättyä blondia tukkaa ja kuiskasi tyttönsä korvaan jotain. Sydäntä kivisti kun katoin niiden suukottelua, nyt niille ei merkannut mikään mitään, mä tiesin sen. Olin kokenut sen kas. Hah. Ja just ton luisevan, kitaraa rämpyttävän kahvisilmäisen jätkän kas.
Irrotin katseeni niistä kun huomasin niiden lopettavan. Se kattois kumminkin heti eka mua ylimielisenä, enkä halunnut antaa sille sitä iloa, että näkisi mun ahdistuksen. Hymyilin siis ja nauroin muiden mukana muka iloisena, kun ne alko räkättää jollekin juopolle, joka kaatuili hiekalla. Jatkoin kierrostani. En tuntenut jätkää Mirkkulin vasemmalla puolella, enkä seuraavaa, mut sit tuli J.O. ja Kata. Ne oli kas kietoutunut toisiinsa ja veteli Erikeepperiä nenuihinsa. Musta alkoi tuntua et olin ihan yksin.
- Hei Alisa, miks sä et oo vie yhtä tokkuras ku me? joku jätkä takelteli J.O.:n vierestä.
- No vittu ei kiinnosta, tiuskasin takas.
Hieroin ohimoitani, kalloani oli alkanut särkee ikävästi liiasta liimalöyhkästä, johon sekottu tupakansavu. Ei hemmetti, mä sitten oikeesti vihasin nikotiiniriippuvaisii.
- Kuules hei, se jätkä jatko taas, - täs pallos, se sai sanotuks, mut Laten vierenen tyttö keskytti sen.
- Kultsipuppeli tää on rinki, se kikatti hulluna.
- Yks lysti mulle, oon niin höyrys etten erota sukkaa erektiosta – koko rinki rämähti käsittämättömään nauruun, mukaan lukien Late. Mä en nauranut. Sit se jätkä jatko jälleen kerran. – Niin että täs kuplas ei ansaita kunnioitusta, ei ees tota sun paikkaas, jollei vedä jotain lärviinsä. Nytkin siinä vois istuu joku toinen yhtä sekopää ku me sun mökötykses sijasta!
Kata vetäsi ittensä istumaan ja alko sättiä sitä jätkää. Taas se piti mun puolia kun sain kuulla kuinka mä en sopinut mihinkää.
- Henri saatana se pää kiinni! Älä kiusaa mu parasta kaveria ku oon täs! Se on nii pieni ja viaton ja kiltti ja tommonen lutunen äidintyttö, Kata puheli ja kutitti mua leuan alta niin kuin pikkuvauvojakin kutitetaan.
- Kiitos, että tiputit mut lopullisesti pohjalle, mutisin sekopäiselle kaverilleni, ennen ku kaikki poksahti nauramaan.
Mun posket hohti punaisina kuin kuusenpallot. Hautasin kasvot käsiini ja tukin korvani, mua ei huvittanut enää tehä mitään. Mennä vaikka kotiin sinne äidin kainaloon ja neuloa mummopiirissä villasukkia vanhainkotiin. Niin ne ois sanoneet, jos oisin ny häipynyt. Mut mä olin tänään urhee, ainakin osittain. Siks mä nostin pääni ja näin yhdeksän tulenlieskaa. Ne alko polttaa, koko rinki.
Kun en viittinyt kuunnella niiden kieroa juttua rekkakuskista ja puputytöstä, mä vaa unohdin ne. Lakasin ne pois mun aivoista ja äänet rapsutin irti tärykalvoilta. Siin mä olin taitava. Oli meteli tai paikka kuinka vammainen tahansa, mä pystyin vaa ohittaan kaiken ja kylpee omas mielenrauhassani.
Kattelin tupakoiden sauhuamista taivaalle, kohti jotain sfääriä. Paljonkohan nekin tuhosi ilmakehää? Meijän yläpuolelle kohosi vamaan aika mukava savupatsas, ainaki fiilis oli sellanen. Joku kattois jostain kaupungilta et ”mitä helvettiä, rannalla palaa!” ja soittais palokunnan. Sit ne tulis tänne turhaan ja nää vaa kattois et mitä helvettiä semmonen joukko palomiehiä juoksee ympäri rantaa letkut ojos. Ja sit ne alkais taas nauraa hullunlailla ja huudella palomiehille.
Saatanan nykynuoriso. Melkei hävetti et kuuluin siihen luokkaan.
Aloin katella taas piirii, ja totesin et niil oli joku saastanen juttu menossa. En enää lukenu itteeni näiden mukaan. Painoin leukani kiinni polviin ja keskityin kattomaan Latea. Älä kysy miks, mä vaa aloin katella sitä. Sitä oli kiva katella. Ehkei tälläses tilantees kun sen ihku tyttökaveri vikisi sen vierellä, mut kummiski. Riparillakin me oltiin vaan maattu kaikki väliajat mun sängys ja katottu toisiamme. Oltu lähekkäin. Tutkittu toistemme silmät läpikotasin, hiplailtu sormia ja… kaikki muut oli ollu meille ilmaa.
Mirkkuli huomasi mun tuijotuksen ja rypisti kulmiaan. Se vilkas Latee, joka naurahteli urposti kahden viereisen tytön jutuille. Tyttö katto mua äkäisesti kuin amppari, mut jätti mut rauhaan kun sen kultapuppeli ei kiinnittänyt muhun huomiota. Likka nosti sytkärin nenälleen ja vetäsi kaasut sisäänsä. Kuvittelin miten sen lissuistuneet aivosolut poksahtelivat yksitellen blondin tukkapehkon alla.
Hymyilin mielikuvalle, ja juuri parahiksi eksäni käänty vilkasemaan mua, tai niin se luuli. Late jäi kumminkin puolivahingos tuijottaan tuijotustani, ja taas me katottiin toisiamme. Harmiks ei niin läheltä kun viimeks, mut sentään katottiin. Mä näin sen jokasen viivan sen silmissä, joka ikisen syvän ruskean rotkon ja kultaisen joen, ja olin tuntevinani sen luisevat sormet mun nakkisormillani, silittelemässä sormustani.
Sitten se riistettiin multa, se pieni ilonhäiven. Se saatanan ämmä vetäs poitsunsa tiukasti kiinni itteensä ja suuteli tätä pannen luultavasti kaiken peliin. Tunsin vaa pienen pistoksen sisimmässäni, mut en enempää. Mulle alko kai kasvaa joku ihme muuri, etten enää tunne ahdistusta kun ne lääppii toisiinsa. Ehkä. Kai. Toivottavasti.
Mut mitähän se ihku-pihku-Mirkkuli tekisi jos saisi tietää kenen kas sen viaton poikaystävä oli suukotellut puoltoist kuukaut sitten? Vittu mä nauraisin. Tuskin se kummiskaa ties, Late piti varmasti päänsä kiinni meijän riparijutusta. Tiesköhän se tyttö ees, et me joskus oltiin yhes?
Näin varjokuvana kuinka ne irrottautu toisistaan, mut Mirkkuli piti kätensä tiukasti jäbän ympärillä.
Molemmat tais kattoo mua. Mirkkuli omahyväisenä ja Late anteekspyytävänä. Tai sit vaan kuvittelin omiani, sillä olin alkanut kelata meijän tän kesästä riparia. Mirkkuli sais sätkyn jos tietäisi, ja se lohdutti mua vähä.
Sillo mul ja Latel oli ollu jotain juttua, kuten sanottu me oltii sillon lojuttu mun sängys kahestaa ja kateltu toisiamme. Hitto se oli tuntunut nii hyvältä, ja vie paremmalta ku olin luullu, ettei se enää ois tän lissunsa kans yhes. Mä en tajunnu mitä ihmettä se näki siinä, ne ei oo musta yhtää samankaltasia. Mä sentääs kuuntelin samaa musaa ku se, oikeastaan olin kertonut sille niist kaikist hyvist hardcore bändeistä. Meil oli muuten samanlaiset Bring Me The Horizonin bändipaidatki. Se näytti nii hyvältä siinä, ja vie paremmalt ku mä olin sen rinnal sama paita pääl.
Pari kertaa me eksyttiin pussaileen. Paras kerta oli sillo, ku muut oli vie syömäs ja me kirmattiin mun ja mun kaverien huoneeseen. Poikien huoneet oli koko rakennuksen toises pääs. Heti ku ovi oli paukahtanut kiinni ja ääni oli jääny kaikumaan ontoille käytäville, se oli tarrautunut muhun kiinni ja suudellut vasten valkosta kaapinovea. Se oli tuntunut paljon paremmalta kuin ennen vanhaan.
Sen ois pitänyt ol meijä ensisuudelma, eikä se hätiköity pusu S-marketin aulassa kaikkien pällisteltävänä.
Ilma oli hirveen hiostavan kuuma, ja mun paita liimautu kiinni selkään. Late oli heittänyt omansa lattialle, ja mä vaan tuijotin sen luisevaa vartaloa käsittämättä mistään mitään. Sit se oli saanut jonkun puolsairaan idean, et mentäs kaappiin. Ymmärtämättä mitään mä olin suostunut, mut nyt funtsin et mitä hemmettii se sillä haki. Seksi ny eka tulee mieleen, mut ei se ollu semmonen jätkä. Se oli vaan hullu, ihana päähänpisto.
Mä olin ahtautunut eka siihen kaappiin, se perässä ja vetänyt oven kii. Hetken päästä lämpötila siel oli noussut ehkä korkeemmaksi kuin luokassa, jossa meitä hiostettiin ilma tuulettimia kuusi tuntia päivässä. Late oli hivuttanut kaks sormeensa mun housujen vyötärösauman alle ja vetänyt niitä vähän alaspäin. Saatan vieläki tuntee sen, ku ne housut laski pari senttiä. Mä olin kosketellut sen kylkiluita ja selkänikamia huumautuneena.
Jätkä oli mua päätä pidempi, enkä mä pystynyt nousemaan varpailleni ku se suuteli mun pureskeltuja huulia. Se oli ihan kumaras, kunnes se kieto kätensä mun jalkojen ympäri ja nosti tasolleen. Olin kietonut käteni sen kaulan ympärille ja puristanut jaloillani kiinni muhun. Mun korvissa oli kiljunut ihastus.
Se ei kummiskaa kerinnyt kauaa kestää. Eka oli kuulunut kaukaiset askeleet, sitten jokuinen sanainen, kitisevä ääni, kun ulko-ovi vedettiin auki ja meluava huonekaverilaumani oli ahtautunut käytävään. Olin tippunut takasin maanpinnalle, kylmälle lattialle ja tajuamatta mitään, olin jo yksin kaapissa. Olin hypännyt ulos puolikauhuissani, puoliks huvittuneena. Virnistellen mä olin hilannut housujani ylöspäi.
Kun Kata ja kaks muuta kaveriani olivat saapuneet sisälle, ne näki Laten toisella puolella huonetta kuin mä, paita päällä ja esittämässä näpläävänsä kännyä. Mä olin tonkinut vaatekomeroani ja myllännyt sen pahanpäiväisesti. Kukaan ei tajunnu mitään, ehkä ne ei olisi ees löytäny meitä siit kaapista. Kata vaa juoksi heti Laten kaulaan ja purisi ärsyttävästi. Se oli sillon joku niiden uusi tapa. Kata purisi ja Late hurisi. Kata oli keksiny, et Late olis sen veli, mut mä tiesin et se ois varmaa halunnut enemmän. Siltä se joka ikinen hetki näytti.
Leirin loputtua ja himaan päästyäni mä en itkenyt yhtään sen perää tai sen takia. Kuittasin et se oli kiva kesäromanssi, josta saattaa vie keritä kehkeytyä jotai ku se oli sinkkuki vie. Mut heti Galleriaan päästyäni mä sain huomata, ettei se ollukaa vapaa. Se oli sittenkin vie yhes tän Mirkkulinsa kas. Ei vittu musta tuli sinä hetkenä nii ylpee.
Ekaks, mä olin saanut sen suuteleen mua. Mä olin saanut sen lähelle mua, saanut sen pitään mua kädestä kii iltahartaudessa, halaamaan takaapäin, nukahtamaan mun syliin, kun mä leikittelin sen sileil hiuksil.
Tokaks, mä tiesin et se potisi hirveet syyllisyyttä just nyt. Mun takia, kun se oli mennyt ihastuun muhun.
Kolmanneks, mä haastoin sen nykysen. Jos Late tajuisi, et se likka oli ihan surkee, se jättäisi sen ja kipittäisi mun luo. Ah tätä ihanuutta. Mut niin ei vaa käynyt.
A/N: Kommenttia, rakkaat Finiläiset!
