Kirjoittaja Aihe: Mikä on sinun, on tietenkin minun (S, Patilin kaksoset)  (Luettu 3425 kertaa)

amorito

  • ***
  • Viestejä: 566
  • FF100 11/100
Beta: hiddenben
Ikäraja: S
Tyylilaji: drama
Tiivistelmä: Se kuuluu käsikirjoitukseen, niin vain täytyy tehdä. Ja niin, käsikirjoitus jatkuu tavalliseen tapaan; Parvati pysähtyy selin minuun, tukahduttaa voitonriemusta kielivän hymyn ja ottaa loukattua ylpeyttä kuvaavan ilmeen kasvoilleen.
A/N: FF100-ficci sanalla 012., Oranssi. Patilin kaksoset kiinnostavat minua jo siksikin, että he ovat eri tuvissa olevat identtiset kaksoset, mutta myös siksi että heistä ei kirjoissa kerrota paljoakaan, varsinkaan Padmasta :) Siispä, tämä syntyi.


”Padma, missä se ihana Intian-kaapu onkaan?”

Tukahdutan huokauksen ja käännyn edelleen vatsallani loikoillen katsomaan Parvatin ilmettä. Se on juuri sellainen, kuin tässä tilanteessa kuuluukin; silmät pyöreät ja yliviattomat, juuri sen näköiset, etteivät ne hämää ketään. Paitsi tietenkin isää, toisinaan jopa äitiäkin. Minua eivät sentään.

”Se vaaleanoranssiko, joka on minun?” painotan hienovaraisesti. Palasimme Intian- ja Pakistanin-lomalta kuukausi sitten, matka-arkut taas vähän lisälaajennettuina uusien kaapujen vuoksi, ja jo nyt Parvati tuntuu rikkoneen, lianneen tai unohtaneen omat uutuutensa. Minun vaatekaappini on, luonnollisesti, hänen vaatekaappinsa jatke.

Parvati heittäytyy dramaattisesti huokaisten sängylleni muistamatta tarkistaa, jäävätkö hänen rannerenkaansa kiinni päiväpeitteeni paljetteihin. Harva se viikko irtopaljetteja ropisee matolleni tai repsottaa peitteessä parin langan varassa Parvatin draamakohtausten jälkeen – joskus ihan muutenkin.

”Kyllä minä tiedän, että se on sinun – minusta tänään vain on sellainen… oranssi päivä.”

Oikea kulmakarvani kohoaa epäuskoisesti. Parvatilla on omiakin oransseja kaapuja, ainakin yksi, mutta ilmeisesti nyt on jokin erityinen syy saada juuri minun oranssinvärinen puuvillakaapuni. Ja miksipä ei, sehän on intialaista käsityötä ornamentteineen ja ihanteellisen vilpoinen pidettäväksi Englannin yllättävässä helleaallossa.

”Kertoiko kristallipallo, että tänään on oranssi päivä? Vai tähdet? Tai kenties aamiaisen chai-kupillinen?” En tarkoita olla ilkeä sisarelleni, tietenkään, mutta alan vain ärtyä siihen, että hän luulee voivansa tahrata kaikki kaapuni, joita varjelen niin huolella. Varsinkin vaaleanoranssin puuvillaisen uutuuden, jota tuskin olen itsekään pukenut ylleni intialaisen sovitushuoneen jälkeen.

”Padma! Miksi sinä aina suhtaudut noin”, Parvati huudahtaa loukkaantuneena, läpsäyttää pohjettani ja nousee rivakasti marssiakseen huoneestani diivan elkein ulos. Rannekorut nykäisevät pari paljettia irti ja pohdin apeana, pitäisikö minun vain luopua peitosta. En vain tahtoisi; se on niin raikkaan valkoinen ja puhdas.

”Mihin sinä tarvitset sitä?” kysyn viime hetkellä, kun sisar on vielä kynnyksellä. Se kuuluu käsikirjoitukseen, niin vain täytyy tehdä. Ja niin, käsikirjoitus jatkuu tavalliseen tapaan; Parvati pysähtyy selin minuun, tukahduttaa voitonriemusta kielivän hymyn ja ottaa loukattua ylpeyttä kuvaavan ilmeen kasvoilleen.

”Tänään sattuvat olemaan Guptan pariskunnan 50-vuotisjuhlat, jonne kaikki vähänkään mielenkiintoiset” – Parvatin kielellä: rikkaat ja vaikutusvaltaiset – ”tulevat, ja minusta meidän velvollisuutemme on näyttää parhaimmalta mahdolliselta!”

Naapurin Guptat ovat ihan mukavia, mutten voi sietää heidän snobbailevia poikiaan, jotka tietenkin ovat Parvatin mielestä ihania ja vanhempiemme mielestä loistavia aviomieskandidaatteja. Ja Guptojen juhlissa vaatteet tekevät ihmisen, sen tiedän minäkin. Huokaisen ja siirrän katseeni takaisin kirjaan, joka on avoinna edessäni, tyynyyn tuettuna.

”Voi Parvati, jos kauneus on niin tärkeää, enköhän minä sitten laita oman oranssin kaapuni ylle.” Parvati tuhahtaa, mutisee ”Saamasi pitää sitten” ja marssii omaan huoneeseensa. Harvinainen, mutta herkullinen voitto minulle.

Illalla sirkkojen sirittäessä ja lämpöisen tuulen puhaltaessa värikkäiden nuotioiden ja divaanien lomissa, Guptan pariskunnan pihalla, minulla on oranssi puuvillakaapuni, ohut kultainen vyö, runsaasti rannerenkaita ja kivuliaan painavat korvakorut. Mutta Parvati hehkuu valkoisessa cholissaan, haaremihousuissaan ja korkosandaaleissaan ja näyttää jumalattarelta, jota Guptan pojat Lakshmi ja Ravi mielellään palvoisivat ties millaisin menoin.

Yllättäen aamupäivän voitto oranssista puuvillasta ei olekaan enää niin mieltälämmittävä.
I don't know what I've done or if I like what I've begun.

Nynaeve

  • Taivasmaalari
  • ***
  • Viestejä: 43
    • Taivasmaalari
Vs: Mikä on sinun, on tietenkin minun (S, Patilin kaksoset)
« Vastaus #1 : 06.04.2010 13:19:11 »
Olipas kivaa lukea Patilin kaksosista. ^^ Olit saanut sisarten välit vangittua loistavasti, sillä samanikäisillä sisaruksilla sisaruskateus on varmaankin melko musertavaa. Padma on ihana murehtiessaan päiväpeittoaan, ja se on myös hyvä yksityiskohta, joka tuo lisää jännitettä sisarten välille.

Musta oli loistavaa, että Padma sai erävoiton pitämällä oranssin kaavun itsellään - mutta Parvati koko pelin voiton näyttäessään jumalaiselta valkoisessa kaavussaan. Siitä päästään noidankehään, jonka alkuna ja loppuna on aina Padma sisarensa varjossa. Väliin voi mahtua Padman voittoja, mutta niillä ei ole kummiskaan mitään merkitystä koko kuvion kannalta.

Upea ficci, pidin tästä tosi paljon. Kiitos! ^^
Drench yourself in words unspoken, live your life with arms wide open. Today is where your book begins, the rest is still unwritten.  || Avatar by Satine

amorito

  • ***
  • Viestejä: 566
  • FF100 11/100
Vs: Mikä on sinun, on tietenkin minun (S, Patilin kaksoset)
« Vastaus #2 : 06.04.2010 14:41:06 »
Kiitos Nynaeve, kiva kuulla että onnistuin tavoittamaan sen mitä halusinkin - että Parvati on vähän turhamaisempi ja ovelampi, Padma se, joka jää aina vähän varjoon vaikkei ole sen huonompi missään. :)
I don't know what I've done or if I like what I've begun.

Dolls

  • ***
  • Viestejä: 2 079
Vs: Mikä on sinun, on tietenkin minun (S, Patilin kaksoset)
« Vastaus #3 : 15.04.2010 23:21:52 »
Mun piti kommentoida tähän aikoja sitten, mutta se jotenkin jäi. Mutta juu, kommenttia tulee nyt ;)

Nimi ei sytyttänyt mua. Se ei ponnahtanut esiin listaustasi selatessa, ei antanut yhtään mielikuvaa ficistä.

Padma ja Parvati ovat kiinnostavia hahmoja, ja pidän siitä kuinka erottelit heidän luonteitaan niin selvästi. Parvati oli se turhamainen, voitonhaluinen kaksonen, kun taas Padma se usein kakkoseksi jäävä, hiljaisempi puoli.

Pienet yksityiskohdat tekivät lukemisesta ihanaa. Päiväpeitto, intialaiset pukukopit, kuinka Padma kohotti oikeaa kulmakarvaansa (mä en osaa ku vaa vasenta, kokeilin nimittäin.) ja ah, Parvatin rannerenkaat. Intialaiset sanat, kuten choli, sekä tietysti chai-kupillinen. Pieniä, nerokkaita yksityiskohtia, jotka kuitenkin jättävät hallitun kokonaisuuden. Me like ;)

Sisarkateus on ihana aihe, ja tuttua puuhaa. Vaatekaapinjatke, TOTTA KAI ! senhän takia pikkusiskot on, että niiltä voi lainata vaatteita :D ihanan arkinen, mutta kuitenkin niin ainutlaatuinen idea !

Lopetus oli minusta kiva :D juuri noinhan se menee, jos toinen saa erävoiton niin siitähän pistetään miljoona kertaa paremmaksi.

Tykkäsin tosi paljon, kirjoittelehan lisää Patileista ! :)

~doll
darling i'm a nightmare dressed like a daydream

amorito

  • ***
  • Viestejä: 566
  • FF100 11/100
Vs: Mikä on sinun, on tietenkin minun (S, Patilin kaksoset)
« Vastaus #4 : 16.04.2010 10:36:15 »
Kiitos kommentoinnista uglydoll, mieluummin nyt kuin ei koskaan ;)

Nimeäminen ei kieltämättä ole vahva puoleni, mutta yritän pohtia jatkossa vähän huolellisemmin noita nimiä! Ja ehkäpä tulee Patileista vielä jotain tekstiä, ottaen huomioon että Padma on Korpinkynsi ja siitä joukosta pitäisikin saada 100 ficciä aikaan ;)
I don't know what I've done or if I like what I've begun.

Upsila

  • aallotar
  • ***
  • Viestejä: 1 248
    • and here are all your lies
Vs: Mikä on sinun, on tietenkin minun (S, Patilin kaksoset)
« Vastaus #5 : 15.10.2010 15:40:00 »
KK-haasteen lintunen lähetti minutkin tänne vielä, oikein hyvää päivää!

Parvati ja Padma ovat aivan suloisia ja kiinostavia hahmoja, joten on mukavaa päästä lukemaan heistä lisää. Sisarten välit tuli hyvin ilmi, miten heissä on paljonkin eroa ja luonteen erotit selvästi. Patilin kaksosista on muutenkin aina kivaa lukea, varsinkin kaikilla o ehkä vähän erinäkemys heistä. ^^

Parvati oli tässä vähän sellainen turhamainen ja sellainen tyttö, jonka oli pakko saada tahtonsa läpi. Padma taas oli tässä sellainen hiljaisempi tyttö, toinen, joka jäi sisarensa varjoon helposti. Varsinkin Parvatin luonne tuntui tulevan tässä vahvemmillaan, kun taas Padma mielellään pysyy hieman sivussa, sisarensa hitusen takana.

Suloinen teksti kertakaikkiaan, tälläistä sisarkateutta ja iloa, kun kerran Padmakin voittaa kaaputaistossa. Parvati ei saanut sittenkään kaikkea, vaikka halusikin näyttää oranssissa kaavussa säihkyvän kauniilta naapurien poikien silmissä.

Tykkäsin kovasti tekstin ihanista yksityiskohdista, päiväpeitto, intialaista meininkiä, raskaat rannerenkaat, kulmien kohottelua ja intialaiset pienet sanat. Kauniita ja suloisia yksityiskohtia tosiaan, koristivat kivasti lauseita ja tunnelmakin välttyi sisarkateuden ja pienen sisaruskilpailuisen lämmön hehkumana lauseiden välistä.

Silti, vaikka Parvati ei saanutkaan oranssia Intian-kaapua itselleen, Padma murehti sittenkin, että oranssi kaavun voittaminen itselleen ei sittenkään tuntunut enää kovin voitokkaalta. Parvati näytti hänen mielestään vielä kauniimmalta valkoisessa asussaan, korkosandaaleissaan ja haaremihousuissaan kuin jumalatar naapureiden pihamaalla. Padma oli sitä mieltä, että hän ei ollut yhtä jumalainen kuin Parvati, että pojat varmasti ihailisivat hänen kaksoissisarensa enemmän kuin hän.

Nättiä, kauniita kuvailuja tekstissäsi. Otsikko ei tosiaan sytyttänyt ihan kunnolla, mutta muuten oikein suloista tekstiä ja tyttöjen puhevuorot ovat sellaiset sisarilliset ja tutun arkipäiväistä elämässä, että kumpi voittaa taiston. Kiva idea ficcissäsi.

Elikkäs, suloinen teksti kertakaikkiaan, kiitoksia! ;)
I'd rather have one sunflower from you than a million roses from any other boy.

jennumiu

  • ***
  • Viestejä: 234
    • We still are made of greed
Vs: Mikä on sinun, on tietenkin minun (S, Patilin kaksoset)
« Vastaus #6 : 15.10.2010 19:04:40 »
voii, tämähän oli ihana ;;--)

Parvati ja Padma olivat tässä aivan tyypilliset sisarukset, ah tuota sisarkateutta (; tässä korostui myös se , että vaikka tytöt ovatkin identtiset, he ovat erillaisia. rohkelikko ja korpinkynsi, varoivainen ja huolimaton ja silleesh.

se, kuinka Padma huolehti päiväpeitostaan, oli muuten suloista. samoin kaikki nuo pikkupikku yksityiskohdat tuolla, pidin niistä kovasti, ne maustoivat (eiku mitäh) ficciä sopivasti.  ;)

eli siis tämä oli aivan ihana, kiitos . (;

rakentava on karkuteillä, yhy.

jennnu
This is the way the world ends
Not with a bang but a whimper

amorito

  • ***
  • Viestejä: 566
  • FF100 11/100
Vs: Mikä on sinun, on tietenkin minun (S, Patilin kaksoset)
« Vastaus #7 : 16.10.2010 15:05:44 »
Kiitos Upsila ja jennumiu! Kiva kuulla että olen onnistunut sisaruskateuden/-rakkauden kuvaamisessa: itselläni on kyllä sisko, mutta vain puolikas emmekä koskaan ole asuneet saman katon alla :) Joten kokemusta ei varsinaisesti ole, mutta ilmeisesti olen onnistunut. Ja lupaan toistamiseen, että työstän otsikoita jatkossa!
I don't know what I've done or if I like what I've begun.

banaanimiäs

  • ***
  • Viestejä: 21
Vs: Mikä on sinun, on tietenkin minun (S, Patilin kaksoset)
« Vastaus #8 : 16.10.2010 21:20:15 »
Mm, tää oli kiva. Nää on justiinsa näitä sisarusten riitoja  ;D Vahingonilo paras ilo.
Pisin kommentti EVAH