NeitiMusta, ui, pitkä kommentti, me likes! :3 Ensinnäkin iso kiitos taas siitä, että oot kommentoinut. Ja hienoa, että tykkäsit!
Ja saa toki spekuloida, musta ainakin on vaan hauska lukea, mitä lukijat on tekstistä ajatelleet ja saaneet irti.
Ja joo, itekin oon huomannut ton, että Reg angstaa hirmuisesti tosi monissa teksteissä. Munkin Reg on pikkuisen angstinen, mutta musta siinä on niin paljon muutakin, erilaisia puolia. Äh, vaikeeta selittää.
Mutta siis silleen, että sen luonne on vähän monimutkaisempi kuin pelkkä angstiteini, jona se yleensä kuvataan.
Ite oon ajatellut asiat vähän niin, että Regulus ei oo koskaan oikeen pystynyt vihaamaan veljeään, vaikka välit aika huonot olikin, ei oikeasti. Ja myös, ettei Regille ollut ihan selvää, mitä se ajatteli, mikä on ihan ymmärrettävääkin. Toisaalta se oli kasvatettu tohon, että Voldemort on jees, Voldua pitää seurata, mutta toisaalta taas näki Siriuksenkin puolen asioista. Ja sitten lopulta päätyi tekemään niin kuin siltä odotettiin. Okei, en itekään oo ihan täysin selvillä siitä, mitä mieltä oon Registä, monimutkainen hahmo.
Mutta ihana.
Ja kyllä, ne on vielä tosi nuoria molemmat. Mutta oon jotenkin aina ajatellut Reguluksen sellaseks, että se on vähän... en tiedä, "pikkuvanha" vois tavallaan olla hyvä sana siihen. Sellanen, että pitää itseään jotenkin aikuisempana ku muut ja kattoo muita vähän alas. Että vois hyvin ajatella noin jostakusta. Sellanen vähän percymäinen, niin kuin jossain kirjassakin (vitonen muistaakseni?) todettiin.