Twilight: Mestaripiirros | S, songfic

[Chcy]

Tilte: Mestaripiirros
Author: Chcy
Fandom: Twilight
Pov: Edward
Rating: S
Summary: Edward nauttii hetkestä tyttärensä kanssa tämän synnyttyä.
Disclaimer: En omista mitään mikä kuuluu Anna Puulle tai S.Meyerille.
Song: Anna Puu-Mestaripiirros
Warning: Ei kai muuta, että spoilaa Aamunkoita.

A/N: Heh! Alan kamalasti julkaisemaan näköjään näitä song ficcejä (: Tällä kertaa Nessiestä ja Edwardista. Keskittyy Aamunkoissa siihen  aikaan, kun Bella on muuttumassa vampyyriksi.

Mestaripiiros

Sinä päivänä kun Luoja teki sinut.
Hän ei muuta tehnytkään

Sinä nukuit rauhassa käsivarsillani. Olit syntynyt aivan erilaiseen perheeseen, mitä olit ansainnut. Sillä olit kaunis, äitisi rinnalla yksi lumoavimmista asioista mitä olen nähnyt. Kurotit hitaasti pienen ja vaalean -mutta silti pienen sävyn punaa omaavan- kätesi rinnalleni ja tartuit hellästi paitaani. Silmäsi pysyivät ummessa, vain huulet piirsivät hymyn kasvoillesi. Nukuit edelleen, aivan rauhassa. Minun ja äitisi rinnalla, joka kärsi pahimman koettelemuksen vierelläni. Olisin halunnut tarrautua hänenkin käteen, vetää hänetkin syliin.

Aivan niin kuin olis hurmoksessa ollut.
Mestari valmisti sut.

Olin usein Bellalle väittänyt, etten tiedä miksi olisin ansainnut jonkun hänen kaltaisensa sielun rinnalleni. Jos olen rehellinen, en ymmärrä sitä edelleenkään. Enkä pysty käsittämään sitä lahjaa, minkä olin saanut. Minun rakas lapseni hengittämässä sylissäni. Jos onkin olemassa joku ylempi tahto, olisin vain halunnut häntä kiittää. Kiittää kaikesta siitä mitä olen saanut.

Se kuva oli kaunis.
Oi, ihme suorastaan.
Muodon jumalaisen sai.

On asioita joihin itse ei voi vaikuttaa, ja asioita, jotka taas vaikuttavat sinuun. Tämä vaikutti, tunsin sen kolkossa sydämessäni, tunsin sen luissani. Nousin seisomaan. Kahdesta syystä lähdin sohvalta, jossa olin istunut jo aivan liian pitkän ajan: en halunnut vain katsoa Bellan hiljaisia liikkeitä, sitä miten jokainen solu yritti estää muutoksen, minun tekemäni ratkaisevan muutoksen. Jota niin kovasti hän halusi, jota vastaan taisteli. Sinä lapseni, et ollut vieläkään irrottanut otettasi. Kun kävelin hiljaa, melkein tyhjässä huoneessa, hitaasti avasit silmäsi. Kohtasin tutun katseen, saman katseen jota tulisin varmasti kaipaamaan  ikuisuuden. Nostin hänet silmieni tasalle ja katsoin miten ilmeesi vaihtui. Päästit suustasi iloisen ja kauniin naurun.

Kuvan viereen hän merkkas ettei suhun,
päde kuolevaisten lait.

Olet taiteellinen kokonaisuus, Luojan lahja meille. Lahja, jota en olisi varmastikaan ansainnut silloin vuosia sitten. Mutta nyt, kun laskit kämmenesi otsalleni ja kuulin värikkäät ajatuksesi. Se ajatus kertoi vain miten kovasti hän halusi kertoa kuuluvansa vierelleni. Miten hän rakasti minua.

Niille jotka yhä epäilevät Luojaa
Sanon vastaukseksi vaan
Että jos ne edes kerran näkis sinut
Kaikki rupeis uskomaan

Ja miten kovasti minäkin rakastin häntä, omaa pientä lastani. Jota en uskonut koskaan saavani.

[Taqulatumesiga]

Tosi kaunis ja koskettava. ;>

[Kahvikuppi]

Tosi koskettava, eihän tää vaan jäänyt tähän? Jos ei niin lisää..

[Chcy]

Oih<3 Tähän oli kommentoitu!

Taqulatumesiga : Kiitos kommentista (: Mukava kuulla, että kosketti!
Kahvikuppi: Kiitos kommentista (: Mukava kuulla, että kosketti! Jatkoa ei valitettavasti ole tulossa

[LillaMyy]

Heh, eka Twilight-ficci, jota kommentoin, mutta oli yksinkertaisesti PAKKO!! Tää on aivan liian ihana!! <3 Oikeesti, meinas tulla tippa linssiin tätä lukiessa! Ja mä kun alunperin avasinkin tän vaan sen takia, että mulla sattu oleen tylsää ja tänne oli tullut uus viesti, niin tulin kyylään... Ja sit mä meinaan ruveta parkuun tän takia... Great! Just great! Muttajoo, muutamia kirjotusvirheitä sinne oli eksynyt.

Olit syntynyt aivan

erinlaiseen perheesee

, mitä olit ansainnut.

erilaiseen perheeseen

Kurotit hitaasti pienen ja vaalean -mutta silti pienen sävyn punaa omaavan- kätesi rinnalle ja tartuit hellästi paitaani.

Pitäiskö tuolla lukea rinnalleni?

Silmäsi pysyivät ummessa, vain huulet piirsi hymyn kasvoillesi.

piirsivät

On asioita joihin itse ei voi vaikuttaa, ja asioita jotka taas vaikuttaa sinuun.

vaikuttavat

Tämä vaikutti, tunsin sen kolkossa sydämmessäni, tunsin sen luissani.

sydämessäni Sen muistaa helposti siitä, että sydämeen mahtuu vain yksi ämmä (;

Lahja, jota en olisi varmastikkaan ansainnut sillon vuosia sitten.

varmastikaan ja silloin

Se ajatus kertoi vain miten kovasti hän halusi kertoa kuuluvansa vierelleni.Miten hän rakasti minua.

Tuolta noiden lauseiden välistä on jäänyt vahingossa välilyönti pois.

Jota en uskonut koskaan saavan.

saavani

Ja mä toistan itseäni sanomalla, kuinka ihaaana tää on! <3 Ja toi Anna Puun biisi sopi tähän tosi hyvin! Ja toi loppu oli aivan älyihana! <3

[endorfiini]

ihana.
muuta ei oikeen voi sanoa ku että tää on aivan mahdottoman ihana!
Kirjoissa Edwardin tunteita Renesmeetä kohtaan kuvataan niin kamalan vähän, että musta oli jotenki ihana että tässä todella näky se, että Eddie rakastaa Nessietä

ja biisiki sanat oli täydelliset tähän!

lisää tämmösiä söpöjä kiitos!

xoxo endorfiini

[Chcy]

Kiitos Myy kommentista (:. Usko pois, olen todella otettu että luit tämän ensimmäisenä ficcinä täältä. Kiitos kun ilmoitit nuo virheet, kävinpä poistamassa. Osa virhesitä saattaa johtua siitä, että itse puhun hiukan murtaen ja joskus sanoihin tulee liikaa joko n tai m kirjaimia. Ei se mitään, kiitos kommentista ja ihanaa kun pidit!

endorfiini, mukava kuulla että pidit!
Kiva kuulla, että tämä onnistui ja sain kuvattua Edwardin tunteita . Toivottavasti innostun tekemään lisää tälläisiä ficcejä.
Tää on sitten aleman luokan mainontaa, mut jos kiinnostaa lukea Edwardista kertovia ja minun kirjoittamia ficcejä. Niin kannattaa selata tuolta (http://z15.invisionfree.com/Houkutus/index.php?showtopic=791) ficci kansiotani. Alimmassa kohteessa olen liittynyt haasteeseen johon täytyy kirjoittaa 50 ficciä valitsemasta hahmosta. Minä kirjoitan Edwardista ja tämäkin ficcii kuuluu siihen haasteeseen

-Chi<3