Kirjoittaja: minäpä minä, eli lanoliini
Ikäraja: k-11 //Lils laski vähän : )
Henkilöt: Antonin Dolohov + tavallaan muut vangit
Genre: angst, plus tippa draamaa ehkä.
(A/N:) Tämä on vain tämmöinen ihan pikkuinen ficlet, joka nyt tuli kirjoitettua. Toivottavasti joku tykkää, vaikka tämä on vähäsen tällaista peruskauraa. Osallistuu Astukaatte valokeilaan -haasteeseen ja FF50 sanalla 046. Elämä
Unelma
Azkabanissa pahimpia olivat yön pimeät tunnit.
Kun viimeisetkin valonsäteet hukkuivat pimeyden alle, Azkaban heräsi eloon. Joka ikinen rasahdus kaikui sen kosteista kiviseinistä, luoden hiljaisten kaikujen aavemaisen konsertin. Kuulin omaan selliini, kuinka joku vangeista liikautti kättään, ja hänen ranteitaan vangitsevat kahleet kilahtelivat osuessaan kivilattiaan. Kuulin hiljaista valitusta ja järkensä menettäneiden vankien lausumia katkeria sanoja. Kuulin kuinka joku itki ja huusi äitiään, ja kuulin kuinka rotta juoksi jalkani vierestä.
Pimeys oli niin sakeaa, ettei sen läpi kyennyt näkemään. Ei se minua haitannut. Tunsin sellini jokaisen kolkan, jokaisen kivenhalkeaman ja ruostuneen kalterin. Kaikille se ei kuitenkaan ollut yhtä helppoa. Pimeys teki osan meistä hulluiksi, kun painajaisiaan ei päässyt pakoon.
Äkkiä tunsin, kuinka ilma ympärilläni kylmeni ja tiesin ankeuttajan lähestyvän. Annoin itseni vaipua kurjuuteen, jotta se ei kiinnittäisi minuun huomiota; jokainen meistä halusi noiden mätänevien vartijoiden pysyvän mahdollisimman kaukana. Käytävästä kantautui hiljaista rohinaa, kun olento veti ilmaa keuhkoihinsa. Ilmaa, joka koostui meidän onnellisten muistojemme rippeistä.
Sydämeni sykähteli rauhattomasti ja hetken pelkäsin hennon elämänliekkini hiipuvan olemattomiin. Hassua, että vielä näiden kaikkien vuosien jälkeen, minä edelleen tunsin kuolemanpelkoa. Tiesin olevani yksi ainoista, sillä monet meistä eivät muusta unelmoineetkaan, kuin kuoleman kylmästä syleilystä. Vapaudesta, joka veisi heidät pois tästä pimeästä helvetistä.
Muiden odottaessa kuolemaa, minulla oli toisenlainen unelma, enkä antanut sen hiipua.
Unelma elämästä.
***
