Kirjoittaja: Börje
Paritus: Harry/Draco
Genret: Fluff, Slash, Songfic
Ikäraja: K-11
Vastuuvapaus: Rowling omistaa, mie lainaan
A/N: Osallistuu
Pöytälaatikon siivoukseen 
Ja sieltä heitetty haastehan oli tämän näköinen:
Title: Päätä itse
Paritukset: Harry/Draco tai Fred/George mieluiten, mutta vapaaehtoinen
Genre: fluff
Songficci laulusta Aamu (Pepe Willberg). Jotain söpöilyä aamulla sängyllä. Ensin sellasta söpöä fluffia ja sitten seksi. Tai no, se ei ole pakollista, mutta minä ainakin ymmärrän tuon laulun niin :'3 Muu vapaaehtoista, mutta taas ANGST kielletty.
Herään aamulla, enkä aluksi erota mitään muuta kuin mustaa. Pikku hiljaa muistiini palaa edellinen ilta ja yö. Lämmin kehosi painautuu kylkeäni vasten. Nostan katseeni kasvoihisi ja löydän lämpimästi tuikkivat smaragdin vihreät silmäsi.
- Mitä?
- Ei mitään Draco, kuiskaat minulle vastaukseksi ja hapuilet huulillasi omiani.
Suutelen sinua kaikella lämmöllä ja rakkaudella. Huokaa huuliasi vasten, kun kätesi löytää platinanvaaleiden hiusteni sekaan. Kielesi livahtaa tutkimaan suutani raottuneiden huulien välistä.
Irrottaudun huulistasi hymyillen ja kuulen turhautuneen huokaisun karkaavan kurkustasi. Hyväilen rintaasi, kuljettaen sormenpäitäni hitaasti pitkin rintakehääsi. Siinä on joitakin arpia, mutta rakastan niitä kaikkia koko sydämestäni.
- Sinä olet kaunis, kuiskaan ja jakelen pieniä suukkoja pitkin ihoasi.
- Niin sinäkin, Draco. Oma pieni luihuiseni.
Kätesi on edelleen hiusteni seassa ja sormiesipäät hyväilevät pyörivin liikkein päänahkaani. Saat minut kehräämään ja tärisemään koskettelujesi alla. Vain sinä osaat soittaa niitä alimpia ja herkimpiä kieliä minussa.
- Harry… Onko meidän pakko herätä vielä?
- Nyt on viikonloppu, joten ei.
- Hyvä.
Kiemurtelen lähemmäs sinua ja painaudun turvaan viereesi. Huomaan toivovani, että voisin pysäyttää ajan ja jäädä siihen ikiajoiksi. Onnellinen huokaus nousee kurkustani ja otteesi kiristyy minusta. Suljen silmäni hitaasti ja painan korvani rintaasi vasten. Kuuntelen sydämesi rauhoittavaa ääntä. Laulat hiljaisella äänellä jotain laulua, jota en tunnista.
-
Kun silmäni mä auki saan ja sinut siinä nään mä ihan lähelläin
Niin lämpimänä vasten oot sä minun kylkeäin…Äänesi tihkuu rakkautta ja yllyttää minua nostamaan katseeni omaasi. En kuitenkaan nosta, saat hetken aikaa suostutella minua. Sitä paitsi en halua, että lopetat laulamistasi, pidän jo kappaleesta, jota laulat. Vaikka lauluäänesi ei ole mitään parhaimmistoa, minulle se on maailman tärkein ja kaunein ääni.
-
Siihen mä jään, Sä tuot niin hiljaa kätes kädellein, Sanot kultasein, mä näin tahdon olla vain…Jatkat, enkä enää voi kiertää kiusausta. Katseemme kohtaavat taas ja henkäisen. Katsot minua useasti rakastavasti, mutta silloin kuin palvot minua katseellasi, voisin sulaa. Tunnen kuinka otat käteni käteesi ja pidät siitä omistavasti kiinni. Nostan vapaan käteni hyväilemään kasvojasi.
- Voisinkin jäädä tähän aina, kuiskaan kaipaavasti, mutta hymysi heittää kaikki ajatukseni hylättyinä mielen perukoille.
-
Ei saa tätä tunnelmaa kun vain aamuisin
Näin aloittaa mä päiväni tahdonkin…Pudistan päätäni hiljaa nauraen. Olet välillä niin hupsu, mutta silti hyvin usein oikeassa. Aamuisin olet erilainen kuin illalla. Aamulla unen merkit näkyvät vielä silmissäsi ja aamu käheä äänesi on kuin musiikkia korvilleni. Aamuiset hyväilysi taivas iholleni.
- Jäädään tähän.
- Jäädään vain.
Tiukennan yhteen liitettyjen käsiemme otetta ja annan itseni rakastaa sinua esteettä. Niin kuin aina.
- Minä rakastan sinua.
- Niin minäkin sinua lohikäärmeeni, kuiskaat hiuksiani vasten ja kehoni valtaa lämmin tunne.
Kommentit on kivoja
