Characters: Sirius
Disclaimer: Rowlingin ikiomat
hahmot hahmo, minä vain lainaan.
Summary: I'm not gonna say I don't mean that.A/N: Toinen ficlet
Kolme ficin haasteeseen vol. III. Hautajaiset. Annan teille tehtäväksi päätellä, että kenen. Kauhean surkeita teemoja esillä! Aivan erillinen siis tuohon ensimmäiseen. Ja jälleen, Coldplay'n A Mesage kulkee mukana. Ja yllämainittuun haasteeseen kuuluvat ficit ovat vain näytöksiä - voi nimittäin olla, että kerään tähän topickiin muitakin raapaleita yms. lyhyitä one-shotteja. Ihan vain tälleen mainitakseni.
2. näytös"Näin Jumala ottaa omakseen karitsansa, paimentaen ja armahtaen synneistä..."Et kestäisi kuunnella enää hetkeäkään. Jokainen sekunti venyy ja paukkuu, loppumattomana. Jokainen virsi ja rukous tuntuu tekopyhältä, sillä et ikinä tuntenut sitä karitsaa, joka lukitsi sinut komeroon, huusi ja antoi luunappeja. Epäilit pitkään, että tuo pyhän lampaan poikanen oli edes ihminen.
Seisot mustissa, muun kolkon suvun rinnalla. Joidenkin kasvoilla näkyy aitoa surua, toiset yrittävät peittää ahneudesta säkenöiviä silmiään ajatellessaan jälkeen jäänyttä perintöä. Jota he eivät kuitenkaan saa, sillä se kuuluu sinulle ja vain sinulle. Ajatus tuntuu niin absurdilta ja jäätävältä. On talo, jalokivet, sukukalleudet ja holvi täynnä kultaa, mutta sinä harkitset niiden polttamista.
Aiot tehdä niille samoin kuin muullekin menneisyydellesi. Kadota ja unohda. Remus valistaisi toista, mutta et kuuntele, et nyt kun pakotettuna saavuit tänne asti. Hautajaiset, elämäsi viimeiset. Omiesi lisäksi.
"Voitte jättää vainajalle viimeiset hyvästit."Joku pyyhkii silmäkulmaa ja astuu askeleen eteenpäin. Arkunmentävä kolo näyttää pian nielaisevan rohkeimmankin. Kuuntelet hetken tekopyhiä ja tyhjiä ikävää kuultavia runoja rakastavasta äidistä, ystävästä ja siskosta. Sinun tekisi mieli mennä ja sylkäistä monttuun, mutta hillitset itsesi.
Käännyt kannoillasi, annat sateen pyyhkiä kasvojasi ja otat askeleen toisensa perään.
Menneisyyttään ei voi muuttaa, mutta tulevaisuuteen voi vaikuttaa.
