Nimi: Mitä jos
Kirjoittaja: rentunlupiini
Beta: murokippo
Genre: romance, fluff, one-shot, dialogi
Ikäraja: S
Paritus: Sirius/Remus
Vastuunvapaus: Pottermaailma kuuluu J.K. Rowlingille, en saa tästä minkäänlaista taloudellista hyötyä, saati muutakaan, ellen nyt sitten kirjoituskokemusta.
A/N: Osallistuu Fanfic 100 sanalla 82. Jos. Alun perin en olis halunnu laittaa jokaisen rivin eteen puhujan nimeä, mut sit oli pakko, kun menin itsekin sekasin. Kommentteja luen erittäin mielelläni, varsinkin kun tää ei välttämättä oo kaikkein selkein teksti just sen kuvailun puuttumisen takia.
Mitä josSirius: ”Remus, pelataan ’Mitä jos’-peliä.”
Remus: ”Anturajalka, älä viitsi. Minä haluan nukkua.”
S: ”No minä en. Joten, mitä jos minä värjäisin hiukseni punaisiksi?”
R: ”Se ei ole mahdollista, kun sinulla on luonnostaan mustat hiukset.”
S: ”Remuuus, älä ole ilonpilaaja.”
R: ”No hyvä on, hyvä on. Minä vastaan. Sinä näyttäisit idiootilta.”
S: ”Jaahas.”
R: ”No sinä kysyit, minä vastasin rehellisesti. Tai tarkemmin ajatellen, sinä näyttäisit varmaankin vähän Arthur Weasleyltä.”
S: ”Remus! Ei ole olemassa tapaa, jolla minä voisin näyttää Arthur Weasleyltä. Tarkoitan, katso nyt minua! Enkö minä olekin reilusti paremman näköinen? Sitä paitsi kyllä tytöt palvoisivat minua punaisista hiuksista huolimatta. Mitä sinä irvistelet? No hyvä on, pojat sitten myös.”
R: ”Joku on vähän omahyväinen.”
S: ”Ei vaan realistinen. Minulla on sitä paitsi siniharmaat silmät, hänellä on vihreät. En mitenkään voisi näyttää häneltä.”
R: ”Niin, Koirantähti tuikkii aina kirkkaammin kuin muut.”
S: ”Mitä sinä mutiset?”
R: ”En mitään. Minun vuoroni. Mitä j-”
S: ”Haa! Sainhan sinut innostumaan!”
R: ”Sirius, suu kiinni tai minä joudun tukkimaan sen. Mitä jos… pyörremyrsky iskisi tähän paikkaan ja me joutuisimme hengenvaaraan?”
S: ”Ei niin suuria pyörremyrskyjä ole Englannissa.”
R: ”No vastaa silti.”
S: ”Yrittäisin pelastaa mahdollisimman paljon, mutta ei sillä oikeastaan olisi väliä.”
R: ”Miten niin?”
S: ”Koska minulla on jo kaikki mitä tarvitsen.”
-----
R: ”Krhm…”
S: ”Hmm. Aivan. Niin. Joo. Anteeksi.”
R: ”Jäädyit.”
S: ”No joo. Mitä jooos… mitä jos se outo lempibändisi hajoaisi?”
R: ”Mistä tuo kysymys tuli?”
S: ”Vastaa vain.”
R: ”Minä kuolisin.”
S: ”Älä viitsi.”
R: ”No ainakin hyperventiloisin.”
S: ”Ja sekö vastaa kuolemaa?”
R: ”Kyllä.”
S: ”Minä pelastaisin sinut.”
-----
S: ”Remus, saanko kysyä vielä toisen kysymyksen?”
R: ”No kysy.”
S: ”Mitä jos minä sanoisin rakastavani sinua?”
R: ” --- ”
S: ”Ei siinä, tai siis. Tai siis jos meitä ei katsottaisi ollenkaan vinoon, tai siis vaikka olisimmekin yhdessä? Tai siis, jos me olisimme kuin antiikin kreikkalaiset eikä mikään olisi normaalimpaa.”
R: ”Sirius. Siinä oli liian monta kertaa ’tai siis’ sekunnin sisään. Sitä paitsi sinä et edes tiedä, mistä puhut. Eivät asiat ole niin yksinkertaisia.”
S: ”Minä tiedän, eivät olekaan, mutta… mutta. Me voisimme olla enemmän kuin salailua ja piilossa suutelua, emmekö voisikin? Me voisimme tehdä muutakin kuin loikoilla sinun sängylläsi suljettujen verhojen takana, me voisimme
olla jotakin.”
R: ”Mitä minun verhoissani on vikaa?”
S: ”Remus, sinä olet mahdoton! Minä en jaksa enää pilailla. Mitä jos minä sanoisin rakastavani sinua?!”
R: ” --- ”
S: ”Remus?”
R: ”Minä sanoisin, että tuki suusi ja suutele minua. Sikäli, että se onnistuu yhtä aikaa.”
***
S: ”Remus?”
R: ”Mm-m?”
S: ”Mitä jos minä sanoisin, etten jaksa piilotella enää?”
R: ”Minä sanoisin, ettei sinun tarvitse.”