Kaakaohetki | Lavender/Hermione, S

[FractaAnima]

Title: Kaakaohetki
Author: FractaAnima
Genre: femme, fluff
Rating: S
Pairing: Lavender Brown/Hermione Granger
Disclaimer: J. K. Rowling omistaa hahmot ja minä mielikuvitukseni. En saa tästä minkäänlaista hyvitystä.

Ficlet

Haasteisiin:
Femme10 3.0
Kerää kaikki hahmot (Lavender Brown)
FF50 sanalla 029.Talvi.
Ficlet 300 sanalla 160. Vaaleanpunainen
Osastohaaste vol. II: Matami Puddifootin teehuone



Kaakaohetki

Vuosien jälkeenkään Hermione Granger ei voinut sietää silmissään sitä tytönheitukkaa, joka vei häneltä Ronin. Ronin, jonka Hermione oli sittemmin jättänyt tajutessaan, ettei miehessä ollut sitä syvyyttä, jota Hermionen oma luonne ja järkiperät vaativat. Mutta se heitukka vaaleanpunaisine kiiltävine huulineen ja hekumallisine poskineen - hmph.

Hermione puraisi huultaan ja puristi kätensä lapasien sisällä nyrkkiin. Kirjakaupan ovi hänen takanaan helähti kertoakseen jonkun jättävän Säilän & Imupaperin lämmön ja liittyneen joulun jälkeisiin pikku pakkasiin.

"Hei Hermione, onko sinulla kiire?" Helisevä ääni helähteli ärtyneen naisen selän takaa.
"On", kuului murahdus jostain kiristelevien hampaiden takaa. Nainen ei kuitenkaan näyttänyt siltä, sillä hän seisoi tumput suorana lumihangessa ja tuijotti kangaskassiaan, joka makasi maassa noin puolen metrin päässä hänestä.

Lavender kiersi naisen eteen ja nosti avuliaasti kassin maasta, pudisteli sitä ja ojensi sitten hyvin vilpittömästi hymyillen sen Hermionelle, jonka kulmat olivat erittäin kurtussa.
"Ajattelin vain, jos vaikka ehtisit kaakaolle?"
Hermione tarrasi kangaskassiinsa ja tempaisi siitä niin, että Lavender tömähti polvilleen yllätyksestä. Hienoa, nyt en voi kieltäytyä kaakaosta.
"Anteeksi", Hermionen ääni pakottautui kohteliaaksi hänen ojentaessaan kättään toiselle naiselle. Lavenderin noustua lumi pöllähti hänestä kuin koristaen tytön jonkinlaisilla kehyksillä. Hermione sulki silmänsä. Hän oli tänään pahalla päällä, eikä kauniit näyt saisivat häntä muuttamaan mieltään.

"Kaakaolle vai?"
"Jos se sopii?" Lavender helisi ja tarttui yllättäen Hermionen käteen niin kuin parhaat ystävät tekevät. Sanaakaan sanomatta he kävelivät erääseen kahvilaan, jonka tunnelma oli erehdyttävästi Hunajaherttuan sekä matami Puddifootin teehuoneen sekoitus. He astuivat sisään - Hermione hämmentyneenä, Lavender omana hilpeänä itsenään.

Kaakaot kolahtivat pöytään. Hermione piti katseensa omassa pienessä kehässään, kun Lavender nojasi eteenpäin ja kuiskasi.
"No?"
"Mitä no?" Hermione nosti katseensa vastentahtoisesti.
"Mikä sinua harmittaa?"
"Ei mikään", Hermione kohotti päätään kuin olisi aivan liian alhaisessa seurassa. Lavender nauroi.
"Tuota sinä et usko itsekään"

Kaakaohetki oli kiusallinen, huvittava tai jopa suloinen, riippui mistä kulmasta sitä katsoi. Piinallisen kauan se ainakin kesti. Kun juomat olivat juotu, naiset nousivat yhteisestä hiljaisesta sopimuksesta, nyökkäsivät tarjoilijalle hyvästit ja poistuivat takaisin pakkaseen. Muutama metri oven ulkopuolella oli pakko jo sanoa jotain.

"Öm - ", Hermione aloitti.
"Eihän se ollut niin kamalaa?" Lavender hymyili ilkikurisesti.
"Ei, ei ollut", Hermionelle alkoi riittää, miksi hän oli edes suostunut tähän. Hän tuhahti äänekkäästi.

"Sinä olet toivoton. Kuule, vaikka sinä et pidä minusta, se ei tarkoita, ettenkö minä saisi pitää sinusta", Lavender pudisteli hilpeästi päätään ja suikkasi suukon Hermionen mutristetuille huulille. Hermionen silmät rävähtivät selälleen ja hänen järkiperäiset aivonsa yrittivät päästä kärryille tapahtumista, mutta kun se aika koitti, Lavender hyppelehti jo toiseen suuntaan.

Hyvin hämmentynyt Hermione käännähti kannoillaan ja katosi vaimeasti poksahtaen.

[Letizia]

Kaakao on niin makea juoma kaikin tavoin, että helposti sokerimittarini menee melkein punaiselle jos se vain mainitaankin fikissä, mutta Lavenderin ehdottamana se sopi kyllä tähän kuin nenä päähän. Lavenderilla jos kenellä on pokkaa pyytää rationalisti kaakaolle, hehe.

Huippua, että Lavender ei ollut tässä oikeasti ollenkaan tyhmä, vaikka muita (Hermionen mielestä) ärsyttäviä ominaisuuksia hänellä olikin. Pidin siitä miten häntä oli tässä kuvailtu, esim. Lavender helisi, mutta ehkä eka kappaleessa heitukka kaksi kertaa tuntui vähän toistolta, kun tämä on kuitenkin suhteellisen lyhyt?

Hermionen kiusaantumiseen ja hmph-itteluun oli helppo samaistua, vaikka samalla näkikin että jaa jaa, taitaa neiti kaikkitietävä nyt yrittää kieltää jotain. :D Oikeastaan olin yllättänyt, miten luontevalta tämä tilanne tuntui - Ron on poissa kuvioista, selvä, ja Lavender on tainnut kummitella mielessä jo jonkin aikaa.

Eikös muuten Säilä & Imupaperi ole Viistokujalla ja Hunajaherttua Tylyahossa? Mutta voihan jommallakummalla toki olla rinnakkaisliike, eikä tuo siirtyminen muutenkaan ole velhoille ongelma. :) Hehe, tykkäsin lopetuksesta, jossa Hermione poistuu näyttämöltä, menipä hän sitten harrastamaan itsetutkiskelua tai unohtamaan Lavenderin.

Kiva että kirjoitetaan vähän erikoisemmista naispareistakin. :)

[FractaAnima]

Letizia Apua! Olen aina pelännyt, että sekoitan Viistokujan ja Tylyahon liikkeet ja nyt se on sitten tapahtunut. Yritän keksiä tähän pian jonkin korjauksen, kiitoksia paljon tästä huomautuksesta sekä mukavasta kommentistasi.

[Selection]

Yleensä vierastan parhaani mukaan tekstejä, joissa on Lavender, koska kirjoissa kyseinen naishenkilö esitetään äärimmäisen ärsyttävänä ja se ajoikin Lavenderkiintiöni täyteen aika pitkäksi aikaa. Mutta etsiskelinpä kommentoitavaa ja tämä hyppäsi esille.

Tekstin alkuasetelma oli hyvin kiinnostava. Hermione tuntemassa edelleen pientä mustasukkaisuutta Ronista Lavenderin takia vaikka on itse jo jättänyt kyseisen velhon. Tykkäsin siitä kun käytit sanaa heitukka kuvaillessasi Lavenderia, koska se sopi sekä tekstiin että Lavenderiin täydellisesti. Sait myös hyvin kuvattua Hermionen ärtyneisyyden ja turhautuneisuuden. Myös se kun Hermione yritti vältellä Lavenderia viimeiseen asti sai hymyn huulille.

Lavender ei ollut tässä sellainen kun hänet kirjoissa kuvataan, mutta hyvä niin sillä minulla on jotain sitä Lavenderia kohtaan. Sinun Lavenderisi on ikään kuin kasvanut aikuiseksi ja pidän siitä. Ficin loppu on oikein suloinen, tykkäsin erityisesti Lavenderin hyppelehtimisestä ja Hermionen sanattomuudesta. Naisten välinen suukko oli myös sellainen asia joka nosti hymynkareen huulille. Lavenderin hilpeys oli jotain todella lämmittävää, joten siitä plussaa sinulle.

Kaakaohetki oli kiusallinen, huvittava tai jopa suloinen, riippui mistä kulmasta sitä katsoi
Tämä lause oli suosikkini tekstissä. Siinä on jotain mikä herättää myötätunnon korkeuksiinsa. Hienoa.

Ja mitäpä olisi kommentti ilman kirjoitusvirheiden korjausta? Tytön heitukkaa kuulostaa hieman oudolta, vaikka sen voi noinkin kirjoittaa. Tytönheitukkaa kuulostaa jotenkin järkevämmältä, mutta sehän on aivan sinun valintasi.

Kiitän sinua tästä söpöstä pikku tekstistä oikein paljon, se oli oikein lämmittävä ja hymyä nostattava <3

[FractaAnima]

Vuorna Lavender on hahmo, jota minäkin vältän. Samaan aikaan se inspiroi minua joka suuntaan. Siitä saisi vaikka mitä, vähän niin kuin esimerkiksi Cho. Kirjoissa en pidä kummastakaan, mutta omassa käytössä niistä voi saada mielenkiintoisia. Kiitos ihanasta (ja pitkästä) kommentistasi. Loistavaa, että nappasit suosikkilauseen ja virheen poikasen, jossa on itua. Muokkasin sen.

[Ales]

Iltaa!

Tässä etsiskelin jotain kivaa lukemista, ja tämä pomppasi silmille, joten päätin avata, enkä pettynyt. (:

Otsikko on oikein kiva, tollanen lyhyt ja ytimekäs ja kuitenkin kuvaa tekstiä hyvin. Paritus on itselleni täysin vieras, tämä ficci on ensimmäinen jonka luen kys. parituksella. Muutenkin karsastan femmeä melko paljon, vaikken osaakkaan syytä sille kertoa.

Hieman mietin tuota kohtaa, kun hän edelleen kiukutteli Lavenderille, vaikka tapahtumista oli selvästi aikaa, ja hän oli kuitenkin itse jättänyt Ronin. Toisaalta tuleehan meille kaikille sellaisia hetkiä, kun muistellaan ja ikävä kyllä niitä huonompiakin muistoja tulee esille. Tavallaan ymmärrän kohdan tavallaan en.

Minäkin pidin siitä, kuinka kutsuit Lavenderia heitukaksi, se jotenkin kuvastaa kirjojen / leffojen hahmoa hyvin. Itse en ole koskaan ollut Lavenderin suurin fani kirjoissa / leffoissa, mutta tässä Lavender oli paljon kivempi.
Tykkäsin myös siitä, kuinka kuvasit tuota Hermionen ärtymystä / vihaa. Se oli todella elävää ja toimivaa.

Tykkäsin tuosta lopetuksesta, kuinka Lavender hyppelehti pois ja Hermione vain lähti pois.

Oikein hieno ja suloinen teksti oli tämä, kiitokset !
-A