Title: Syntymäpäiväjuhlat ja iso uutinen
Author: Jennea
Rating: S
Pairing: James/Lily
Genre: romance ja fluff
Disclaimer: Hahmot ovat J.K Rowlingnin luomia, joten en omista heitä. Kappale ei myöskään kuulu minulle. En saa tästä korvausta.
Summary: Arthurin syntymäpäivät juhlat ovat menossa ja Lily päättää kertoa Jamesille iloisen asian, jotta hän piristyisi.
A/N: Teki vain mieli kirjoittaa taas Jamesia ja Lilya. Liitin tämän myös epätoivoissani FF100, Syntymäpäivä, sekä albumihaasteeseen biisillä Michelle Branch - Washing Machine. Voit lukea sanat
tästä.
Syntymäpäiväjuhlat ja iso uutinen Kymmeniä ihmisiä ympärillä. Musiikki raikaa ja nauru ei lakkaa. Ihmiset kättelevät, nyökkäilevät ja halaavat. Kaikilla on hauskaa ja kaikki on hyvin.
Istuudun yhdelle puutarhatuolille. Päätäni särkee ja suupieliäni kiristää kaikesta hymyilemisestä. Joskus isot juhlat, tässä tapauksessa syntymäpäivät, ovat uuvuttavia. Jokaiselle pitää olla ystävällinen. Pitää jutella ja tehdä kysymyksiä. Pitää näyttää kiinnostuneelta, kun toinen kertoo kadoinneista sukista ja niistä hellyyttävistä, niin suloisista, ja kaikkein kauneimmista lapsenlapsistaan, jotka ovat mummin enkeleitä, vaikka hajottivatkin kalliin luudan ja noidankattilan.
Nojaan pöytään kyynerpäilläni ja painan kädet kasvojeni päälle. Kunpa vain pääsisin nukkumaan. Mutta en kehtaa luikkia Weasleyden yläkertaan, kun on juuri Arthurin juhlat ovat menossa.
Kuulen vierestäni tutun äänen ja nostan pääni käsistäni. Näen sinut turkoosissa mekossasi hymyilemässä ja juttelemassa tutulle naiselle. Nyökyttelet päätäsi ja huomaan miten katseesi salaa harhailee muualle. Naurahdan. Käännät katseesi minuun päin ja hymähdät. Sanot jotakin naiselle. Nainen nyökkää ja sinä suuntaat minua kohti.
”Hei komistus, mitä sinä täällä pöydässä yksin istuskelet?” Sanot ja istut viereeni. Kohautan olkiani.
”Enhän minä mitään. Odotin, että joku kaunis leidi tulisi pitämään minulle seuraa.”
”Noh, kelpaanko minä?” Sanot ja irvistät hieman.
”Tähän hätään ainakin”, sanon muka vähätellen, mutta hymyilen kuitenkin.
Siirrät tuoliasi lähemmäksi ja nojaudut hieman eteenpäin.
”Onko tylsää?” Kysyt hiljaa.
”Nooh”, aloitan ja jatkan vielä hiljempaa: ”Voisihan tällä menevämpää olla, mutta kyllähän täällä ihan mukavia ihmisiä on, joita ei ole nähnyt pitkään aikaan.”
”Se on totta”, sanot ja katselet hieman ympärillesi.
Olemme vähän aikaan täysin hiljaa.
Käännät kuitenkin nopeasti katseesi minuun ja hymyilet hieman.
”Tiedätkö...” aloitat ja tuntuu, ettet osaisi enää jatkaa sitä lausetta.
”Mitä?” Kysyn rohkaisevasti.
”Ajattelin säästää tätä asiaa hieman myöhemmäksi, mutta en voi olla sanomatta sitä. Minusta sinun täytyy kuulla se heti.”
Huomaan, että olet täysin vakava ja sydämeni takoo hurjasti. Mitä on oikein tapahtunut, ajattelen ja sanonkin sen sinulle ääneen.
”Ei siis mitään pahaa.” sanot ja rentoudun hieman. ”Minä vain... siis että”, takeltelet ja hoputan sinua sanomaan jo asiasi.
”Minä olen raskaana.” Kuiskaat hiljaa ja hymyilet.
Tätä en osannut odottaa. En pysty kuin tuijottamaan sinua. Raskaana?
”Sano jotain”, katsot minua huolestuneena.
”En oikein tiedä mitä sanoa.”
”Sano nyt onko se edes hyvä juttu?” Kysyt ja minua alkaa naurattamaan.
Nousen ylös ja otan kädetäsi kiinni, jolloin sinäkin nouset seisomaan.
”Totta kai se on hyvä juttu!” kuiskaan hiljaa korvaasi ja halaan sinua lujaa.
Se on todella hyvä juttu.