Nimi: Kirsikkahilloa
Kirjoittaja: Shute
Ikäraja: Sallittu
Paritus: Fred/Molly
Genre: FLUFFY, oneshot
Yhteenveto: Molly hymyili, se poika ei koskaan muutu.
A/N: Teki mieli kirjoittaa Freddystä jotain fluffya. Tämä osallistuu sitten Aakkoshaasteeseen, kirjaimella K.
"Hyvää yötä, Georgie" Fred kuiskasi kääriytyessään pehmoisiin tilkkutäkkeihin. Kaksospoikien huoneessa oli niin pimeää, ettei Fred nähnyt veljensä kasvoja tämän kiivetessä kerrosänkyn yläpedille.
"Hyvä yötä, Freddye" George virnuili vastaukseksi. Pojat eivät olleet nukkuneet kotona Kotikolossa pitkään aikaan, mutta Fredin oli pakko myöntää että hän oli kaivannut tutulta tuoksuvia lakanoita, lempityynyä ja ikiomaa kerrossänkyä johon hän ja George olivat pienempinä liimanneet tarroja. Poika kääntyi katsomaan lempitarrojaan sängyn katossa ja hymyili. On mukavaa olla kotona..
Samaan aikaan Molly sammutti kynttilänsä ja asettui hyvään nukkumaasentoon. Arthurin tasainen hengitys kuului sängyn toiselta puolelta. Hän nukkuu jo. Mollystä tuntui mukavalta, että koko perhe oli kotona. Ron, Ginny, Fred, George, Percy, Bill ja Charlie. Kaikki. Usein silloin, kun Ron tuskin osasi kävellä, hänellä oli ollut tapana nousta viemään kuuma kuppi kaakaota jokaisen lapsen omaan huoneeseen. Päälle Molly oli tottakai laittanut kermaa, suklaarakeita ja oikein paljon
toffeekastiketta. Paitsi Fredille ei koskaan toffeeta, suklaarakeita tai kermaa, vain ja ainoastaan kirsikkahillo oli pojalle kelvannut. Kirsikkahillo kaakaon päällä. Mollystä oli ihanaa muistella sitä aikaa, mutta nyt hän yritti pakottaa itsensä nukkumaan. Silloin alakerrasta kuului pieni kolahdus ja heti sen perään räsähdys. Molly heristi korviaan ja kuunteli. Murtovaras? Vai vain Percy joka on mennyt etsimään sulkakynää? Tai Ginny juomassa lasin vettä? Kuului hiljaisia askelia ja Mollyn uteliaisuus heräsi. Kuka kumma liikkuu talossa kello yhdeltä yöllä? Hitaasti ja varoen herättämästä miestään rouva Weasley nousi ylös, puki tohvelit jalkoihinsa ja lähti alakertaan. Siellä ei kuitenkaan näkynyt ketään. Viimeiseksi Molly meni keittiöön ja hämmästyi: Keittiön lattialla oli suuri särkynyt purkki kirsikkahilloa ja sitä oli roiskunut matolle ja hieman tuolinjalkaan, pöydällä oli hilloinen lusikka ja lattian poikki meni kirsikkahillojalanjäljet.
"Kuka..?", Molly aloitti ja virnisti tietäväisesti "Vai sillä lailla." Sitten hän tarttui taikasauvaansa, heilautti sitä kerran ja silloin rikkoutunut purkki muuttui ehjäksi, hillotahrat hävisivät, lusikka puhdistui ja jalanjäljet katosivat yksi kerrallaan.
Vanha taito on näköjään vielä jäljellä, nainen mietti. Sitten Molly hymyili, se poika ei koskaan muutu. Hänen oma pieni kirsikkaprinssinsä Fred, aina hiippailemassa luvattomissa hillovarkaissa.
Se poika ei kyllä koskaan muutu..
A/N: Valitan ^^
