Suuri kiitos kaikille kommenteista! Ne toivat ison hymyn huulille.
Pahatar: En osaa sanoa muuta, kuin että tiivistit hyvin tunnelman, jota tällä tekstillä tavoittelin. Naulankantaan.
Ja ihana, että tykkäsit! Lisää on suunnitelmissa, mutta jää nähtäväksi, tuleeko niistä suunnitelmista koskaan mitään konkreettista. Kirjoittamisessa vaikein asia tuntuu olevan se itse kirjoittaminen…
Altais: Et tosiaan nähnyt unta.
Minäkin olen aikoinani Nummela-kirjoja raahannut kassikaupalla kirjastosta kotiin ja sitten marissut, kun olin nekin lukenut loppuun… Niin kuin kerroin Pahattarellekin, lisää on suunnitteilla, mutta saa nähdä. Kikka/Repe on kyllä suloinen pari.
Siru jäi itse kirjoissakin sivummalle. Jos Sirusta haluaa lukea enemmän, niin ensimmäisinä tulevat mieleen Finnholmin kirous ja Rautahevonen, joissa Sirun tarina on enemmän keskiössä. Ja Repeltä ei ainakaan ihailijoita puuttunut. Tittahan se taisi vaihtaa ihan tallia, jotta pääsisi Repen vaikutuspiiriin.
Hieno homma, jos sain paremmalle tuulelle!
Larjus: Heppakirjat olivat SE JUTTU silloin pienempänä.
Kiva, että tykkäsit toistosta! Siitä tämä ficci sai oikeastaan alkunsa. Halusin käyttää juuri outo-sanaa jonkinlaisena tehokeinona, ja Siru-parka joutui kohteeksi... Mielestäni tämä kolmikko on dynamiikkansa puolesta täydellinen erilaisten ”kolmas pyörä”-tilanteiden tutkiskeluun, joten inspiraatiota kirjoittamiselle löytyy kyllä. Pidän sormia ristissä, että saan vielä jotain tuotettuakin.