The Mentalist: Kriisejä, max K-11 (Jane/Lisbon-mikroja x4)

[Violetu]

Otsikko: Kriisejä
Kirjoittaja: Violetu
Fandom: The Mentalist
Ikäraja: korkeintaan K-11
Paritus: Patrick Jane/Teresa Lisbon
Genret: Slow burn, mitähän muuta... unresolved/ignored tension?

A/N: Nämä ekat sijoittuvat jonnenkin kakkoskauden loppupuolelle.
En oikeasti kestä näiden kahden hitaista hitainta slow burnia, parasta <3 Toistaiseksi olen katsonut vasta kolmoskauden kolmanteen jaksoon, mutta eteenpäin mennään koko ajan Enjoy!

***


Kuori (2.16)

Jos minä olisin kuolemassa, niin soittaisin sinulle.

He eivät olleet kuolleet. Kyseessä oli jälleen kerran ollut yksi Janen huijauksista, tavallistakin törkeämpi sellainen.
Se ei estänyt  sanoja pyörimästä tuon tuostakin Teresan mielessä.
Janesta ei tahtonut ottaa aina hyvänäkään päivänä selvää, mutta noiden sanojen merkityksestä ei voinut erehtyä.
Teresa hätisteli ajatuksen herättämän lämmön tiehensä.

Onneksi totuus oli selvinnyt, ja hän oli tirvaissut Janea nenään.
Mies oli ollut vaarallisen lähellä päästä Teresan vaivalla rakentaman kovan kuoren alle. Taas.


Kriisi (2.22)

Patrickilla oli kriisi. Ei sillä, että hän olisi myöntänyt sitä ääneen kenellekään, mutta hän kyllä tiedosti sen. Oli päästävä takaisin turvalliselle maaperälle.
Oli ollut virhe pyytää Kristinaa treffeille. Se oli nostanut pintaan liikaa vanhoja, romantiikkaan liittyviä tunteita. Se oli ollut liian todellista.

Oli helpompi esittää. Onneksi Patrickilla oli jo mielessään rikoksen selvittämiseen liittyvän näytelmän seuraava kohtaus.
Lisbon olisi hänen vastanäyttelijänsä, estäisi häntä joutumasta liian syvälle.
Lisbon osasi aina oikeat vuorosanat. 

[Kaarne]

Aaaaaaaaaaaaaaaaaa! ❤️❤️❤️❤️ Finin The Mentalist -renessanssin aika on selvästi koittanut. 😎 Ihanaa kun ficcasit näistä kahdesta.

Tuo jakso, jossa Jane sanoo Lisbonille nuo sanat, on itsessään hieno, mutta toivoin kyllä, että juuri tuosta kohtauksesta ois otettu enemmän irti. Onneksi nyt sitten tämän mikron myötä pääsi niihin tunteisiin palaamaan. Olit tavoittanut tosi hienosti tuon Lisbonin ja Janen välisen jännitteen ja sen, miten hukassa Lisbon Janen kanssa on (ja sitten toisaalta miten hyvin hän Janen tuntee, ja miten paljon tältä siksi sietää, kun he toisiinsa luottavat).

Janen mikro oli niin ikään erinomainen. Treffit Kristinan kanssa ovat tosi sydäntäsärkevät – nyyh, se kohta jossa Jane pyörittelee vihkisormustaan –, ja olit tässä tavoittanut upeasti sen, miten eksyksissä Jane tilanteen kanssa on, ja miten syvästi häneen edelleen sattuu. Ja sitten just toi, miten Lisbon on hänelle se turvaihminen, jonka hän on päästänyt niin lähelle, että Lisbon on oppinut lukemaan häntä ja vastaamaan oikein. Ai että!!!

Kiitos näistä, oli todellakin ilo lukea. ❤️

[Violetu]

Kiitos kommentista Kaarne, ja kiitos sarjan mainostelusta discordissa, ai että <3 Kiva, että tykkäsit näistä, noiden kahden suhde on kyllä kultaa kaikin puolin. Tässäpä pari mikroa lisää. Kun canon tarjoilee, niin on pakko tarttua, ja jäädä maistelemaan syvemmin 🥰
Enjoy!

***


Vihjaus (3.15)

“Millaista se oli?”
“Mikä, ai toisen naisen kanssa oleminen?”
“Tiedät, mitä tarkoitan.”

Patrick ei ollut varma, miksi teki sitä.
Aika pitkälti kyse oli Lisbonin ärsyttämisestä, mutta oli siinä jotain muutakin.
Patrick oli huomannut, että vaikka Lisbon kuinka pyöritti silmiään hänen vitsailulleen, naisen toinen suupieli kaartui aina tällaisten keskustelujen päätteeksi ylöspäin.

Lisbonin mielestä ajatus heistä kahdesta yhdessä ei ollut vastenmielinen.
Patrick ei ollut varma, mitä teki sillä tiedolla.


Vihainen pieni prinsessa (3.23)

Söpö taskuraketti, viehättävä avustajani, vihainen pieni prinsessa.

Teresa irvisti. Jane nautti hänen kiusaamisestaan. Janella oli kyky saada hänet tuntemaan olonsa pieneksi, mutta ei ikävällä tavalla, vaan niin, että hän tunsi olonsa kauniiksi.

Minä pelastan sinut, aina.

Kun Jane sanoi niin, Teresa tunsi olonsa arvokkaaksi. Ei siksi, että oli hyödyllinen, vaan siksi, että yksinkertaisesti oli.