Ficin nimi: Kuumuus on vaiti
Kirjoittaja: Ygritte
Ikäraja: K-11
Genre: Slash
Fandom: Top Gun Maverick
Pari: Pete “Maverick” Mitchell, Bradley “Rooster” Bradshaw
Shuffle-haasteen ja 5 biisin tuloksena syntyi tämä lyhyt raapalekokoelma. (Eivät ole täsmämittaisia 100 sanan raapaleita). Kirjoittaminen sujui hieman hitaasti, sillä odotin jokaisen kappaleen alussa mihin suuntaan ne lähtisivät kirjoitusta viemään. Ja kaikki 5 kappaletta olivat minulle täysin tuntemattomia, sillä pistin päälle nettiradiosta arpomani Radio Musan (tästä ei todellakaan tullut mitään uutta suosikkiradiokanavaa:D), koska ajattelin, että heittäydytään tähän haasteeseen nyt kunnolla.
Ensimmäinen kappale:
Maverick vetäisi Roosterin kiinni itseensä. He tanssivat iloisessa nousuhumalassa, jossain Roosterin löytämässä, hämärästi valaistussa latino-clubissa. Maverick oli varma, että heihin suhtauduttiin lähinnä vitsinä. Jos joku olisi oikeasti aavistanut, mitä heidän välillään oli, heidät olisi varmasti heitetty klubilta ulos. Rooster oli pukeutunut rennosti hawaii-paitaan ja shortseihin, mutta Maverick oli laittanut päälleen lennoston valkoisen, tyköistuvan univormun. Maverick ymmärsi tehneensä peruuttamattoman virheen, kun Rooster antoi kätensä hipaista hänen univormunsa etumusta. Valkoinen kangas ei jättänyt mitään arvailujen varaan.
“Teet minut hulluksi.” Maverick kuiskasi. Rooster pyöräytti oranssissa mekossa tanssivan naisen kertaalleen kätensä alta ja kääntyi taas Maverickia päin.
“Niin teen.” Rooster vastasi itsevarmasti ja jatkoi tanssimista. Maverick ei tiennyt kiihottiko vai ärsyttikö häntä Roosterin itsevarmuus.
Toinen kappale:
Niin pitkään, kuin hän muisti, hän oli ollut se itsevarma. Aina, jokaisessa porukassa. Nyt hän tunsi oman itsevarmuutensa sulavan Roosterin edessä kuin pakastimesta otetun ravun kiehuvassa tillivedessä. Helvetti.
Rooster ei osannut latinotansseja. Hän heilutti lanteitaan uskottavasti, mutta hänen kätensä huitoivat kuin hän yrittäisi yhdistää flamencon ja vatsatanssin. Kaikki naiset heidän ympärillään, värikkäissä liehumekoissaan, tuntuivat aistivan Roosterin itsevarmuuden ja kerääntyivät hänen ympärilleen.
Sopii yrittää, Maverick ajatteli mielessään, ja virnisti Roosterille. Näillä naisilla ei olisi mitään, mitä Rooster halusi, ja hän järjestelmällisesti siirsikin heitä pois edestään. Se oli oikeastaan aika huvittavaa. Tarttui vain naisten käsivarsiin, yksi toisensa perään, ja siirsi heidät pois edestään. Rooster halusi varmasti jo lähteä kotiin.
Kolmas kappale:
Musiikki muuttui. Maverick muisti kappaleen olevan niin vanha, että oli itse juhlinut sen tahdissa ollessaan lennostoakatemiassa. Joskaan silloin hänellä ei ollut ketään, kenen kanssa juhlia näin. No, Iceman oli yrittänyt, mutta ei Maverick ollut hänestä välittänyt. Hän oli silloin ollut se itsevarma, sama ominaisuus muissa ei ollut herättänyt hänessä mielenkiintoa.
“Lähdetään.” Maverick kävi kuiskaamassa Roosterin korvaan ja tarttui tätä hetkeksi kädestä. Rooster katsoi häntä kuin olisi odottanut tuota sanaa koko illan. Aivan, kuin ei olisi ollut Roosterin idea lähteä tanssimaan.
Neljäs kappale:
Maverick ja Rooster kävelivät ulos helteiseen iltaan. Maverick tunsi hikoilevansa heti sillä sekunnilla, kun he astuivat hyvin ilmastoidusta klubista kävelykadulle. Univormujen kangas saattoi olla ohutta, eikä välttämättä jättänyt mitään arvailujen varaan, mutta hiostavaa kuin perkele se myös oli.
“Minun täytyy päästä eroon tästä univormusta.” Maverick sanoi Roosterille kuin ohimennen. Ei edes katsonut tätä päin, odotti vain millaisen reaktion toteamus sai aikaan nuoremmassa miehessä.
“Uncle Pete.” Maverick kuuli Roosterin sanovan matalalla äänellä. Juuri sitä reaktiota Maverick oli toivonut. Kuinka Rooster tarttui hänen pieniinkin vihjeisiinsä, ja oli heti valmis toteuttamaan hänen toiveensa. ‘Uncle Pete’ oli yksi niistä. Rooster käytti tätä lempinimeä hänestä vain ollessaan humalassa, ei ilmeisesti kehdannut selvinpäin, mutta nyt he olivatkin humalassa, eikä hän kaivannut Roosterin kainostelua.
Viides kappale:
“Tule tänne” Rooster sanoi, tarttui Maverickia kädestä, ja kiskaisi tämän itseään vasten. Ennen kuin Maverick ehti reagoida mitenkään Rooster nosti hänet vasten läheisen rakennuksen seinää, puristi hänen pakaroitaan ahneesti molemmilla käsillään, ja painoi heidän lantionsa vastakkain.
Maverick taivutti päätään, tarjosi kaulaansa kuin haavoittunut eläin, alistuen ja hulluna kiihkosta, joka kasvoi hänen sisällään. He olivat lähes yhtä julkisella paikalla, kuin ollessaan vielä klubilla, Maverickilla oli päällään valkoinen, helposti tunnistettava univormunsa, ja hänen suustaan pääsi kevyitä huokauksia. Hän suorastaan rukoili Roosteria päästämään hänet irti, tai hän pyytäisi Roosteria ottamaan hänet tässä ja nyt, välittämättä siitä, että joku voisi nähdä heidät.