Disclaimer: J.K. Rowling omistaa Potter-universumin, en minä. En myöskään saa minkäänlaista korvausta hänen luomuksillaan leikkimisestä.
Otsikko: Vaatii ehkä vielä harkintaa
Kirjoittaja: Pics
Beta: -
Paritus: Minerva/Hermione
Ikäraja: S
Genre: Draama, lievästi romantiikka, dialogi
Varokaa: isoa ikäeroa, joskin Hermione tässä jo aikuinen
Summary: ”Minnie... Oletko sinä ikinä katunut sitä, ettet ole hankkinut lapsia?”
A/N Omistan tämän ficin Popsille adminiksi nousemisen kunniaksi. Älä bännää mua, siinä on Minerva!
Dialogihaaste 3. FF100-haasteessa sana 024. Perhe. (Aiheena Harry, Ron ja Hermione)
Vaatii ehkä vielä harkintaa
”Minnie... Oletko sinä ikinä katunut sitä, ettet ole hankkinut lapsia?”
”Enpä juuri. Joskus nuorena hiukan, mutta se meni nopeasti ohi. Miten niin?”
”Tulin vain ajatelleeksi...”
”Et tullut. Tämä on iso kysymys, Hermione. En usko, että se vain yhtäkkiä juolahti mieleesi. Olet varmasti ajatellut sitä jo pitemmän aikaa.”
”Entä sitten, jos olenkin?”
”Miksi?”
”...”
”Tuntuuko sinusta siltä, että haluaisit lapsia?”
”No, ehkä tavallaan...”
”Sitä se siis on... biologinen kellosi raksuttaa. Useimmat ihmiset hankkivat lapsia sinun iässäsi.”
”Niin.”
”Ystäväsi myös. Ronilla on jo tytär, ja Harrykin on kovaa vauhtia menossa naimisiin.”
”Niin.”
”Saako se sinut tuntemaan, että sinullakin pitäisi olla lapsi?”
”Luulisin niin...”
”Hmm. Käsitän.”
”Mitä... Mitä mieltä sinä olet?”
”Olen aivan liian vanha saamaan lapsia. Tiedät sen kyllä.”
”Ja sinä tiedät, etten minä tarkoittanut sitä! Vaan sitä, että meille tulisi lapsi.”
”Se on biologisesti mahdotonta. Me olemme molemmat naisia.”
”Äh. Minnie... Voisimmeko me mitenkään puhua tästä vakavasti?”
”Anteeksi. Totta kai.”
”Me emme voisi saada yhteistä lasta, se on totta, mutta minä voisin...”
”Voisit mitä? Hankkiutua raskaaksi jonkun miehen kanssa?”
”Yäk, ei! Jästeillä on spermapankkeja –”
”Tuo se vasta epäilyttävältä kuulostaakin.”
”No, entä sitten adoptoiminen?”
”Aikaa vievää ja hankalaa.”
”Sinä et halua meille lasta?”
”Jos totta puhutaan, niin näen koulussa lapsia aivan tarpeeksi. Mutta jos sinä välttämättä haluat –”
”En minä halua, jos se on sinulle niin kauhean vastenmielist-”
”En minä sanonut, että se olisi vastenmielistä, vain että en välttämättä tarvitse –”
”Äsken sanoit ihan toisella tavalla!”
”Kumpi vain sopii minulle.”
”Se on siis samantekevää?”
”Kyllä.”
”Se ei ole oikea asenne! Lapsen ei pitäisi olla yhdentekevä asia!”
”Haluaisin, että sinä olisit tyytyväinen.”
”Minäkin haluaisin, että sinä olisit tyytyväinen.”
”Näyttää siltä, että päädyimme pattitilanteeseen.”
”Niin.”
”Luulisin, että asia vaatii ehkä vielä harkintaa.”
”Olen samaa mieltä.”
”Tällä hetkellä meitä on siis vain kaksi.”
”Ehkä se on tarpeeksi.”